tiistai 31. lokakuun 2017

Vinkkejä Los Angelesin reissuun

HEIPPAHEI,

nyt vuorossa toivepostausta eli vinkkejä Losin reissuun. Täytyy sanoa, että kukin meistä kokee asiat ja paikat erilailla. Nämä ovat siis vain ja ainoastaan minun subjektiivisia mielipiteitä ja kokemuksia 🙂 Mutta voi pojat, kuinka tulikaan ikävä näitä maisemia ja kokemuksia tämän postauksen myötä ♡

LENNOT
Meidän perhe on keskittänyt viime vuosina lennot Finnairille. Pisteitä kertyy ihan mukavasti ja niillä voi mm. maksaa istuinpaikan etukäteen. Tällä kertaa lensimme Helsingistä Chicagoon ja siitä samaan allianssiin kuuluvalla American Airlinesilla Los Angelesiin. Kolmen tunnin vaihtoaika Chicagossa osoittautui aika naftiksi, vaikka pääsimmekin nopeampaan maahantulojonoon. Paluumatkalla vaihtoaikaa oli varattu puolitoista tuntia, mutta koska Losista lähtenyt kone oli myöhässä, niin saimme kävellä suoraan Finnairin koneeseen.

Seuraavan kerran ajattelimme lentää Tukholmasta, Kööpenhaminasta tai Oslosta suoraan Los Angelesiin (tosin lentoyhtiö ei tule olemaan sitten valitettavasti Finnair), sillä tuo Chicagon välistoppi osoitti sen, että kun joudut maahantulosyyniin, ottamaan laukut ulos ja tsekkaamaan ne uudelleen, turvatarkastukseen ja vielä vaihtamaan terminaalia, niin mieluummin ottaa sen pitkän lennon Euroopasta ja ottaa ne laukut ulos ja käy läpi maahantulomuodollisuudet vasta määränpäässä. Chicagoon lensi Helsingistä noin yhdeksän tuntia ja siitä Losiin vielä noin neljä tuntia. Tukholmasta Los Angelesiin lentää noin 11 tuntia.

Lennot ostimme tällä kertaa Mytrip.comin kautta, mutta siis alkujaan vertailimme lentoja Momondossa. Välillä kyllä Finskin omilta sivuiltakin saa varsin kilpailukykyisiä hintoja. Tein tuossa muutamia hakuja ja jos kuviteltaisiin, että lähtisimme vaikka hiihtolomalla uudelle reissulle, niin Norweigianilla säästäisimme liki tuhat euroa lentolipuissa siihen, mitä nyt maksoimme. Lento olisi yhdellä pompulla Tukholman kautta.

AUTO
Aivan ehdoton Los Angelesissa. Emme olisi tulleet toimeen ilman autoa. Tosin emme majoittautuneet aivan keskustassa vaan keskustan ulkopuolella. Onneksi, tästä myöhemmin lisää 🙂 Auton vuokrasimme Dollar:lta, mutta tarjoajia on vaikka kuinka. Kaikki sijaitsevat lentokentän läheisyydestä ja tuloterminaalin edestä lähtee autonvuokrausfirmojen shuttle bussit, joilla pääsee ilmaiseksi matkalaukkujen kanssa autovuokraamoon.

Meillä piti olla Jeepin pikkumaasturi, mutta sellaista ei ollut vapaana, kun auton haimme. Joten saimme Nissan Roguen, joka toimi loistavasti. Erehdyksissämme emme ottaneet autoa, jossa olisi valmiina ollut navigaattori, joten vuokrasimme myös navigaattorin. Auton vuokra oli viikossa himpun yli 200 euroa ja navigaattorin puolet siitä. Bensiiniä meillä kului noin 40 eurolla ja kilometrejä tuli liki 800.

HOTELLIT
Siinä missä mies hoitaa meidän perheessä auton vuokraukset, hoidan minä yleensä hotellivaraukset. Teen sen aika usein joko hotelleilta suoraan tai sitten Booking.comin kautta. Sielläkin on kertynyt jotain genius member -pojoja. En ole ihan varma vaikuttaako hintaan, mutta ehkä 😉 Olen huomannut, että mitä aiemmin hotellin varaa, niin sen parempi. Tai sitten ihan viime tinkaan. Silloinkin säästää pitkän pennin, mutta riskit ovat olemassa, että tietyssä hotellissa ei ole enää tilaa. Kahdessa ekassa hotellissa otimme aamupalan, mutta muuten aamupalat nautimme ulkona. Panera Breadille iso suositus. Puuro oli taivaallista, kuten myös turkkilainen jugurtti myslin kera.

