maanantai 18. helmikuun 2013

Olohuoneessa

Maanantaiaamua blogistania!

Mies lähti lauantaiaamuna spinningiin ja me tyttöjen kanssa Prismaan. Koko Prismareissun mä mietin, että miten mä saisin sen pianon olohuoneesta pois. Ja mieluiten saman päivän aikana 🙂 Koska mulle sisustusbloggaajana (tai siis joka alan bloggaajana, joista sisustus tärkeimpänä) on ihan tosi harmillista kuvata kotiani niin, ettei kaikkia nurkkia voi näyttää. Olohuonetta pääosin niin, että se sinne sopimaton piano rajataan pois kuvista. Joten olin päättänyt tarttua härkää sarvista kullan kotiutuessa spinningistä.
Mä: ”Kulta, mä en tarvitsisi yhtään äitienpäivä-, syntymäpäivä-, hääpäivä- tai yllätyslahjoja seuraavaan kymmeneen vuoteen…niin miten olis jos…kato, mä tiedän ettet sä suostu, mutta…” Mr. N: ” No, sano nyt mitä ?” Mä fast forwardina: ”nokuntuopianomenistakkahuoneeseenjasieltäpeilijavitriinitänne.Niinettävoisiksäsoittaakantoapuaniinsaataissiirrettyäne… vaikkanytheti?” Ja tähän väliin vähän silmien räpsytystä 😀 Hän: ”No joo, tosi hyvä idea. Aletaan purkamaan vitriinistä jo kirjoja olkkarin puolelle ja soitetaan pianon kantoapua.”. Siiis whaaat?! Noin helposti se meni ja mä luovuin ties mistä ihanista lahjoista! Ja niin sattumalta mun veli (jolla oli ihan vähän kättä operoitu edellisenä päivänä) soitti samaan aikaan ja vitsillä vihjasin pianon siirtotalkoista. Kysyi, että tulenko heti vai syönkö ensin 😀
Onneksi söi ensin, sillä huomasimme vitriinin irti seinästä ottaessamme, että mullahan oli jäänyt toinen sivu maalaamatta. Joten suitsaitsukkelaan vitriini olkkarin puolelle, vähän hiontapaperia pintaan ja kerros mustaa kalustemaalia. Huomasin heti, että ei mun parin vuoden pähkäilyt olleet menneet hukkaan; piano sopii täydellisesti takkahuoneeseen eikä ole enää yhtään väärän värinen. Se on juuri tarpeeksi siro tuohon seinustalle ja vastaavasti musta vitriini ja iso peili täyttää kivasti olohuonetta. Ollakin, että tuo peili pystysuin tekee huoneen vielä korkeamman näköiseksi. Mutta ei haittaa. I’m in love.
Sitten kun olimme saaneet vitriinin ja peilin onnistuneesti olohuoneen puolelle se iski. Ahdistus siitä, että niitä kirjoja ei voi laittaa takaisin vitriiniin, sillä ne on liian kirjavan näköisiä lasien läpi. Minne sitten kirjat laitetaan? No ikkunan alle Bestå-hyllyyn. Sieltä otin kirkkaat lasitavarat (maljakot yms.) pois ja laitoin vitriiniin. Sekä muutaman pakan vanhoja sisustuslehtiä (juu, mun projekti on vielä kesken…tuossa on nyt Avotakat vm. 2003-2009).
Se, että vitriini on vielä sisältä tuota akaasia-puuta häiritsee hiukkasen, mutta eihän kaiken pidä olla täydellistä? Esikoisen huoneen ovessa oleva julistekin häiritsee näissä kuvissa, mutta ei sitä tässä jokapäiväisessä elämässä tule edes noteerattua.

Pari vikaa kuvaa on otettu  illansuussa. Tuo musta seinä makuuhuoneessamme ei näy nyt niin orpona, kun sillä on kavereita olkkarissa 🙂 Ja kausivalokranssikin roikkuu siinä vielä tämän pimeän ajan.
Ihanaa ja oikein tehokasta viikon aloitusta hei sullekin! 🙂
Perjantain postausaihe on vielä auki, joten ehdotuksia otetaan vastaan!
Maanantaiterkuin,

