perjantai 06. lokakuun 2017

Unicorn -fredagsmys

6

MOIMOI IHANAT!

Pikaisesti tulin huikkasemaan perjantaiterkut❣ Meillä mancaven Marian bistro on koristeltu kovin hempein värein; pikkuisemmalla on ihan pian alkamassa kaveriyökyläsynttärit. Virallinen syntskäpäivä oli jo huhtikuussa, mutta halusi odottaa yökyläsynttäreiden kanssa siihen, kun uusi koti on valmis. Ja hei mikäs tuolla juhliessa.

Olen niin iloinen, että tuo 10-vuotias halusi vielä pitää unicorn-synttärit. Kakkua ei ehditty tilaamaan, mutta jääkaapissa odottaa sulamistaan unicorn-värein kirkuva jäätelökakku. Servetit ja lautaset sekä sankarin asu ovat teeman mukaiset. Ehkä se riittää 🙂 Roseen värinen lasten kuplajuoma on laitettu kylmään ja sillä kuulemma kippistellään ensin. Sitten pyöritetään pulloa, että kenen lahja avataan ja sitten on luvassa taloesittely. Ruokailun jälkeen kuulemma saunotaan ja kylvetään, minkä aikana minä levitän patjat lattialle ja kun puhtoiset juhlijat ovat pujahtaneet vällyjen alle on vuorossa leffailta. 

Alunperin tälle viikonlopulle oli suunnitelmissa äitien ja tyttärien risteily, mutta se suunnitelma kariutui. Viikon varoitusajalla saatiin pikkuisemman viisi parasta luokkakaveria kutsuttua yökylään ja juhlimaan. Nythän minullakin olisi mahdollisuus ekaa kertaa ikinä ajan puitteissa mennä Mansen blogikirppikselle sunnuntaina. Ehkä ensi vuonna jo saan sanoa Suville ”joo” kun kysyy minua myyntipöydän taakse 😉

Mutta nyt kohti juhlahumua! Juhlahumun ohessa askarrellaan miehen kanssa erään yhdistyksen tilinpäätös kasaan. Ehkä sitä ehtii illemmalla itsekin rojahtaa sohvalle ja ottaa viikonloppu vastaan rennoissa merkeissä ♥ 

PERJANTAITERKUIN,


sunnuntai 17. syyskuun 2017

Söndagsmys

1

MOIMOI MURUT!

Oma koti. Oma keittiö. Oma perhe. Josta kaksi pienimpää lähti tuliaisten jaon jälkeen takaisin tekemään sitä, mitä sitä ennenkin eli olemaan kavereidensa kanssa. Mies perinteisillä sunnuntaiskineillä golfaamassa. Jaloissa nyhjöttävä karvainen kaveri. Ämyreissä kaihoisasti laulava Melissa Horn. Liki täydellistä. Täydellisen tästä tekee vasta se, kun ollaan koko perhe saman katon alla. Eli ihan tuota pikaa.

Kolme päivää pois keittiöstä teki sen, että sitä oli jo tavallaan ikävä ruoanlaittoa (siis voitteko kuvitella? :D). Lapsille lupasimme iltaruoaksi noutohampparit ja miehen yllätän mehukkaalla valkosipulisella tomaattipiirakalla. Olen aiemminkin tehnyt vastaavaa piirakkaa ja hyvää on! Kotimaiset tomaatit ovat juuri nyt heikkouteni ja ne mehevöityvät entisestään uunissa. Vähän tuota aiempaa reseptiä muokkasin. Siinä missä vielä vuosi sitten ostin valmiin suolaisen piirakkapohjan pakastealtaasta olen viime kerrat tehnyt suolaisen piirakkapohjan itse. Taikina jo itsessään on niin hyvää, että pitää vähän varoa tuon taikinan syömisen kanssa. Että jää jotain piirakkaankin 😉

VALKOSIPULINEN TOMAATTIPIIRAKKA

Pohja
125 g pehmeää voita
2,5 dl vehnäjauhoja
n. 2 rkl kylmää vettä
-nypi voi ja jauhot keskenään
-lisää kylmää vettä maksimissaan 2 rkl
-laita jääkaappiin hetkeksi tekeytymään
-levitä joko voidellun vuoan reunoille ja pohjalle tai sitten kaulitse leivinpaperin päälle
niin kuin minä tein 🙂
-lisää täytteet

Täyte
kotimaisia tomaatteja
1/2 purkki valkosipulituorejuustoa
fetajuustoa
1 valkosipulin kynsi
timjamia
-viipaloi tomaatit
-levitä taikinan päälle tuorejuusto ja tomaattiviipaleet
-murustele päälle fetajuustoa
-pilko päälle valkosipulin kynsi sekä tuoretta timjamia
-paista uunin alatasolla 225 asteessa noin 20 minuuttia

