perjantai 16. joulukuun 2016

Oi kuusipuu, oi kuusipuu…

HELLUREI!

Ja terkkuja täältä sohvan pohjalta 😛 Niinä parina viiltävänä hetkenä, kun miestä kiusoittelin tuosta megalomaanisesta miesflunssasta, kävi mielessä se, että näinköhän karman laki toteutuu…ja se toteutui. Muu perhe on sairastanut kokolailla viikon, mutta koska mulla ei ole aikaa sairastaa, niin ajattelin sairastaa tämän päivän. Ihan kokonaan 😉 Heh, monille äidille tuttua eikö? Toisaalta se ei ole mitään yli-ihmisyyttä yrittää kipeänä suorittaa yhtään mitään vaan silkkaa typeryyttä. Nimimerkillä, been there done that ja ollut aikoinaan jälkitaudin takia pakkolevossa kaksi viikkoa. Jotenkin on vain hirveän vaikea vaan maata, kun kuume ei nouse kunnolla. Tällainen 37.3-37.5 on pahin mahdollinen levon kannalta. Mieluummin se 39.3 parin päivän ajan kuin pienellä lämmöllä kituuttamista viikon ajan. Jos saa valita.OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOlenkin tainnut teille kertoa, että mulla on ärsyttävä tapa (siis monia, mutta tässä yksi niistä). Tuijottelen autoillessa ja kävellessä ihmisten ikkunoista sisään. Mies aina tuhahtaakin, että lopeta! Kerron katsokaas myös vuolaasti ääneen havainnoistani. Tänä vuonna olen havainnut, että joulukuuset on koristeltu jo todella useassa kodissa. Mitä hemmettiä, meillä se on yleensä ollut 23.12. illalla, kun kuusi koristellaan. Lapsuudenkodistani muistan, että meillä koristeltiin kuusi vasta aattoaamuna. Sitä ennen oli suoraan sanottuna h*lvetti irti. Äiti pääsi aatonaattona töistä usein vasta neljän jälkeen, vaihtoi suitsaitsukkelaa jakkupuvun kotiasuun ja sitten se alkoi. Vimmaton puunaaminen. Matot ulos tuulettumaan, käskyjä sinne tänne 😀 Jossain välissä äippä kävi vielä ostamassa jouluruoatkin, valmisti laatikot ja laittoi kinkun uuniin. Kuitenkin aina jouluaattoaamuna alas keittiöön hipsiessäni huokaisin ihastuksesta. Koti oli kuin joulumaasta. Mattojen hapsut olivat vielä luotisuorassa ja nukkamatot ihanan pörröisiä. Edellisiltana sisään otettu kuusi oli sulanut ja oksat laskeutuneet. Kuusen alle oli jostain ilmestynyt paketteja vaikka muille jakaa. Ei ollut joulu eikä kaksi, kun iskä lähetettiin hakemaan kissojen ja koirien kanssa kuusenkynttilöitä. Yleensä niitä metsästettiin lähihuoltoasemilta, sillä kaupat eivät olleet jouluaattona auki. Lukuunottamatta ihan pikkuisia kauppoja. Yhtenä vuonna muistan äidin lähteneen iskän mukaan ostamaan kuusenkynttilöitä. Silloin me veljeni kanssa teimme pieniä reikiä kuusen alla oleviin paketteihin. Emme löytäneet väritöntä teippiä reikien paikkaukseen, joten päätimme käyttää maalarinteippiä ;D OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERANo mutta, palatakseni tähän kuusidilemmaan. Lapset ja mies ovat joka vuosi höntyilleet kuusenkoristelun kanssa ja aika monena vuonna meillä on kuusi otettukin sisään jo 21. tai 22. päivä. En ollut uskoa korviani, kun eilen illalla kuulin itseni sanovan ääneen, että voisi viikonloppuna koristella kuusen. Tulin siihen tulokseen, että jos lähdemme joulupäivänä pohjoiseen, niin olisi siitä kuusesta kiva nauttia sitä ennenkin. Tänään treffasimme veljen vaimon ja yhden työkaverin kanssa Lielahden Löytötavaratalon pihassa. Kuusimettällä. Sieltä muuten löytyi taas aivan mielettömän hienoja kuusia. Tämä taitaa olla jo viides tai kuudes vuosi, kun ostamme kuusen tuolta. Aiempina vuosina meillä on ollut hopeakuusi, mutta nyt muutamana vuotena ihan suomalainen kaunis taviskuusi. Olen tullut tulokseen, että nuo suomalaiset ns. metsäkuuset tuoksuvat eniten joululta. Tällä kertaa otin ilon irti korkeasta huonekorkeudesta ja veikkaanpa, että tuo meidän kuusi on korkein mikä meillä on ikinä ollut.  OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joten tänään meillä pikkuisen siivotaan (sairastamisen ohessa toki) ja otetaan illalla kuusi sisään. Huomenna luvassa kuusen koristelua. Tontut sun muut punaiset jutut ajattelin laittaa vasta sitten vähän lähempänä joulua. Vähän muuten jännittää, että miten tuo meidän yksi hönttätoippari suhtautuu joulukuuseen… 🙂 Ai niin, perjantaimyyssipostaus jää väliin, sillä meillä pidetään kisakatsomoa takkahuoneen sohvalla. Siipiä ja jääkiekkopeliä. Ehkä yksi kuuma rommitoti tai vastaava tulisi tarpeeseen myös.