Eka yö yövyttiin suosiolla lentokenttähotellissa. Lento oli perillä la-yönä klo 00:25 ja hotellilla olimme ennen kahta. Olimme ottaneet auton vasta lauantaiaamusta, mikä oli hyvä ratkaisu. Auton vuokraamisen jälkeen ajoimme vartin verran Hermosa Beachille, jossa olimme yhden yön. Tuo hotelli oli budjettiimme nähden kallis, mutta ah niin ihana. Suosittelen Hermosa Beach House -hotellia lämmöllä. Hintaan sisältyi aamupala ja se oli fantastinen. Terveysfriikeille olisi ollut lisähinnasta jos jonkinlaista smoothieta ja tuorepuuroa. Aamiaisen sai nauttia joko sisällä tai sitten ulkoterassilla merta ja ihmisiä katsellen.

Koska meillä oli Anaheim Ducksien peli sekä Disneyland ohjelmistossa, niin päätimme yöpyä kolme yötä Anaheimissa. Sinne hurautimme 45 minuuttia sunnuntaina. Majoittauduimme Marriott Fairfield Inn -hotelliin, joka oli hintaansa nähden ihan ok. Sijainti oli huippuluokkaa. Noin 800 metriä kävellen Disneylandin porteille. Anaheimista oli myös lyhyempi matka Laguna Beachille, jossa kävimme yksi ilta Teemu Selänteen ravintolassa syömässä. Anaheimista ajoi sinne reilun puoli tuntia, mutta takaisin päin posottelimme reilun kymmenen minuuttia 🙂

Loppulomaksi ajoimme takaisin rannikolle, Hermosa Beachin viereiselle rannalle Redondo Beachille. Meillä kävi hotelleja varatessa ihan älytön säkä ja saatiin Portifino Hotel & Marinasta kolme yötä pilkkahintaan. Hotelli oli ihan älyttömän kiva. Satama- ja merinäköaloin.

NÄHTÄVÄÄ
Nähtävät eivät lopu kesken 🙂 Tuollainen viikko oli armottoman lyhyt aika, mutta toisaalta – ehti näkemään ne must see paikat sekä menemään ex tempore -meiningillä.
Lähirannat & rantabulevardit: mm. Redondo, Hermosa, Manhattan beach
Malibu: taisin rakastua koko paikkaan. Surffimeininkiä ja leppoisaa olemista. Malibu Pierin päässä olevalle kahvilalle iso peukku.
Laguna Beach: leppoisaa menoa, kylämainen tunnelma. Tänne täytyy mennä ensi kerralla yöksi.
Hollywood-kyltti: tällä kertaa emme menneet itse kyltille vaan näköalapaikalle, josta kyltin näki. Ajelimme pitkin Mulhollandia ja yhtäkkiä tuo Hollywood -kyltti aukesi edessämme.
Hollywood walk of fame: eli ne tähdet maassa. Ajoimme ensiksi Capitol Recordsin eteen auton parkkiin ja sattumalta astuin liki suoraan autosta noustessani iki-idolini Garth Brooksin tähden päälle. Koska emme jaksaneet aivan kävellä Kiinalaiselle teatterille, joka on tähtien the place, niin ajoimme eräälle sivukadulle parkkiin. Kovin paljon ihmisiä oli liikenteessä. Myös hämärähemmoja ja huumetyyppejä. Lähdimme nopsaa kohti Santa Monicaa.
Rodeo Drive: hienostokatu täynnä luksusta. Ajoimme nopsaa läpi, mutta olisihan tuonne voinut jalkautuakin. Ei tosin kauppoihin sisään 😀
Beverly Hillsin talot: tällä kertaa emme käyneet ajelulla, mutta viimeksi Los Angelesissa ollessani kävimme katsomassa starojen taloja 🙂
Santa Monican laituri: kiva paikka, jossa huvipuistolaitteita ja ravintoloita. Meille sattui vain päivä, että ihmisiä oli ryysikseen asti.
Venice Beach: näkemisen arvoinen hipsteripaikka. Skeittirampin laidalla olisi saanut kulumaan vaikka koko päivän.
Rancho Palos Verdes: majakkaa menimme katsomaan ja sen näimme. Enemmän vaikutuksen teki paikallisten asuinalueiden läpi ajelu.
NHL-peli: must see -juttu ja vaikkei meidän tytöt niin hirmuisesti lätkäfaneja olekaan, niin oli myös heille kokemus.
Disneyland: tykkään, mutta hintataso pisti ihistämään. Käytiin kaikki hurjimmat laitteet läpi ja kuuden tunnin jälkeen oltiin sitä mieltä, että tämä oli nyt nähty. Kaikki kunnioitus ihmisille, jotka ostavat Disneylandiin monen päivän lippuja…
Melrose Avenue: mulla oli tästä shoppailukadusta ruusuiset kuvat viime reissun tiimoilta. Ajettiin läpi, mutta ei jalkauduttu.