Piirakan lisäksi meillä on tarjolla salaattipinaattisekoitusta, jonka kruunaavat siemenet sekä balsamico. Myös tomaateista jääneet kannat ja lopun valkosipulin käytin uunin kautta 🙂 Nyt sauna päälle ja pyykkikone pyörimään. Villasukat jalkaan ja kahvikupponen porisemaan. Ehkä pian päästään syömäänkin, kun mies tulee kotiin! Hei, piti vastaamani kommentteihin junamatkalla, mutta läppäri oli lentolaukussa hattuhyllyllä. Huominen blogityöpäivä alkaa siis kommenttisulkeisilla. Kiitos kun aina jätätte niitä, olette ihania ♥ Katsotaan, mitä huomenna keksitään. Ehkä kannattaisi verekseltään tehdä Tallinnan ravintolavinkkipostaus. Tai sitten ihan jotain muuta. Let’s see!

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

PS. se eilen mainostamani ”pasta bella carbonara” -luritus on vielä hetken aikaa kuuneltavissa Insta Storyssa 😀
Oi vitsit, mikä reissu! Saa kyllä hymyilyttämään vielä pitkän aikaa ♥


perjantai 18. elokuun 2017

Fredagsmys

23

HEIHEI!

Meni vähän myöhäiselle myyssit, kerron kohta miksi. Mutta kuvitelkaa tilanne; lapset lähtivät ex tempore veljen perheen mökille yökylään. Uuni piippaa valmistuneen ruoan merkiksi ja kelloa katsoessani huomasin, että mies saapuu kotiin minä hetkenä hyvänsä. Pitkästä aikaa ilta aivan kaksistaan, ilman kissanristiäisiä. Otan viinipullon esiin, oikein vuosikertaviiniä ja avaan keittiön alalaatikon. Sitten muistan; viinipullon korkinavajaa ei ole näkynyt sitten muuton. Pikainen katsaus alakerran rojukasoihin (niihin nopeasti purettuihin muuttolaatikoiden sisuksiin). Ei löydy.

Mitä tekee hän? Sen sijaan, että olisi ajanut tuohon lähikauppaan, jonka hyllyssä muistaa nähneensä viinipullon korkinavaajia, löytää hän itsensä alkomaholiliikkeen hyllyjen välistä ihastelemassa luomuviinejä. Kolme luomuviiniä ilman korkkikorkkia ostin ja kotiin tullessani huomasin, että uunissa ollut ruokakin oli säilynyt lämpimänä. Tunti aikataulusta myöhässä, mutta hei – viikonloppu edessä, joten tunti sinne tai tänne 🙂

Vuorossa on siis ihka ekat perjantaimyyssit täältä uudesta kodista. En muista olenko tehnyt vastaavia perunoita aiemminkin ja kirjoitellut blogiin niistä, mutta mikäli olen, niin eipä haittaa laittaa näiden ohje toisenkin kerran. Olivat superhyviä. Mies totesi, että vähän niin kuin nachovuoka. Nachojen tilalla vaan perunalohkoja.

PERJANTAI-ILLAN JUUSTOPERUNAT

5 keskikokoista Rosamunda-perunaa
2 rkl öljyä
suolaa

Maustettu kermaviili
1 kermaviilipurkki
puolikas manhattan sipsimaustepussi

1 mozzarella pallo
1 dl cheddar-juustoraastetta
puolikas pieni kevät sipuli
1 dl savuliharouhetta

-pese perunat ja lohko ne
-kuivaa talouspaperiin
-asettele uunipellin päälle
-lorota päälle öljy ja ripsottele sormisuolaa
-sekoita
-paista 220 asteessa noin 30-35 minuuttia tai kunnes perunat ottavat kultaista väriä
-ota pelti uunista ja lado puolet perunoista uunivuoan pohjalle
-lisää puolet kermaviilistä ja juustoista sekä savuliharouhe perunoiden kanssa
-asettele loput perunalohkot uunivuokaan
-lisää kermaviilin loppu, pienistelty sipuli ja juustot
-paista uunissa grillivastuksen alla noin 5-10 minuuttia (kunnes juustot sulaneet)

Jotenkin nämä viime päivien surulliset tapahtumat maailmalla ja täällä koti-Suomessa saavat kaipaamaan sohvannurkkaan. Jotain kepeää katseltavaa, millä saa ajatukset muualle. Me taidetaan laittaa sauna päälle, kaivautua sinne sohvannurkkaan santsiviinilasillisen kanssa ja katsoa pitkästä aikaa leffa. Eiköhän sinne Apple tv:lle ole toukokuun jälkeen jotain katsottavia leffoja ole tullut 🙂 Mutta ennen sitä molempien täytyy sulkea tietokoneet. #workaholics 😀

PERJANTAI-ILTATERKUIN,


tiistai 15. elokuun 2017

Gluteenittomat lohitortillat

4

HELLUREI

ja hyvää tiistaita ihanat siellä ruudun toisella puolella! Jo vain on ihania päiviä. Aamusta iltaan. Sanokaa mitä sanotte, mutta Suomessa on ihan parasta asua – eikä vähiten näiden kelien ansiosta. Koskaan ei tiedä mitä tulee. Ei sitä osannut heinäkuussa odottaa, että elokuussa koulujen alettua mittari kipuaa lähelle 25 astetta 🙂 Tosin muistelisin, että ei ole ihan eka kerta, kun näin käy.