Joko teillä on kuusi koristeltuna?

AURINKOISIN PERJANTAITERKUIN,

alle


torstai 15. joulukuun 2016

Tunnelmallinen sisustusliike & arvonta

*yhteistyössä MoodFactory

HEIPPAHEI KAUNOKAISET!

Niin monta kertaa olen ajanut kaupungista kotiinpäin tullessani alas Hennerinkatua ja heti Hyhkyn koulun jälkeen ihastellut oikealla puolella olevaa kutsuvan näköistä, ulkoisesti industriaalihenkistä, mutta sisältä tunnelmallista sisustusliikettä. Joka kerta miettinyt, että pitäisi pysähtyä ja pistäytyä sisään. Moikkaamassa vanhoja tuttuja, Johannaa ja Tomia, jotka maahantuovat ihan älyttömän kauniita sisustustavaroita. Jotka avasivat tämän vuoden toukokuussa tuon maahantuojan sisustusliikkeensä MoodFactoryn mun rakkaan alakoulun naapuriin (Hennerinkatu 14, Tampere). Mutta mikä siinä on, että en ole muka ehtinyt tuolla poikkeamaan. Ehkä olen tietoisesti vältellyt pit stopin tekemistä, sillä olen MoodFactoryn facebook-sivujen myötä tullut siihen tulokseen, että ei hyvä heilu, jos tuolla alan alvariinsa käymään 😉 Niin paljon juuri omaan sisustusmakuuni sopivia löytöjä, että oksat pois! Tässä kohtaa postausta on syytä varoittaa kuvatulvasta, kameralle oli töitä ja reilusta parista sadasta kuvasta karsin isolla kädellä. Silti kuvia tuli kohtalaisen reippaasti.

