HELLOU HANIT!
Tänään on ollut helppo hymyillä. Heti aamusta alkaen. Eikä vähiten sen takia, että henki kulkee 😀 Josko tämä flunssa tästä talttuisi. Koska aamulla oli jo niin paljon parempi olo, niin päätettiin lähteä koko perheen voimin juhlistamaan rakkautta. 20 vuotta kestänyttä rakkautta. Siinä samalla treffaamaan miehen puolen sukua ja vaihtamaan kuulumisia. Kiireen vilkkaa kurvattiin takaisin mökille, jossa mökkikoira oli ensimmäistä kertaa yksikseen pidemmän ajan. Hyvin oli mennyt. Nukkuessa, ainakin painaumasta päiväpeitossa päätellen.
Kokkaako teillä miehet? Meillä on mies yleensä kokannut pääasiallisesti kesäisin. Grillihommat kun häneltä onnistuu aivan mielettömän hyvin. Mutta viime aikoina hän on tehnyt ruokaa myös kotikeittiössä. Ilman sitä grilliä. Muun muassa tätä suussa sulavaa rakkauspastaansa. Ei sillä, itsekin tykkään ruoanlaitosta, mutta kun on oikein kiire, niin helpottaa jakaa myös sitä ruoanlaittovastuuta. Mun mies tekee ihan älyttömän hyvää ruokaa. Saisi tehdä ruokaa vielä useamminkin. Mielelläni sitä söisin. Tänään Mike’s Dinerissa tarjoiltiin jälleen grillihamppareita. Asiakkaiden pyynnöstä.
Joku noissa kokkaavissa miehissä saa sukat pyörimään jaloissa. En tiedä onko se se maskuliinen ote ruoanlaittoon vai se, että saa itse istua valmiiseen pöytään. Parastahan ruoanlaitto on silloin, kun sitä laitetaan yhdessä. Koko perheen voimin. Tänään itse tein hampurilaisiin tuollaisen coleslaw-tyyppisen salaatin ja pilkoin tomaatit sekä kurkut. Kaadoin valmiin bbq-kastikkeen kippoon ja veistin muutaman palan cheddaria.
Grillissä paistui tabascolla ja suolalla maustetut jauhelihapihvit, ananasrenkaat sekä ylälämmöllä hampurilaisten sämpylät. Hei onko teillä muuten vinkata hyviä hampparisämpylöitä? Jotenkin nuo liian pullamössömäiset sämpylät eivät nyt enää mene. Sämpylät voisin itse tehdäkin, jos jostain takuuvarman ja hyvän reseptin löytäisin! Nyt vatsan viereen makoilemaan ulkosohvalle tuon kokki kolmosen kanssa. Netflixistä The Affair (mä olen niiiin koukussa, kiitos Anu suosituksesta) ja ehkä kylmää vissyä lasiin. Elämän pieniä iloja 🙂
LEPPOISIN LAUANTAI-ILTATERKUIN,
Kesä ja lohi. Kesä ja graavilohi. Ne sopivat yhtä hyvin yhteen kuin lime ja tillikin. Näistä graavilohikanapeista tuli omia suosikkejani. Krustadin rapsakkuus, limen hapokkuus ja majoneesin täyteläisyys saivat aikaan tyytyväistä mmm-äännettä. Myös muissa perheenjäsenissä!
Tuo Hellmann’s Valkosipulimajoneesi on ollut meillä käytössä sellaisenaan bataattiranskalaisten ja ranskalaisten dippaamiseen. En voi vastustaa sitä. Voisin syödä sitä ihan pelkältäänkin. Tällä kertaa se pääsi jättikatkaravun pyrstöjen, avokadon, tillin ja sitruunan kanssa solmittuun liittoon rapsakoiden ruisnappien päälle.
Kaikille ei kalaruoat maistu. Meillä pienempi on ilmoittanut, että ei ole kalan ystävä. Paitsi lohisopassa. Kana onneksi hänellekin maistuu. Joten niitä ”ei kalaruokien” -ystäviä varten tein myös broilerinleikkeistä pikkusuolaisia. Näissä majoneesin pehmeys saa rinnalleen kirpsakan punaposkisen omenan, kielenkantoja vienosti kutkuttelevan tulisen kastikkeen sekä makua ja väriä antavan curryn. Tarjoiltuna tuorean ruisleivän päällä.
Minttua, aurinkokuivattua tomaattia ja vuohenjuustoa. Pehmeän täyteläistä majoneesia ja suloisen makeaa hunajaa. Tarjoiltuna raikkaan kurkkuviipaleen päältä. Näissä lihattomissa kanapeissa maistuu kuulkaas kesä! Mutta koska kesä on aika lämmin, niin nämä kannattaa täyttää vasta juuri ennen tarjoilua, ettei kurkun nesteen turhaa valuta täytettä kurkulta pois.
Onko mitään ihanampaa kuin varhaisperunat? Mitään ihanampaa kuin eilisen päivän perunoista tehty perunasalaatti? Eipä juuri tule montaa asiaa mieleen. Se, kun ne eilisen päivän perunat sekoitetaan yhteen herneiden, papujen, retiisien ja avokadon kanssa, lisätään siihen kastikkeeksi hieman makeantulista sinapilla höystettyä majoneesia ja annetaan tuon salaatin tekeytyä jääkaapin viileydessä hetki, lähentelee jo sitä kesäruokaideaa, jota itse olisin valmis toteuttamaan aina toukokuusta elokuuhun.
Parsakaali, tuo pitkäaikainen rakkauteni, kulkee mukana myös tänä kesänä. Aina minulta kysytään, että enkö keitä sitä. En edelleenkään keitä sitä. Tähän salaattiin parsakaali sai kaverikseen pensasmustikoita, kirpsakkaa omenaa ja ihanaa luomusellerin vartta. Siemensekoitus tuo rouheutta ja minttu raikkautta. Kastikkeen suloisuus saa parsakaalin jääkaapissa hieman pehmenemään. Niin että salaatista tulee hetkessä niin kesäkattauksen katseenvangitsija kuin santsauskierroksen kunkkukin!
Sitten ei muuta kuin essu pois kaulasta, hiukset kikkuralle, huuliin punaa ja kesämekko ylle. Kesäiset piknikit odottavat! Rakkauteni majoneesiin on yltänyt siihen pisteeseen, että ajattelin sen moninaisia käyttötapoja tämän tästä. Tälle kesälle ajattelin vielä kehittää reseptit bbq-majoneesista, jolla maustaa taivaallinen grillipitsa sekä testata elämäni ensimmäisen kerran, miten majoneesi sopii suklaakakun leivontaan.
Olin juuri aloittanut Indiedaysilla syyskuussa 2014, kun pääsin erään yhteistyökampanjan tiimoilta ihanan blogikollegani kanssa tutustumaan Budapestiin. Reissullahan parasta on syöminen. Niin myös tuolla Budapestissa. Kun kerran Unkarissa käy, niin ei voi olla käymättä ilman, että maistaa gulassia. Ihastuin tuohon syysiltojen lämmittävään soppaan niin paljon, että heti kotiintultuani kehitin siitä 