Gluteenittomuus, sitä kohden ajattelin ruokavaliossa mennä pikkuhiljaa. Testijakson merkeissä. Testata, mitä viljojen pois jättäminen saa aikaan nivelissä. Ok, ehkä tämä empiirinen tutkimus olisi kannattanut aloittaa silloin kun kivut ovat kovat. Eilen ja tänään kipuja ei ole ollut. Niin ihanaa! Syytän tai kiitän sitä osaltaan tuota MSM-jauhetta, jonka tajusin kaivaa kaapin perukoilta sunnuntaina. Sillä sain aikoinaan vihoittelevan olkapään hetkessä kuntoon.

No mutta gluteenittomuuteen ja lähinnä gluteenittomiin tortilloihin palatakseni. One word; tortillahyllyltä löytyi ainakin meidän lähikaupasta paria eri merkkistä gluteenitonta tortillalättyä. Valitkaa sellaiset ja tehkää itsellenne palvelus. Tai haastakaa itsenne niin kuin mä tein. Jos haluatte tietää, miltä tuntuu, kun keittiössä alkaa tuskan hiki valumaan ;D Jotenkin musta tuntuu, että olen joskus aiemminkin paininut gluteenittomien tortillalättyjen tekemisen kanssa. Sen kanssa, kun maissijauhoon tehdyt lätyt hajoavat käsiin. Kun keittiö on yltä päältä jauohoissa ja kokki meinaa viskata kaulimen ikkunasta ulos. Loppu hyvin kaikki hyvin. Pelastin tilanteen gluteenittomalla jauhoseoksella ja leivinpaperilla. Lopputulokseen olen varsin tyytyväinen. Ottaen huomioon, että oikeasti meinasin heittää taikinan kesken kaiken roskiin. Sinnikkyys kuiteinkin palkittiin.

Jos haluaa päästä nopean kautta niin ne valmiit tortillalätyt ja sitten valmiiksi paistetut lohi kaupasta mukaan. Itse nappasin lähikaupasta loimulohta ja se sopikin näihin oikein hyvin. Taikinasta tulee 12 lättyä. Mikäli saa kaikki onnistumaan. Itselläni tästä tuli 8 lättyä 😉

GLUTEENITTOMAT LOHITORTILLAT

Tortillalätyt
2 dl kiehuvaa vettä
4-4,5 dl maissijauhoja
2 tl suolaa
(gluteenitonta jauhoseosta)
-sekoita ainekset keskenään ja kunhan taikina on jäähtynyt niin passaa maissijauhojen määrä samalla kädellä vaivaten
-anna tekeytyä liinan alla puolisen tuntia (valmistele tällä aikaa sitruunainen ranskankerma)
-jaa taikina 12 osaan ja pyörittele 12 palloiksi
Ja nyt tulee vaikein osuus..
-yritä kaulita maissijauhojen avulla, mutta jos ei onnistu (kuten minulla), niin ota avuksi gluteenittomat jauhot
-pyörittele taikinapallot gluteenittomissa jauhoissa ja yritä kaulita pyöreäksi ohueksi lätyksi
-jos ei vieläkään onnistu, niin kaulitse leivinpaperien välissä
-paista pannulla molemmin puolin, kunnes tortillalätty ottaa ruskeaa pistettä
-laita liinan alle, etteivät kuivu

Sitruunainen ranskankerma
1 prk ranskankermaa
puolikkaan sitruunan mehu
puolikas puntti tuoretta korianteria pilkottuna
(tai jos ei tykkää korianterista, niin tilli käy vallan hyvin)
lime & chili -kuivamaustetta
loraus hunajaa
-sekoita ainekset keskenään ja laita jääkaappiin tekeytymään

Tarjoile raikkaan salaatin, tomaatin, punasipulin ja loimulohen kanssa.