moodfactory-38-of-60moodfactory-36-of-60moodfactory-52-of-60moodfactory-2-of-60moodfactory-17-of-60moodfactory-44-of-60Alkuviikosta Johannan kanssa juttelimme puhelimessa ja teimme eiliselle tärskyt. Olin kyllä kuvista saanut jotain osviittaa sisustuskaupan kauneudesta, mutta sisään astuessani tajusin, että liike oli vielä ihanampi kuin kuvissa. Kynttilöitä paloi siellä täällä ja tavaroiden esillelaittoon oli selvästi panostettu. Liiketilaa oli juuri joulusesonkia varten laajennettu. Ja hei, kukas se just mainosti täällä blogissa, että meillä mennään tämä joulu samoilla koristeilla kuin kolme edellistäkin joulua. Kyllä nyt on tuo väitteeni vaarassa kumoutua, sillä kovin kauniita joulukoristeita liikkeessä oli esillä. Ihastuin muuten tuossa alla olevassa kuvassa olevaan kynttiläkoristeeseen ihan täysin. moodfactory-12-of-60moodfactory-37-of-60moodfactory-21-of-60 moodfactory-3-of-60moodfactory-54-of-60 moodfactory-4-of-60 moodfactory-55-of-60Tuotevalikoimasta löytyy jokaiselle jotakin; kynttilöitä, lyhtyjä, servettejä, peuranpäitä, kalloja, sarvia, silkkikukkia, ruukkuja, tyynyjä, kuusenkoristeita. You name it – kaikkea löytyy. Ja hei ihan vinkkinä näin joulun alla, valmiiksi sellofaaniin paketoidut kauniit kynttilät yms. esimerkiksi päiväkodintädeille tai opettajille kiitoksena tai muistamisena. Kauniin tuotevalikoiman lisäksi tästä sisustuskaupasta saa asiantuntevaa ja iloista palvelua. Johanna ja Marjo auttavat hymyssäsuin. Myönnän, että itsekin välillä sorrun isoihin marketteihin ja kauppakeskittymiin, mutta sitten näissä kivijalkaliikkeissä käydessäni muistan, miksi tykkään niistä niin paljon. Palvelu on ihan huippuluokkaa ja tietää tukevansa suomalaista yritystä.moodfactory-35-of-60moodfactory-53-of-60moodfactory-24-of-60 moodfactory-10-of-60moodfactory-50-of-60moodfactory-33-of-60 moodfactory-11-of-60MoodFactory on se syy, jonka takia kannattaa tulla vähän pidemmältäkin. Myös sieltä Tampereen toiselta puolen (vinkvink teille blogini lukijat, joiden kanssa ollaan tästä keskusteltu ;). Kulkuyhteydet ovat loistavat, sillä keskustastakaan tänne ei aja montaa minuuttia. Useat linja-autot pysähtyvät Pispalan valtatiellä, josta pääsee minuutissa kävellen tunnelman pariin. Myös Nokian moottoritien pää on ihan kivenheiton päässä. Liike on auki ennen joulua arkisin klo 12:00-18:00 ja nyt tulevana lauantaina klo 11:00-15:00. Huikkaamalla kassalla AtMaria’s (tai ihan vain kertomalla, että näit blogissani alekoodin) saat yhdestä vapaavalintaisesta tuotteesta 20% alennuksen. Tarjous on voimassa 23.12.2016 asti. moodfactory-14-of-60 moodfactory-26-of-60 moodfactory-30-of-60 moodfactory-41-of-60 moodfactory-42-of-60 moodfactory-46-of-60 moodfactory-48-of-60Sain arvottavaksi teidän ihanien kesken kauniin, kolmen kynttilän setin. Kynttilät ovat kauniin hohtavan mustia ja niissä on tyylikäs hopeanvärinen koriste. Arvontaan osallistuminen menee niin, että vastaamalla tämän postauksen kommenttiboksissa kysymykseen, Minkä värinen on sinun joulusi 2016? olet mukana arvonnassa. Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu jo lauantaina 17.12.2016 klo 23.59. Näin varmistamme, että voittaja saa kynttiläpakettinsa ennen joulua. Jostain muistan lukeneeni, että tämä joulu on musta. Ei vain sisustuksellisesti vaan ulos ikkunasta katsottaessa. Sisällä meillä varmasti näkyy sitä mustaa, mutta ikkunasta uloskatsottessa toivoisin joulun olevan valkoinen 🙂

moodfactory-7-of-60moodfactory-6-of-60

Aina silloin tällöin kyselette uuden lukijatapaamisen perään. Johannan kanssa oli aiheesta alustavasti puhetta. Joten katsotaan, josko kevätauringon paistaessa treffattaisiin silmäähivelevien sisustusesineiden parissa leppoisasti kevään ja kesän sisustuksesta jutellen ja siinä samalla toki herkutellen. Järjestettäisiin sellaiset perjantaimyyssit siinä sivussa, että oksat pois. Hei, onnea kaikille tasapuolisesti arvontaan ja käykäähän piipahtamassa täällä meidän nurkilla sisustusostoksilla. Nykäiskäähän hihasta, mikäli samaan aikaan liikkeeseen satumme 🙂

ILOISIN TORSTAITERKKUSIN,

alle

moodfactory-1-of-60


sunnuntai 27. joulukuun 2015

Piece of cake!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAHELLUREI!

