maanantai 28. huhtikuun 2014

Synttärikemut vol 2

…ja vähän pienempää sankaria sekä äipän wanna-be-lettikampausta 🙂

Heipsansaa!

Pikaisesti ennen pikkuisemman tanssiin lähtöä tunnelmia perjantai-illan 9-vuotiskekkereiltä. Aika samoilla mentiin kuin 7-vuotisjuhlissakin. Jäätelöbaari toimi yhtä hyvin noille isommillekin herkkusuille kuin pienemmillekin. Päivänsankari itse kattoi pöydän mun ollessa töissä ja aikas hyvin sen tekikin! 🙂 Pulloihin tehtiin etiketit liitutaulutarrasta ja pillit köytettiin kiinni narulla. Facebookin puolella jo Marjan ja Tiinan kanssa keskustelimme siitä, että eihän nuo pillit toimi ko.pulloissa vaan uppoaa sinne. Tämä tuli todistettua viime vuoden synttäreillä. Mutta on nuo paperipillit vaan niin paljon kauniimmat kuin muoviset versiot. 
Ohjelmanumerona oli jäätelöbaarin lisäksi aarteenetsintää. Tosin vähän erilainen kuin pikkusiskolla. Kahdeksan kätköä, kahdeksan vihjettä. Jokaisen vihjeen luota löytyi yksi setelinippu. Vihjeet olivat värejä ja sitten sana kova/pehmeä. Esim. valkoinen ja pehmeä tarkoitti, että yksi setelinippu oli piilossa sohvan tyynyjen välissä. Perjantaina ruokikselle ei ehtinyt sen kummemmin suunnittelemaan aarteenetsintää, mutta hyvin tuo näytti toimivan. Näille isommille upposi myös bingo. Vaikkei sitä perinteistä kahvipakettia ollutkaan voittajalle tarjolla 🙂

Nyt sinne tanssiin ja sitten pyykkivuoren kimppuun. 
Parin yön päästä juhlitaan taas, sukulaissynttäreitten merkeissä.
Maanantaiterkkusin,

perjantai 25. huhtikuun 2014

Jätskibaaria, aarteenetsintää…

Heippatirallaa!

Niin on meidän perheen bileputki polkaistu käyntiin kuopuksen kaverisynttäreillä. Siinä vaiheessa, kun laskin HopLopin laskun olevan noin 400 euroa sain synttärisankarin mielen vaihdettua ja päätimme pitää kotona kaverisynttärit. Ollakin, että onhan noissa töitä, mutta silti tulee niin paljon edullisemmaksi. Viime vuonna Lilian synttärit pidettiin Hesburgerissa ja mikäli muistan oikein niin selvittiin alle 100 eurolla. Se oli vielä kipurajan sisällä 🙂
Eilen meille kokoontui 14 pikkuista prinsessaa juhlimaan 7-vuotiasta. Ilta kului rattoisasti varsin perinteisten leikkien merkeissä. Aluksi jaettiin lahjat pullonpyörityksen avulla. Tämän jälkeen vein tytöt prinsessamaiseen aarteenetsintään. Tulostin täältä ilmaiseksi vihjeet ja ohjeet. 15 vihjeen avulla löysimme kadonneen aarteen ja sieltä samalla löysimme arkun, jossa oli tulostettuna jokaiselle juhlijalle setelinippu. Disney-setelit tulostin täältä.
Tämän jälkeen tytöt istuivat hetkeksi ruokapöytään herkuttelemaan suolaisilla herkuilla. Itse laittelin jäätelöbaaria kasaan. Tytsyt olivat kovin malttamattomia tuon jätskibaarin suhteen ja pian huomasin jo parijonon muodostuneen baarin tiskille 🙂 Ja vitsi, että jäätelöbaarin asiakkaat oli tohkeissaan, kun saivat käyttää rahaa ostoksiinsa. Siinä oikeasti he laskivat, että mitä täytteitä saavat ostettua. Vaikka tosiasiassa kaikilla oli niin paljon rahaa, että olisivat saaneet tuplarundin koko settiä.
Ruokailun jälkeen istuimme vielä hetken pöydän ääressä ja kaikki saivat purnukan, jossa oli helmiä ja joustavaa muovilankaa. Pian kaikkien ranteita koristi puuhelminauhat. Loput helmet kipponeen vieraat saivat mukaan. Tässä välissä tytöt menivät katsomaan Lilian saamia lahjoja tarkemmin ja mä siivoilin pöytää. Tarkoituksena oli vielä pitää lasten bingo, mutta aika ei riittänyt. Tulostin täältä bingoalustat ja laput. Kotiin lähteissään kaikki saivat goodiebagit, joihon olimme juhlasankarin kanssa laittaneet karkkihelminauhan, saippuakuplasetin sekä tarra-arkin. 
Tänään sitten jatketaan isompien tyttöjen kanssa. Samoilla koristuksilla mennään, vain tarjoiluastioissa ja ohjelmassa on hieman muutosta. 9-vuotissynttäreistä lisää myöhemmin. Nyt töihin (meillä on ollut tulipalokiireinen viikko, joten toivotaan, että saan viikonlopuksi pöydän puhtaaksi) ja sitten viikonlopun viettoon. Haaveissa on jossain välissä illan juhlia ehtiä pikkuisen vilaista Tapparan peliä (tai edes kuunnella…mahkut, että täällä kuulisi jotain, kun on tyttöjä talo täynnä :D). Huomen aamulla suuntaamme pitkästä aikaa kohti mökkiä. Sunnuntaina luvassa sitten eka mökkipostaus tälle vuodelle 🙂
Ihanaa perjantaita ja
alkavaa viikonloppua,
PS. synttärisankari ei halunnut perinteistä kakkua eikä tänä vuonna voitu käyttää sitä viimevuotista jätskikakkuideaakaan tuon jäätelöbaarin takia. Joten laitoin (valmis)munkkeja tarjoiluvadille ja niihin kynttilät. Hyvin toimi! 🙂

