Suonette anteeksi, että viime tingassa vaihdoin viikonlopputarjoiluvinkit joulujuttuihin? 🙂 Joulu tulla jolkottaapi ja ihan pikkuinen pakokauhu iskee, sillä en vieläkään saanut niitä lahjalistoja exceliin saatikka edes sille tasolle, että oltaisiin katsottu, että koska lahjaostoksille ehdimme. Huh, mutta hei onhan tässä vielä aikaa 😉 Rohkenen väittää, että joulu on pitkälti korvien välistä kiinni. Vai mitä mieltä olette? Eilen aamuna töihin ajaessani joutui säätämään tuulilasin pyyhkijöitä kovemmalle, kun sade vihmoi ikkunaan. Sateenropinaan sekoittui Jouluradiosta tullut kaunis joululaulu. Hetken aikaa se mieli jo ajatteli, että ei vitsit, tätäkö tämä joulu nyt on. Kunnes päätin muuttaa kertalaakista ajatusmaailmaani. Eihän suuressa osassa maapalloa ole valkoista joulua ja veikkaanpa, että silti rotuun, maantieteelliseen sijaintiin tai sukupuoleen katsomatta, ihmiset tuntevat joulun. Joulun tunne – se ei ole kertaakaan jäänyt tulematta, vaikka täytyy myöntää että meillä viimeiset viisi vuotta on ollut aika ”tapahtumarikkaita” juuri ennen joulua. Eikä näemmä tämäkään vuosi tehnyt poikkeusta.
Mulle itse joulu (eli 24.12. ->) merkitsee kiireettömyyttä. Sitä kun on saanut loppurutistuksen tehtyä ja voi rauhassa ottaa joulun vastaan. Mutta yleensä tämä joulunalusaika on kaikkea muuta. Kiire ei enää yllätä ja jollain käsittämättömällä tavalla olen oppinut nauttimaan kiireestä. Siitä kun Stockan kassajonossa 22.12. tuskanhiki päässä kuuntelee joululauluja ja yrittää epätoivoisesti muistaa, että onko sitä muistanut hankkia kaikki tarvittavat lahjat, ruoista puhumattakaan. Siitä en edelleenkään ole oppinut nauttimaan, kun 23.12. klo 23.47 aloittaa paketoimaan lahjoja ja kun tietää tuon prosessin vievän pari tuntia. Tänä vuonna paketoin lahjat heti, kun ne ostan. Vakaa aikomukseni on ainakin tehdä näin.
Mä olen monesti miettinyt, että millainen olisi unelmien joulu. Joka kerta päädyn siihen, että unelmieni joulu olisi joulu jossain ylhäällä pohjoisessa. Pelkistetyssä kelomökissä, minimalistisesti luonnonantimilla jouluun koristeltuna. Joulukirkko, joulusauna, jouluruoka. Jokaiselle yksi, mutta sitäkin tärkeämpi, paketti. Myös lapsille. Unelmien joulu olisi sellainen, joka ei olisi niin kaupallinen. Jossain vaiheessa joulua päin mentäessä alkaa aina suunnattomasti ärsyttämään tuo lahjarumba. Silti löydän itseni sieltä lelukauppojen kassajonoista. Perin ärsyttävää 😀
Ja juu, sen lisäksi että se joulu löytyy korvien välistä, niin kyllä se löytyy myös sydämestä. Ja kuten Katri Helena laulaa, niin ”Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä. Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha.” Jep, asennekysymys osaltaan myös tämä joulukin 🙂 Ei se joulu ainakaan murjottamalla ja negatiivisella ajattelulla tule, se on varma. Niin kuin ei mikään muukaan tässä maailmassa.
HYMYJÄ PERJANTAIHIN LÄHETTELEE,
PS. tarjoiluvinkki viikonlopulle löytyy täältä!