Toivottavasti siellä on nautittu suloisesta sunnuntaista. Ja alennusmyynneistä! Mä en ole mikään alennusmyynti-ihminen (koska en ikinä löydä sieltä mitään), mutta nyt on tullut vähän tsekkailtua nettikauppojen aleja sillä silmällä. Raitisilmamyrkytyksen ohessa. En aio valittaa kylmyyttä, mutta kyllä tänään tuossa illansuussa alkoi viiden tunnin laskemisen jälkeen tuntua tuo -16 astetta 🙂

Tämä on ehkä se päivän paras hetki, kun saa monot pois jalasta, laittaa takkaan tulen ja ruoan uuniin. Poskissa nipistelee ja tuplavillasukat tulevat tarpeeseen. Olen tullut tulokseen, että mun liki 15 vuotta vanhat monot kaipaavat päivittämistä. Varmaan on tullut lämpöisempiä versioita markkinoille. Suksetkin on sieltä 15 vuoden takaa ja veikkaanpa, että ne ovat syy siihen, miksi jään jälkeen muusta perheestä 😉 Ihanaa, että lapsetkin ovat innostuneet laskettelusta! Meillä oli pikkuisempi 1v10kk, kun oli ekan kerran suksilla. Nyt menee kuin vanha tekijä! Tuntuu, että mitä vanhemmaksi sitä itse tulee, niin sitä suuremmaksi itsesuojeluvaisto kasvaa. Enää ei tarvitse mennä tsiljoonaa alas vaan laskettelussa on parasta se verkkainen vauhti ja maisemista nauttiminen.

Hei veikkaanpa, että tekin olette törmänneet sisustuslehtien sivulla kakkuun, joka saa kielenkannat napsumaan. Tässä olisi oiva tarjottava esimerkiksi uudenvuodenjuhlien kahvipöytään! Piparmintunmakuinen mascarponejuustokakku piparipohjalla. Namskis! Siinä vaiheessa, kun aloin tätä leipomaan, niin en löytänytkään ohjetta enää mistään. Tai siis ko.lehti oli kadonnut jonnekin. Joten sovelsin ohjetta muistini mukaan. Ja täytyy kyllä sanoa, että ihan hyvin sovellettu!

JUUSTOKAKKU

Pohja
200 g pipareita murustettuina
75 g sulatettua voita
-sekoita keskenään ja painele irtopohjavuoan pohjalle

Täyte
2 dl kermaa
500 g mascarpone-juustoa
1 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
3 liivatelehteä
2 rkl kiehuvaa vettä
1 tl piparminttuaromia
-vaahdota kerma kuohkeaksi
-lisää mascarpone, sokeri ja vaniljasokeri
-liuota liivatteita kylmässä vedessä 10 minuuttia ja sulata ne kiehuvaan veteen
-kaada mascarponekermavaahtoon
-lisää piparminttuaromi
-kaada piparkakkupohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa yön yli

***************************************

Ja päälle sitten hedelmiä tai mitä ikinä haluaakin! Nyt ruoan kimppuun. Sitten saunaa ja josko tänään kahlaisi tuon Danielle Steelen loppuun. Huomenna pidämmekin näillä näkymin vapaapäivän lasketteluista. Käymme uimahallissa ja opettelemme pelaamaan joulupukin tuomia pelejä. Eilen luin ohjeet tuohon vuoden perhepeliin ja täytynee lukea tänään uudelleen. Aivan yli hilseen meni 😀

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle


perjantai 25. joulukuun 2015

Jouluaattoillan tunnelmia

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAHEISSULIVEI

ja terkkuja tien päältä! 714 kilometriä vielä matkaa. Positiivisesti ajateltuna noin 150 kilsaa vähemmän kuin kotoa lähdettäessä 😉 Esteri on suuttunut pahanpäiväisesti ja vettä vihmoo taivaan täydeltä. Pohjoisempana keli muuttunee todella kurjaksi. Onneksi meillä ei ole kiire minnekään.