Nuo tortillat ovat itse asiassa parhaita mikrossa lämpättyinä, pehmenevät hieman 🙂 Tänään on juhlan päivä – Facebook muistutti, että siitä on tasan vuosi kun haimme tuon päiviemme ilostuttajan kasvattajalta kotiin. Yhtään tylsää päivää ei ole kyllä vuoteen mahtunut. Sydän sulaa päivittäin, mutta toki niitä harmaita hiuksiakin on välillä sairasteluista sun muista tullut. Päivääkään emme ole kuitenkaan katuneet koiran hankkimista. Yksi parhaista, ellei paras, asioista joita meille on tapahtunut ♥ 

ILOA TIISTAI-ILTAANNE TOIVOTELLEN,


maanantai 29. toukokuun 2017

Kesäisen illan kepeys / Måndagsmys

0

…sorry taas pionikuvista, mutta kun nuo pionit on niin kauniit!

MOIMOI IHANAT!

Hitsi vie (kas kun ei hitsipimpula :D), että elämä on taas ihanaa. Kesällä on jotenkin helpompi hengittää. Kesäillat ovat niin sairaan siistejä, että ei edes haittaa se yhtäkkinen kylmyys, joka ruokatilan avoimesta ikkunasta puskee sisään. Hymy ulottuu väkisinkin korviin ja se kumpuaa tuolta jostain syvältä. Tänään on helppo hengittää senkin takia, että sain paljon rästihommia pois alta. Sähköposteja sinne tänne, verottajalle tietoja ja tulipa siinä aamulla töissä muutama työjuttukin tehtyä pois alta 🙂

Yhtäkkiä ollaan miehen kanssa havahduttu siihen, että meillä on kaksinkeskistä aikaa. Lapset kun ovat sen verran isoja, että usein kaverit vievät voiton äitistä ja iskästä, niin huomaamme olevamme kotona kaksistaan. Ei siinä kauaa aikailla, kun ollaan jo autossa istumassa ja ajamassa kohti keskustaa. Tänään lähdettiin ex tempore illalla etsimään mulle juhlamekkoa häihin. Löysinkin yhden ihanan, mutta sitten piheys iski. Päätin ensin katsoa tuon oman mekkovalikoimani läpi, josko sieltä löytyisi sopiva. Muistelisin, että siellä ainakin muutama on, jotka odottavat ulkoilutusta vielä laput kiinni 😉

Parin viikon päästä pääsemme ihanien ystävien häihin kaksistaan. Aiemmin meillä lapset yökyläilivät usein tien toisella puolen mummulassa. Molempien tahdosta. Mummun sairastumisen jälkeen lapset ovat yökyläilleet pääosin ystävillään sen mitä ovat yökyläilleet. Tai sitten mummo ja taata ovat olleet meillä yökylässä sen muutaman kerran, kun miehen kanssa ollaan jossain käyty. Nyt saamme jälleen maailman parhaimmat appivanhemmat meille lastenvahdiksi häiden ajaksi ja saattaapi jopa olla, että repäisemme ja menemme itse hotelliin yöksi.

Elämässä on tällä hetkellä jälleen niin paljon hyvää, että ei oikein osaa päättää, mihin suuntaan kiitollisuutta osoittaisi. Mutta pääasia, että osaa olla kiitollinen, eikö niin? Se ilo on ollut läsnä elämässä viime aikoina kyllä, mutta välillä tuntuu että se on jäänyt kiireen ja tietynlaisen haikeuden taakse. Tänään se on pulpunnut taas jostain. Tuonut mukanaan sen ruoanlaittamisen ilon. Sen, mistä nautin niin suunnattoman paljon. Tässä kepeässä kesäillassa meillä syötiin helppoja herkkuja; tomaattipiirakkaa ja persikkasalaattia. Juteltiin niitä näitä maan ja taivaan välillä.

TOMAATTIPIIRAKKA

1 suolainen piirakkapohja
puoli purkkia Crème Bonjour Valkosipuli & yrtit
3 tomaattia
mustapippuria
basilikaa

-painele sulanut piirakkapohja piirakkavuoan pohjalle ja vähän reunoille
-lisää Crème Bonjour sekä viipaloidut tomaatit
-kierrä päälle muutama kierros mustapippurimyllystä
-paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 30 minuuttia
-tarjoile tuoreen basilikan kanssa

Persikkasalaattiin tuli salaattisekoitus, grillattuja persikkalohkoja, parmankinkkua, parmesanlastuja sekä tuollaista taivaallisen hyvää vadelmavinaigretteä. Jos viikko on mukava lopettaa perjantaimyyssitunnelmiin on se vähintäänkin yhtä ihana aloittaa maanantaimyyssitunnelmissa. Arki on ihmisen parasta aikaa. Kesän, talven, syksyn, kevään ja lomien lisäksi 😉

MUKAVAA ALKANUTTA VIIKKOA,

PS. te House of Cards -fanit…jostain luin, että huomenna tulee 5. kausi eetteriin. Ihanaa, on jotain kesäkatseltavaa!


« Vanhemmat
Uudemmat »