HUOM! Universal Studiot jäi ensi reissuun; meidän perheeltä sisäänpääsy olisi ollut liki 400 euroa…

MUUTAMA SANA LASTEN NÄKÖKULMASTA
Meillä jaksoivat lapset hienosti, mutta ensi kerralla pitää ottaa myös niitä lungimpeja päiviä. Valita hotelli, jossa kunnon uima-allasalue ja viettää siellä esimerkiksi puolikkaita päiviä. Jos tytöiltä kysytään, niin kivointa oli shoppailu ja Disneyland 🙂 Yllättävän hyvin jaksoivat autossa istua takapenkillä. Täällä koti-Suomessa kun välillä tulee vähän kränää.

MUUTA
♡ ESTA-viisumi; hakekaa netissä hyvissä ajoin ennen reissua. Voimassa kaksi vuotta eli tämä reissu mentiin vuosi sitten hakemamme ESTAn voimalla.
♡ Downtown L.A.; ei sävähdyttäynyt. En oikein tiedä, onko sellaista kunnon keskustaa edes olemassa…mutta itse tykkään olla pois keskustasta.
Ruuhkat; hih, ei ehkä ansaitse tuota sydäntä, mutta menköön. Losiin päin ihan tajuttomat ruuhkat ja mitä lähemmäksi keskustaa menee, niin sen ruuhkaisampaa. Joten jos löydätte kiertoreitin, niin käyttäkää sitä 🙂
Car pool; onneksi useimmilla moottoriteillä on käytössä ns. car pool -kaista, jossa saa ajaa ne, joiden kyydissä on kaksi tai useampi henkilö. Näin rohkaistaan kimppakyytien käyttöön esimerkiksi työmatkailussa. Mukavasti pääsee ruuhkissa etenemään, sillä baana on aika usein puolityhjänä.
Parkkeeraus; yllättävän kallista nähtävyyksien lähellä. Älkää parkkeeratko Venice Beachillä siihen ekaan vastaan tulevaan parkkipaikkaan ($15) vaan ajakaa ihan rannan tuntumaan ($5).
Shoppailut; mä tykkään käydä ostoksilla Rossissa, Marshallissa ja TJMaxxissa, jossa merkkituotteita myydään ihan sikahalvalla. Ostin muutamat tennarit alle 30 dollarilla, joissa molemmissa oli pitkälti yli 100 dollarin hintalappu. Outlet ostoskeskus Citadel on tutustumisen arvoinen paikka. Alennukset riippuvat liikkeistä. Esimerkiksi Calvin Kleinilla oli paljon tuotteita -70%. Lapsille Tommy Hilfiger Kids, Gap Kids, Disney yms.
Pyörät; Mikäli majoittaudutte rannalla, niin aika usealta hotellilta saa lainaan pyöriä. Sekä lasten että aikuisten, lukoilla ja kypärien kera. Lisäksi pyöränvuokrausfirmoja löytyy. Mikään ei ole kivempaa kuin strollata pitkin rantabulevardia pyöräillen ja lempeässä iltatuulessa nauttien.

Huh, siinä lyhykäisyydessään. Jäiköhän multa jotain kertomatta…jos jäi, niin palaan tänne kertomaan. Ja hei, kysykää ihmeessä, jos on kysyttävää! Täytyy sanoa, että vaikka itärannikko teki lähtemättömän vaikutuksen vuosi takaperin, niin sitä teki myös länsirannikkokin ♡

TIISTAITERKUIN,


sunnuntai 29. lokakuun 2017

Tummanpuhuvan sunnuntaiaamun sisustusmietteet

HEISSULI!