Veljen perhe muutti tuossa pari viikkoa sitten 100 metrin päästä noin 600 metrin päähän meistä. Ei siis kovin kauas kuitenkaan. Eilen illalla pääsimme viettämään joulua heidän uuteen kauniiseen kotiinsa. Siinä missä aiemmin sävytys oli hyvin vaalea ja luonnonläheinen, on seinissä nyt nähtävillä punaista (ihana kuninkaallinen punainen!), syvää petroolia ja tummaa hiekkaa. Aivan ihanaa ja kotoisaa! Varsinkin tuo vanhempien makuuhuoneen petroolinsininen tapetti on vienyt mun sydämeni. Sitä on päätyseinä ja muut seinät on maalattu sitten tuolla samalla petroolinsinisellä. Keskeisellä paikalla huoneessa on kaunis valkoinen kaakelitakka.

Tuumaavat nyt rauhassa, että viuhuuko maalitela, mutta mä olisin sitä mieltä, ettei missään nimessä. Toki ymmärrän, että jos ei ole vahvojen värien ystävä, niin saattaapi olla että sitä kyllästyy katselemaan näitä kauniita seiniä. Näin silloin tällöin vieraillessa huokailen ihastuksissani seinille! 🙂

Voi mahdoton, miten tuo pikkuinen hurmurikummipoika sulatti taas sydämeni. Toinen jäätyi kyllä samantien joulupukin nähtyään, mutta kummisedän syli toi turvan. Prinsessanelikko oli valmistellut joulupukille perinteisen tanssi/lauluesityksen. Pukki onkin tässä seitsemän vuoden aikana tullut tutuksi. Jälleen kerran eilen illalla puhuimme siitä, kuinka onnellisia olemme, että noista meidän lapsukaisista on toisilleen niin paljon seuraa ja tarvittaessa tukea. Tällaisina aikoina sen merkitys vielä korostuu. Nyt kun saadaan mummu kuntoon, niin ensi jouluna vietämme kyllä sellaisen yhteisen megajoulun, että oksat pois. Jouluaatto sairaalassa otti toiselle vähän koville. Ja ymmärrettäväähän tuo. Haaveissa olisi vuoden päästä pakata koko lähisuku autoon ja suunnata lumen perässä Lappiin.

Rauhallinen jouluaattoilta jäi haaveeksi, kun tulimme kotiin ysin maissa illalla. Pyöräytin siinä kolme koneellista pyykkiä ja pakkasimme autoa Pyhän matkaa varten. Josko tänä iltana perille päästyämme sitten ajauduttaisiin siihen zen-tilaan, joka jouluna kuuluu vallita. Danielle Steelen uusin romsku esiin ja toinen käsi konvehtirasialle, takkaan tuli ja taustalle Celine Dionin joululevy soimaan 

IHANAA JOULUPÄIVÄÄ KULLANNUPUT,
muistakaahan aina syömisen välissä mennä pötköttämään masun viereen 😉

allePS. Enää 687 kilsaa, jihuu!


keskiviikko 23. joulukuun 2015

Näin sydämeeni joulun teen ♥

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

MOIKKAMOI IHANAT!

Long time no see! Eilen jouluhulinat vei ihan mennessään, kiirettä oli niin ettei edes blogin pariin ehtinyt. Mutta hei, onni on ystävät. Eilen illalla vietiin lapset mummutaatalaan vähän hoitoon ja menimme valmiiden patojen ääreen. Pöytä täynnä ihania ystäviä. Pari tuntia ihan aivojen nollausta. Paljon naurua, teetä (no hei oikeasti ihan sairaan hyvää punaviiniä 😉 ja sympatiaa. Taas jaksaa.