perjantai 26. huhtikuun 2013

Muistoja eiliseltä ja kahdeksan vuoden takaa ♥

Moikka!🙂

Niin ihania kuin lasten synttärit ovatkin, niin nyt on äipän kisakunto aika heikossa hapessa! Pari kiireellistä viikkoa synttäreiden (ja töiden, ihanaa!) tiimoilta takana; näin jälkeenpäin kilo vehnäjauhoja, kilo voita, sokeripaketti, kermaa, pari tiuta munia köyhempänä, mutta mieleltään silti niin hurjan onnellisena. Ja yksi ihan älyttömän tärkeä syy mun onnellisuuteen oli eilenkin se, että näin kun itse synttärisankari oli onnensa kukkuloilla koulukaveriensa keskellä. Nauroi lapsen naurua. Heleää ja vapautunutta. Ihasteli saamiaan lahjoja. Aidosti. Ei pyytänyt mitään, vaan saikin enemmän. Yhteisiä hetkiä, mukavia muistoja ♥  Näitä muistoja haluan tänne blogiinkin tallentaa tulevien vuosien varalle.
Muistan kahdeksan vuotta sitten juuri tänään maanneeni TAYSissä jo paria päivää vajaan kolme viikkoa raskausmyrkytyksen takia. Liikuntakiellossa. Lukukiellossa. Telkkarin katselukiellossa. Vierailuja rajoitettuna. Pimeällä huoneella uhkailtuna. Verenpainelääkityksen juuri aloittaneena. Synnytyksen käynnistystabletteja pari viikkoa nauttineena. Tuloksetta. Vierustovereita tuli ja meni, mutta minä olin ja möllötin. Vauvan sydänäänetkin olivat laiskanpuoleiset aina välillä ja suklaata oli kulunut muutamia levyjä noiden viikkojen aikana vain sen takia, että sydänkäyrälle saatiin vaihtelua. Osaston lääkäri nimesi mut positiivisimmaksi potilaaksi, mutta sinä tiistaina 26.4.2005 tuntui, että enää ei jaksa. Sainkin sitten ihanalta kätilöltä luvan kävellä (tähän asti kävelyt oli rajoitettu veskin ja sängyn välille ja se mun huonekin oli ihan sitä veskiä vastapäätä juuri tuon liikuntakiellon takia) alakertaan jätskiannokselle. Voi sitä onnea! Ja arvatkaas kuinka rivakasti ne portaat kapusin takaisin neljänteen kerrokseen. Ajattelin vauhdittaa käynnistyspillereiden aiheuttamia supistuksia. Ja hei, se auttoi! Seuraavana päivänä saimme ihanan pienen esikoisprinsessamme, jonka elämän ensi hetket tosin olivat raskausmyrkytyksen takia hieman kriitilliset. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Nyt tuo silloin 44 cm pitkä pikkuinen on venähtänyt jo 130 cm  mittaan ja painokin on hyvin lähtenyt kasvuun 🙂 
Eilen pari tyttöä tuli mulle sanomaan, että ”Hei, me sitten niin tykätään aina näistä Julian synttäreistä, kun täällä on niin kivaa ja säkin leikit meidän kanssa.”. Havahduin juuri siihen, että kuinka harvoin sitä tulee enää ”leikittyä” lasten kanssa. Kun vietti sen reilun kolme ja puoli vuotta aikoinaan kotona lasten kanssa, lattialla päivät pitkät lasten kanssa leikkien, sai hetkeksi tarpeekseen. Mutta ehkä se leikkien muoto on muuttunut; nyt lasten kanssa ”leikkiminen” tarkoittaa lukuisia Uno-turnauksia ja lautapelejä. Toisaalta, enhän mä enää varmaan osaisi leikkiäkään näillä nykylasten leluilla 🙂 Jos jonninlaisia Moshi Monstereita ja Pollyja kuoritui eilen lahjapaketeista. Ja synttärisankari oli onnensa kukkuloilla. Meidän aikana leikittiin Barbeilla ja jos hyvä säkä oli niin yhdellä kaverilla kaveripiiristä oli myös Ken tai jopa Barbien hevonen.
Synttäritarjottavat olivat synttärisankarin toiveiden mukaiset; synttäreillä saa herkutella. Itse tein vain marenkipohjan jäätelökakkuun. Ai niin, lupailin tälle päivälle niitä loppuja reseptejä viikon takaisista herkuista. Hei, koska ruokis on niin rajallinen aika niin ne reseptit tulevat lähipäivinä, ok? 🙂 
Viikonlopulle ei ole kummempia suunnitelmia; huomenna vietetään Julian virallista synttäripäivää ja synttärisankarin toiveesta matkustamme keskustaan shoppailemaan bussilla. Onnikalla. Linja-autolla. Dösällä. Nyssellä. Täytyykin ottaa jostain selvää, että paljonkos tuollainen kustantaa ja voiko siellä maksaa kolikoilla. On nimittäin hilppasen aikaa kulunut siitä, kun olen viimeksi ollut Tampereen kaupungin liikennelaitoksen kuljetettavana 🙂
Mutta ennen sitä tänä iltana nautin siitä, että mies tulee viikon työreissusta kotiin. Otan selvää, miten niillä Moshi Monstereilla ja Polly Pocketeilla leikitään. Lämmitän saunan. Syön hyvää Thairuokaa. Kaadan lasiin kylmää valkoviiniä. Sylittelen. Halittelen. Selaan sisustuslehtiä. Käyn blogikierroksella. Olen läsnä. Elän hetkessä 