Ja supersuloista sunnuntaiaamua ♥ Eletään taas niitä ihania päiviä, kun saa antautua täysin valokuvauksen ja blogin vietäväksi. Työtyöpäivinä, kun näin ei ole. Vaikka viikonloput pitäisi pyhittää levolle, niin kukin meistä lepää kaipaamallaan tavalla. Itselleni valokuvaus, kuvien käsittely ja kirjoittaminen on tapa rentoutua. Vaikka saan niitä työksenikin tehdä. Toki välillä deadlinejen uhatessa nuokin voivat tuntua työltä. Mutta erittäin harvoin. Siitä olen kiitollinen.

Sunnuntaiaamu jatkui suloisena. Siitä mihin eilinen tunnelmallisen leppoisa lauantai-ilta loppui. Ja mikä parasta, sunnuntaiaamu alkoi vasta yhdeksän maissa. Vanhaa aikaa kympin maissa. Heräsin pikkuinen karvapallero kainalossa. Ihan parasta 🙂 Sunnuntaiaamun kunniaksi kaivoimme pakkasesta muutaman Thomas’in kanelirusinasämpylän. Paahtimen kautta ja voita päälle. Ah autuus. Esikoinen teki kinkkupinaattimunakkaan ja itselleni jäi kahvin tippumisen tuijottelu sillä aikaa, kun mies lähti ulkoiluttamaan koiraa.

Aamupalapöydässä jatkoin eilisiä sisustuspohdintojani. Karoliinalle eilen tuon saman pöydän äärellä istuessani kerroin, että tuo makkari tuottaa ongelmia; on aivan liian iso. Heh, ongelma sekin. Sillä jotenkin tuntuu, että en saa sitä kotoisaksi. Kerroin, että olen pian jo valmis palkkaamaan sisustusalan ammattilaisen avukseni. Mutta mutta, ihana Karoliina antoi yhden vinkin, jota nyt pohdin ja ehkä jopa kokeilenkin. Alunperin ajattelin maalata tuon makuuhuoneen seinät syvän tummansinisiksi. Tuollaiseksi kuin Bo Bedren kannessa. Mutta tiedän, että kevään tullen kaipaisin jälleen makkariin vaaleutta.

Makuuhuoneen lisäksi tuon ruokahuoneen seinät mietityttävät. Haluaisin siitä hämyisen tilan. Ihan mustaksi se ei tule värjäytymään, mutta se, meneekö sävy harmaaseen, vihreään vai siniseen on vielä työn alla. Ruskeaa en enempää tilaan kaipaa, sillä tuo senkki, lattia ja pöytä ovat kaikki eri puunsävyjä ja se hiukka välillä pistää ihistämään.

Siinä missä aiemmin maalausinspiksen saatuani olin tela kädessä alta aikayksikön, on nyt jotenkin hirmuisen työn ja tuskan alla aloittaa maalausoperaatiota 😀 Jos joku tulisi tekemään ne suojaukset ja rajaukset, niin ehkä sitten. Ehkä se vaatii vain sen yhden vapaapäivän, maalarinteippirullan, rajaajan ja telan koteloineen. Hyvää musiikkia ja himpun ahkeruutta.

Himpun ahkeruutta vaati sekin, että heitin pitkästä aikaa juoksuhousut jalkaan. Inasen enemmän tsemppiä vaatii puolestaan se, että nousen tästä tietokoneen ääreltä ja suuntaan eteiseen solmimaan juoksukenkien nauhoja. Sen sijaan, että rojahtaisin takaisin sohvalle tuon tämän vuoden ekan ostamani joululehden kanssa 😉 Nyt tuumasta toimeen! Palaan myöhemmin tänään edellisten postausten kommentteihin, kiitos kaunis niistä 

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

 


lauantai 28. lokakuun 2017

Leppoisan lauantain tunnelmia

MOIMOI IHANAT!