Tänään käytiin iskän, mummun ja papan haudalla ja äiskää katsomassa sairaalassa. Äiti siirrettiin Hatanpäälle ja on suht’ hyvissä voimin. Siihen nähden, että leikkaus oli suuri ja riskialtis. Kotiuttamisestakin puhuttiin, mutta katsotaan nyt rauhassa. Puolikuntoisena ei kannata kotiin tulla. Asiat on kuitenkin ihan äärimmäisen hyvin, äiti puhuu ja kävelee. Muistaa meidät ja on ajan tasalla. Jälleen kerran olen niin nöyrin mielin kiitollinen. Elämä on ihmeellinen! Niin hyvin asiat itse asiassa ovat, että uskalsimme tuossa heittää suksiboksin auton katolle. Jihuu! Lähdetään joulupäivän aamuna etsimään talvea vähän pohjoisemmasta. Tosin eipä se lumettomuus paljoa ole haitannut. Pikkuisen sumussa ollaan viime päivät menty.

Nyt alan kattamaan pöytää, sitten istumme pitkän kaavan mukaan alas ja nautimme. Yleensä tässä vaiheessa joulua on nostettu laatikot pöytään, mutta tänä vuonna rikomme kaavoja. Siinäkin suhteessa 🙂 Illan menu näyttää tältä:

waldorfin salaatti
graavilohta ja avokadokurkkusalaattia
jouluinen juustosalaatti
lasimestarin silakkaa
sinappisilliä
savusiikaa
merisuolapedillä kypsytettyjä perunoita
mätiä, smetanaa, sipulia

Lipeäkalakeitto piti tulla alkuun, mutta musta tuntuu, että se säästetään sitten Pyhälle. Oletteko lipeäkalan ystäviä? Äiti on sieltä osasta pohjanmaata kotoisin, missä lipeäkala syödään keiton muodossa. Jos ette siis diggaa siitä toisesta muodosta eli lipeäkalasta valkokastikkeella perunan kera, niin kokeilkaahan tuota keittoa. Ihan älyttömän hyvää. Teen keiton tällä ohjeella. Mutta nyt nälkäiset kuulkaas alkavat ilmoittamaan nälästään, joten paree ryhtiä hommiin 🙂

Hei, on tullut se aika vuodesta kun haluan kiittää teitä ihania pian päättyvästä vuodesta. Vuosi on ollut ihan uskomaton! Myös täällä blogissa. Paljon on tapahtunut positiivisessa mielessä, mutta myös sellaisia asioita, joita ei ehkä olisi tarvinnut tapahtua. Jotka on vaikuttaneet tähän bloggaamiseenkin. Mutta kaiken kaikkiaan vuosi on jäänyt vahvasti plussalle. Vuosi on opettanut hirmuisesti. Paljon uusia lukijoita on ilmaantunut ja mikä ihaninta, olette jättäneet puumerkkiä käynnistänne. Toistan itseäni sanoessani tämän, mutta ilman teitä blogini ei olisi se, mikä se on. Te olette mun inspiraatio.

Lämmin kiitos ihan jok’ikiselle siellä ruudun toisella puolella ja tunnelmallista joulunaikaa 

”On jouluyö, sen syvä rauha
Leijuu sisimpään,
Kuin oisin osa suurta kaikkeutta
Vain kynttilät ja kultanauhat
Loistaa hämärään,
Vaan mieleni on täynnä kirkkautta
Näin sydämeeni joulun teen
Ja mieleen hiljaiseen
Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.”

JOULUTERKUIN,

alle

PS. mitään sen kummempaa joulutaukoa en ajatellut pitää, joten ollaan kuulolla. Huomenna voi olla postaukseton päivä, mutta sitten joulupäivänä viimeistään jatketaan. Tien päällä. Mennään huomen illalla veljen perheelle kylään ja en malta odottaa, että pääsen kamerani kanssa sinne vähän viuhumaan 😉