sunnuntai 17. helmikuun 2013

Mama Maria’s meatballs

Suloista sunnuntaita ihanat! 
Mitä teidän sunnuntaihin kuuluu? Täällä meillä sunnuntai kuluu vanhaan tapaan; pyykätessä, silittäessä (mies lähtee vähän virallisemmalle työreissulle ja jösses, että noita kauluspaitoja riittää), ulkoillessa ja tottakai uutta olohuonetta ihastellessa (tästä lisää huomenna heti aamusta) ;).
Juoksin aamulla vähän vajaan parin tunnin juoksulenkin ja voi pojat, että oli kivaa. Osan matkasta sai muuten jo juosta ihan asfaltilla. Juoksin ikään kuin varastoon, koska viikolla en näillä näkymin ehdi juoksemaan. Tai pääse, koska olen lasten kanssa kolmistaan kotosalla. Juoksulenkin jälkeen mut yllätti totaalinen hiilihydraattihimo; ollakin, että eilen illalla juuri söimme uuniperunaa. Pastaa tulee sen verran harvoin syötyä nykyään ja koska hiilarihimon lisäksi olen himoinnut tomaattista lihapullakastiketta jo pitkään niin sunnuntain aikuisten lounas oli valmis. Lapset olivat onneksi syöneet jo ruoka-aikaan, vaikka äippä huitelikin pitkin lenkkipolkuja. 
                 
Mama Maria’s meatballs

lihapullat
700 g naudan paistijauhelihaa
pippuria
suolaa
viipale vaaleaa leipää
loraus maitoa
tujaus tomaattipyrettä
tuoretta timjamia

Murustele leipä kulhoon, lisää muut aineet. Sekoita sekaisin ja muotoile haluamasi kokoisia pullia. Mä tein aikas isoja pullia. Paista pullia uunin ylätasolla 225 asteessa kunnes ruskettuneita. Sitten siirrä lihapullat keskitasolle ja alenna lämpötila 200 asteeseen.

kastike
1 tlk tomaattimurskaa 
(mä käytän La bio idean luomutomaattimurskaa)
pari desiä kermaa
punasipuli pilkottuna
2 valkosipulin kynttä pilkottuna
suolaa
pippuria
chiliä
loraus ketsuppia

Lisää em. aineet kasariin ja anna porista parikymmentä minuuttia. Keitä tällä välin haluamasi pasta. Lisää lihapullat kastikkeeseen ja nauti pastan, vastahöylätyn parmesanin ja kylmän maidon kera.

*******************************
Koska tämäkin ohje on ”omasta päästä”ohje, niin olen pahoillani, että ihan tarkkoja määriä en pysty sanomaan. Ei ole tapana mittailla sen tarkemmin vaan huitastua maun mukaan sitä sun tätä tuonne keitoksiin 🙂 Voin sanoa, että nyt on hiilaripöhnä. Väsyttää sen mukaisesti.
Kommentteihin vastaaminen hieman laahaa (anteeksi ♥), mutta tämän illan jälkeen ollaan kuulkaas niiden osalta reaaliajassa! Nyt Ice Age 4 eetteriin ja voipi olla, että ummistan silmät ihan hetkeksi. 
Huomenna heti aamusta tosiaan valoisalla otettuja 
kuvia uusitusta olkkarista, joten stay tuned!
Suloista sunnuntain jatkoa
 toivottelee,

lauantai 16. helmikuun 2013

Lördagsmys (olohuoneen uusi ilme)

Hiphei,

että voi olla ihminen onnensa kukkuloilla; se piano siirtyi vihdosta viimein takkahuoneeseen. Facebook-tykkääjiä olenkin piinannut päivän mittaan kuvilla välivaiheista. Nyt iltahämärässä otettuja kuvia tännekin. Huomenna/viikolla sitten päivännäöllä otettuja kuvia ja lisää sepustusta siitä, minne ne kirjat sitten oikein tuolta vitriinistä katosivat.
Me like it very much! 😉
Nyt uuniperunoita ja punaviinosta, joidenka jälkeen Putousta!

Muksaa lauantai-iltaa 

 Kiitos kivoista kommenteistanne aamuiseen postaukseen, palaan niihin myöhemmin! 🙂

lauantai 16. helmikuun 2013

Keltaista keittiössä, sinistä sohvien välissä

Goooood morning! 