keskiviikko 24. huhtikuun 2013

Girls just wanna have fun!

Moimoi! 🙂

Ihan ensinnäkin; kiitoskiitoskiitossupersuurikiitos kaunis ihanista kommenteistanne ed.postauksiin   Yritän tänä iltana taas ehtiä vastailemaan niihin. Sen takia tämä kommenteihin vastaaminen tai vastaamattomuus vaivaa minua, että itse tykkään, että kun jätän blogeihin kommentteja niin myös saan vastauksen kommenttiini. Hei, muistattehan aina kommentoida uusimpiin postauksiin, sillä nuo vanhempien postauksien kommentit jäävät helposti unholaan. Mutta toisaalta, viime aikoina myös tuo oma kommentointini teidän muihin blogeihin jäänyt huomattavan vähäiseksi. Siihen tulee muutos, I promise 

FB-tykkääjät saivat jo eilen esimakua meidän huomisten 8-vuotiskaverisynttäreiden valmisteluista. Mutta tässä teille muillekin hempeitä kuvia; Julia halusi turkoosia ja mustaa synttäreilleen, mutta sain ylipuhuttua mustan tilalle pinkin. Näin säästyin uusien pompomien askartelulta; ystävänpäiväjuhlien pinkit pompomit pääsevät jälleen käyttöön. Mä mietin, että jos heittäis nyt jo vappukoristeetkin kehiin, niin ei kai se liian aikaista ole? Ilmapalloja ja serpentiinejä.
Tiimarissa oli niin ihania serviettejä tarjolla ja vielä hyvään hintaan; kolme pakettia 2,49 euroa. Kuvan servietit pääsevät synttärikattaukseen, sopivat aikas kivasti noiden turkoosien pillien ja pullojen etikettien kanssa. Nuo suloiset etiketit tulostin rahtitarrapaperille täältä. Tänään pitää vielä liottaa neljästä pullosta etiketit pois ja tarrata nuo suloisuudet niihin. 