Tänään on kuulemma satanut vettä ja ollut räpiskäkeli…se ehkä on jäänyt tämän muuten niin supersuloisen lauantain varjoon. Silloin kun on kivaa, niin sää on sivuseikka 🙂 Aamulla tosin olin sitä mieltä, että tästä päivästä ei voi tulla hyvä. Ja huomio, en yleensä ikinä kuuna päivänä ajattele aamulla noin vaan toistan itselleni tiettyä positiivista lausetta päivän varalle. Mutta, kun vihdosta viimein huomasin, että olisin halunnut aikaeroväsymyksen jälkeen nukkua aamulla pitkään, niin mitä tekee koira? Jep, hän juuri joka on nukkunut viimeiset kaksi vuorokautta putkeen (masutauti). Hän herättää jo ennen kasia ulos. Olisin ihan heittämällä pystynyt nukkumaan pari tuntia lisää.

Eikä siinä vielä kaikki vaan ajattelin, että lenkin jälkeen mennään jatkamaan unia. Mutta ehei, leikkiä olisi pitänyt 😀 No mutta, kun sain kahvia koneistoon, niin lauantai muuttui heti mukavammaksi. Ja onneksi Tobyn vatsatautikin helpotti. Ei tosin oksentanut kuin kerran torstai-iltana, mutta ruoka eikä vesi maistunut ja eilen illalla oli jo niin väsynyt, että loppujen lopuksi juotin ruiskulla väkisin lisäravinnetta sisältävää vettä. Siitä vointi alkoi nopeasti kohenemaan.

Leppoisa lauantai on sisältänyt Ikeaa (miehen pyynnöstä, mutta saatiin mancaven bistroon baarijakkarat ostettua!), anopin ja appiukon herkkupatojen äärellä syömistä ja ex tempore -glögittelyä ihanien ystävien kanssa. Edessä vielä leffailta miehen kanssa. Ei voi valittaa, päinvastoin ♥ Siitä piti sanomani, että ei hertsyykkeli aloin jo kyseenalaistamaan omia kokkaustaitojani, mutta oletteko te saaneet gluteenittomasta kaupan valmistaikinasta ilmavia joulutorttuja? En nyt muista mitä taikinaa ostin, mutta sen verran epäkuvauksellisia olivat, että kuvissa sen toisen pellillisen tuotokset 😉 Maku ja koostumus toimi hienosti.

Nämä joulunaluskuukaudet/viikot ovat kyllä ihania – tunnelma on käsin kosketeltavaa. Ilmassa leijuu jo tietynlainen joulun tuoksu, kiitos glögin ja tuntuu että tuo ympärillä oleva pimeys antaa pölypallotkin anteeksi nurkissa. Jatketaan nauttimista 

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

PS. mun oliivipuu mustalla sivupöydällä kärsii big time! Miten ihmeessä sain sen pidettyä hengissä viime talven? Siinä on ehkä noin 7 lehteä enää jäljellä…


perjantai 27. lokakuun 2017

❆ Fredagsmys ❆

HEISSULIVEI!

Toivottavasti siellä on viikko sujunut mukavasti ja hyvillä mielin lähdette viikonlopun viettoon! 🙂 Täällä ainakin perjantai-iltaa on odotettu; se aikaeroväsymys ei vaan suostu väistymään. Eilen heräsin ekan kerran vasta herätyskelloon, mutta tänäänkin päivä on alkanut 04.40. Liekö siitä johtunut, mutta huh, mikä perjantai meillä oli töissä. Aivan hervotonta menoa. Jälleen kiitos tuolle luottotuotteelleni Kanebo 38 -maskaralle, ettei ihan kokonaan valunut poskille. Vaikka väsynyttä menoa olikin pitkin viikkoa, niin oli kyllä hurjan mukava ja tehokas työviikko. Kuten olen niin monta kertaa todennut, niin mulla on maailman parhaimmat työkaverit. Se on ihan suunnattoman ihana asia!

Hei, perjantaimyyssiruoka juontaa tällä kertaa viime viikon reissulta. Eräänä iltana sightseeing-päivän jäljiltä vedimme hieman happea hotellin aulabaarissa. Vaikka emme kovin nälkäisiä olleetkaan, niin silti teki mieli napostella jotain. Lähetin miehen baaritiskille ja saatesanoiksi annoin ”yllätä mut” 😀 Hetken päästä baarimikko palasi parmesanranskalaisten ja gin tonicien kanssa. Enpä olisi aiemmin ajatellut, että rapeat ranskikset ja parmesan sopii niin hyvin yhteen. Tuo iso lautanen hujahti parempiin suihin alta aika yksikön.