Hih, lievää ystävänpäiväjuhlaväsymystä ilmassa; perinteinen perjantai-illan keittiöelämä korvattiin eilen takkahuoneessa sohvatorkuilla. Jotka kestivät ihan koko illan. Muu perhe ei siis saanut nauttia perinteisiä perjantai-illan herkkuja vaan torstai-iltana valmistamaani makaronilaatikkoa. Ihan hyvinhän tuokin upposi 🙂 

Alunperin meillä oli tarkoitus mennä tänään katsomaan Räyhä Ralfia leffaan, mutta koska tänään on ainoa vapaa lauantai sitten seuraavaan pariin kuukauteen niin taidetaan vaan olla kotosalla ilman sen suurempia suunnitelmia. Mies lähetettiin spinningiin ja me lähdetään tytsyjen kanssa kauppaan. Josko sitä tänään jo olisi jotain muuta ruokaa tarjolla kuin tuota makaronilaatikkoa 😉 Hama-helmet ovat huvenneet jonnekin, joten ehkä täydennetään hama-helmivarastoa ja puuhaillaan niiden parissa. Itse haaveilen myös kunnon salirääkistä, mutta saas nähdä jaksaako. Sohvapöydälle olisi kertynyt mukava kasa sisustuslehtiä luettavaksi… Ihanaa, kun ei ole lukkoon lyötyjä suunnitelmia.

Viime kauppareissulla mukaani tarttui tämän ”kevään” ensimmäiset helmililjat. Mulla vain tuppaa käymään niiden kanssa samalla tavalla kuin hyasinnitenkin; kastelen liikaa ja varret ylikasvaa. Pari kierrosta juuttinarua ympärille ja ongelma on korjattu!
Löysin muuten keittiön keltaiselle jakkaralle täydellisen keltaisen kaverin
tasapainottamaan kokonaisuutta. Siitä lisää ehkä jo huomenna!
Leppoisaa lauantaita 
muistakaahan levätä! 
PS. arvatkaas mistä tietää, että on pitänyt vähän kiirettä? No, huomasin eilen että mulla on vielä tammikuun kalenteri tuossa seinällä. Nyt on vaihdettu helmikuun vastaavaan, onhan tässä onneksi vielä pari viikkoa tätäkin kuuta jäljellä 🙂

perjantai 15. helmikuun 2013

Tyttöystäviä tupa täynnä

Väsynyt, mutta onnellinen perjantaimoikkamoi! 🙂

Ihanat ystävänpäiväjuhlat takana; paljon kikatusta, discoilua, ystävyyskorujen tekoa, ystäväkirjan täyttämistä, herkkuja niin että napa paukkuu, yhteishengen nostattamista, piiloleikkiä ja sydänilmapallojen puhaltelua.
Kuten kuvista näkyy, niin lapset osallistuivat askarteluihin (tosin eipä munkaan saksien käyttötaidot ihan priimaa luokka ole, joten vinoon olisin itsekin leikannut) ja muffareiden sekä cupcakejen koristeluihin. Ihanasti toiset halusivat olla jutussa mukana ♥ Tänä vuonna annoin Julialle luvan kutsua vain luokkakaverinsa; ensi vuonna ehkä sitten pidämme ystävänpäiväjuhlat muille kavereille.
Vaikka juhliin tulee tehtyä paljon enemmän tarjottavaa kuin mitä kaupaksi menee (ja tämän tiedostaa aina jo etukäteen) niin silti juhlat kaikkinensa ovat aina sen kaiken touhotuksen väärti. Ja se olotila (kuten tänään), kun juhlat ovat onnistuneesti ohi ja huomaa, että lapsi/lapset ovat onnensa kukkuloilla juhlien jälkeen. Mun mielestä se on osaksi myös meidän vanhempien tehtävä auttaa lapsia luomaan ja vahvistamaan ystävyyssuhteita. 
Ja hei, vaikka mulla aina menee vähän överiksi tarjottavien kanssa niin silti suunnittelen jo parin kuukauden päähän; huhtikuussa meillä vietetään molempien tyttöjen kaverisynttäreitä (erikseen) ja yhteiset sukulaissynttärit. Paljon jäi tarjottavia toteuttamatta, joten synttäreille on osa menusta jo suunniteltu. Pom pomitkin toivottavasti säilyvät jossain nätisti rypistymättä 🙂 Eikä se juhlahumu todellakaan jää tauolle tässä parin kuukauden aikana vaan ensin juhlitaan pikkuisimman kummityttömme 1-vuotispäivää ja siitä parin viikon päästä pikkuisimman kummipojamme 2-vuotissynttäreitä.
Tänä iltana kuitenkin ajattelin nollata tilanteen ensin juoksemalla sen reilun tunnin lenkin töistä kotiin, kotiutua imuroituun kotiin (wink wink ;), käydä saunassa, syödä jotain kivaa perjantai-illalle sopivaa ruokaa, pelailla lasten kanssa Unoa (nyt ajattelin voittaa) ja kasilta rojahtaa sohvalle katsomaan Voice of Finlandia.
Pirtsakkaa perjantaita,
viikon kivinta päivää toivottelee