Synttäreiden ohjelmisto on vielä hiukan hakusessa, mutta ainakin kolikon upotusta ja aarrekarttaa tiedossa. Diskoilun lisäksi. Esikoinen oli kovasti sitä mieltä, että ”Äiti, soita Cheekille. Kyllä se nyt ehtii yhden laulun tulla mun syndeille laulamaan.” Jep Jep 😀 Sokka irti raikaa kyllä valitettavasti cd-soittimesta huomenna. Äidin budjetti ei ihan veny paikanpäällisille laulusessioille. Eikä kyllä ole Cheekin puhelinnumeroakaan mun yhteystiedoissa 😉
Tarjottavaksi riittää marenkijäätelökakku (kliks),  prinsessakeksit, naksut ja namit. Viime vuonna väänsin cakepopseja sun muita, mutta eipä tehneet kauppansa. Viime vuonnahan meillä oli synttäreillä jätskibaari. Se oli kyllä suksee, mutta nyt ei jotenkin jaksa sellaista tehdä. Täältä löytyy kuvia viime vuoden synttäritunnelmasta.
Aurinkoisin keskiviikkoterkuin,
PS. HUOMIOHUOMIO Sirri, 
voitit Koti kuntoon kesäksi -arvonnassa 30 litraa maalia. 
Otathan pikaisesti yhteyttä maria.nurmi@coloria.fi. Tässä vielä voittajakommentti:
Sirri18. maaliskuuta 2013 13.03
Tasoitetta ja maalia kaipaisi keittiö sekä kaksi makuuhuonetta. Lisäksi tulevana kesänä pitäisi hankkia leikkimökki, joten sinne tarvitaan maaleja sekä sisä- että ulkopinnoille. Jotan olisipa kiva jos arpaonni osuisi kohdalle 🙂


lauantai 13. huhtikuun 2013

Birthday girl ღ

Heippa! 🙂

Kuusi vuotta sitten tämä ihana, tällä hetkellä elämänsä parasta aikaa elävä, kuusivuotias tuhisi vastasyntyneenä kapalossaan. Ja muistan ihmetelleeni, että mihinkäs sitä taas ryhdyttiin; kotona kun odotti niin rakas alle kaksivuotias. Niin pieni hänkin vielä. Mutta niin vain sitä selvittiin kunnialla myös toisen lapsen vatsakivuista ja yöherätyksistä, vaikka usko meinasi välillä loppua kesken 🙂

Nyt tämä kuusivuotias on luonteeltaan sellainen, jollainen itsekin haluaisin mieluusti olla; empaattinen, iloinen, muista huolehtiva, kärsivällinen, huoleton, rakastava ღ Puhuu kuin papupata ja jutut lentelevät välillä taivaanrannan tuolla puolen. Äitinsä tyttö 😀
Jo kovin iso, mutta silti vielä hurjan pieni. Iltaisin tykkää nukahtaa välillä niin, että poskea silitetään. Aika ajoin nukahtaa vielä syliinkin. Öisin heräämme usein paljaiden jalkojen tepasteluun ja hymyssä suin odotan, kun pikkuinen kömpii väliimme ja sanoo ”äiti, anna peittoa”. 
Lilian ristiäisohjelman välissä oli ehkä maailman kaunein  runo, Kaarina Helakisalta. Se on tainnut olla täällä blogissani aiemminkin, mutta koska se on niin kaunis ja sopii vielä tänäkin päivänä, niin laitetaan se uudelleen:
Me isäsi kanssa seisottiin
käsi kädessä tässä 
ja juteltiin ihan hiljaksiin: 
“No nyt se on elämässä.”

Sinä olit ihan pikkuinen 
ehkä viikon vanha vasta. 
Minä sanoin: “Pilvi kukkasten 
kai ympäröi tätä lasta,

ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä.” 

Isä kysyi: ”Näkyjäkös sinä näät?” 
Ja minä: “No ihmeitä kyllä.”

Sinä olit se ihme tietysti 
vaikka poruun puhkesitkin. 
Imit minusta maitoa nälkääsi. 
Minä ilosta nauroin ja itkin.

”Sill’ on ripsissä tähden säkenet”, 
isäs naurahti ja keksi: 
“Sen varpaat on puolukan raakileet.”
Ja hän puki sinut puhtoiseksi.

Sinä nukuit. Oli talo hiljainen. 
Löi kolmisin sydämemme. 
”Tästä tulee kai hyvä ihminen”, 
me puhuttiin toisillemme.
Kyllä täytyy sanoa, että vaikka lähtökohdat pikkuisen elämälle (raskausmyrkytys ja syntymäpäivä perjantai 13.päivä) olivat hiukkasen normaalia haastavammat, niin silti vahvasti tunnen, että tämä pienempi rakkauspakkauksemme elää niin onnellista elämää. Ja palkitsee siitä meidät ympärillään olevat läheiset joka päivä ღ
Leppoisin lauantaiterkuin,
molemmista lapsistaan niin suunnattoman onnellinen