Tänään oli alunperin tarkoituksenani tehdä samanlainen setti, kunnes bataattiranuhimo iski. Ei ole rapeiden bataattiranskalaisten voittanutta. Tällä kertaa ostin bataattiranskalaiset kaupan pakastealtaasta, mutta eipä nuo niin vaikeita itsekään ole tehdä 🙂 Kun bataattiranskikset tulivat uunista ripsottelin niille sormisuolaa ja raastoin parmesania päälle. Kylkeen valkosipulimajoneesidippiä sekä pinaattiparsakaalisalaattia. Yksinkertaista, mutta ah niin hyvää. Parmesanbataattiranskalaiset tulivat jäädäkseen. Suolaisen ja makean liitto toimii aina!

Viinilasillinen ja sohvalle vatsan viereen köllöttelemään. Odottelemaan. Saan raksun kotiin vasta vähän myöhemmin. Toivottavasti bataattiranskalaiset eivät pahastu pienestä mikrolämmityksestä 😉 Viinikin ehtii hienosti ilmaamaan itsensä lasissa tässä odotellessa. Perjantain musiikista vastaa iki-ihana Melissa Horn ♥ Ja ehkä myöhemmin Vain elämää -tähdet!

IHANAA ALKANUTTA VIIKONLOPPUA,

PS. muistakaa siirtää kelloja! Kerrankin sitä toivoisi, että kelloja siirrettäisiin eteenpäin eikä taaksepäin 😀


tiistai 24. lokakuun 2017

Aika aikaansa kutakin / Heippa mökki!

KIITOS!

Sinulle, joka saat sydämeni pakahtumaan onnesta. Joka kuuntelet hiljaa ja myötäilet äänettömästi. Sinulle, joka pidit meitä jälleen hellässä huomassasi kuuden kuukauden ajan. Olit pakopaikka, jonne suunnattiin usein. Paikka, jossa meidän kaikkien  on niin hyvä olla. Sinulle, jonka hirsiseinien väliin on sujautettu unihiekkaa. Jonka seinät eivät ole vatupassilla mitattu. Sinulle, jolla on luonnetta. Joka suojelet meitä myrskysäällä. Viilennät hellepäivänä. Sinulle, jota ilman emme pystyisi enää elämään yhtä onnellisena. Sinä olet ilopilleri, jonka tapaamista odotamme koko perhe. Kerta toisensa jälkeen.

Siinä meni kiitokset tuolle rakkaalle mökille tästä mökkikaudesta, mutta samalla haluan myös kiittää teitä. Kiitos, että olette siellä ja kiitos jälleen ihanista viesteistänne, kommenteistanne ja palautteesta 

Mökki on nyt sulkenut ovensa tältä mökkikaudelta. Siinä missä vuosi sitten päätimme, että ensi kesänä olemme mökillä enemmän taisi kääntyä niin, että tänä kesänä mökillä tuli oltua vähän vähemmän. Kiitos tuon muuttoruljanssin heinäkuussa ja muutamien viikonloppumenojen syksyllä.

Mökkikausikin alkoi pari viikkoa myöhemmin kuin aiemmin, sillä ne pirskatin jäät eivät meinanneet sulaa ollenkaan. Hyvillä mielin kuitenkin paketoitiin tänään mökki talviteloille. Tasan puolen vuoden päästä on suunnitelmissa päästä saareen uudelleen. Pitänee ostaa aamukampa, jotta on jotain mitä odottaa 😉 Tuosta tuli mieleeni, että meillä ostettiin tänään ensimmäiset joulukalenterit. Jep, ja eilen viriteltiin kausivalot. Kausivalokausi on täten korkattu ja nyt aletaan pikkuhiljaa hiipiä täällä bloginkin puolella kohti joulua. Aika aikansa kutakin, sanotaan. Heipat siis mökkikaudelle ja tervetuloa (maltillinen) joulunodotus ♥ 

Joko siellä on sanottu heipat mökille?

Hei, nyt valmistautumaan treffeille. Nukkumatin kanssa nimittäin. Tänä aamuna herättiin vasta puoli kuuden aikaan…josko huomen aamulla saisi jo nukuttua kuuteen asti? Meillä on vähän erilainen työpäivä huomenna edessä, sillä sinne sonnustaudutaan ulkovaattein ja haravoin. Tyky-päivä. Tavallaan 😀

TIISTAITERKUIN,