sunnuntai 17. maaliskuun 2013

Mansikkaraparperijuustokakku & hallittu kaaos

Pikaiset sunnuntaimoikat kaaoksen keskeltä! 🙂

Nyt olis kyllä otollinen aika ottaa pari ”reality bites”-kuvaa meiltä. Huhhuh. Ihan itseänikin ahdistaa. Ainoa, jonka suuntaan voi näyttää kameralla on keittiön pöytä. Ja siitäkin vain tuo toinen kulma. Vaatekasoja siellä täällä. Kirjapinoja, aurinkolaseja hujan hajan. Kenkiä ei muuten näy missään. Pitänee kai sellaisiakin muistaa ottaa mukaan. Kaksi matkalaukkua aukinaisina olkkarin lattialla. Pyykkiä viikkamatta. Ja silittämättä, mutta sen yritän unohtaa onnellisesti ja toivoa, että hotellihuoneessa on silitysrauta. Ja mielellään joku kiltti ja avulias täti, joka pieneen hintaan silittää 🙂
Ja mitä teen minä? En ainakaan pakkaa tai siivoa vaan leivon tietysti töihin lomalle jäämiskakkua, nautin siitä palasen kahvin kanssa ja ihmettelen. Istuskelen. Mietin, että pitäisi laittaa sauna päälle, kun juoksulenkistäkin on pian jo pari tuntia. Mies liukeni spinningiin ja lupasi illalla imuroida. Jos mä oon sillä aikaa saanut raivattua tilaa lattialta, että on mitä imuroida. 
Mutta siis tuohon taivaalliseen juustokakkuun. Tein sen saman kaavan mukaan kuin sen valkosuklaamustikkajuustokakun, joka facebookin puolella taannoin vilahti. Tähän käytin mustikkarahkan sijaan mansikkaraparperirahkaa.

MANSIKKARAPARPERIJUUSTOKAKKU

POHJA

100 gr voita

puolikas digestive-keksipaketista 


TÄYTE

1 Philadelphia-tuorejuustopaketti (300 gr)

1 Arlan mansikkaraparperirahka (200 gr)

4 liivatelehteä

1 dl sokeria

60 gr valkosuklaata sulatettuna

ripaus vaniljasokeria

tilkka mansikkakiisseliä


Murusta keksit (mä hienonnin me morttelilla) ja sulata voi. Yhdistä ne keskenään ja painele irtopohjavuoan pohjalle.

Sekoita keskenään tuorejuusto ja rahka sekä sokeri ja vaniljasokeri sekä sulatettu valkosuklaa. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä 5 mins ja puristele ne kuivemmiksi. Käytä mansikkakiisseli mikrossa lämpiämässä ja liota liivatelehdet siihen. Valuta norona tuorejuustorahkamassaan. Levitä keksipohjan päälle. Anna hyytyä pari tuntia jääkaapissa. Nauti! 🙂


Huomasin juuri, että mulla on kuvamateriaalia ainakiin kahdeksaan postaukseen, jotka ajattelin loman ajaksi teille ajastaa. Mut haittaaks se, jos postauksissa ei ole tekstitystä? 😀 Huh, onhan tässä vielä aikaa!
Kiitos ihanat kommenteistanne ed.postauksiin, vastailen niihin illemmalla. Nyt on pakko alkaa raivaamaan tilaa, että miehen imuroinnit onnistuu paremmin 🙂

Suloista sunnuntain jatkoa toivotellen,


keskiviikko 13. maaliskuun 2013

Karhea kurkku, arat silmät, vilunväreitä…

…ei, mä en suostu tulemaan kipeäksi juuri ennen THE lomaa! 🙂

Moikkelismoi!


Nyt ovat hyvät neuvot kalliit; millä ehkäistä orastavan flunssan päälletulo? Kunnon hikilenkki toissapäivänä ei ainakaan auttanut, tosin eilen oli jo hieman parempi oli. Parempi kuin tänään. Nyt on pää kipeä, kurkku kipeä, keuhkot kipeät ja horkka. Muistan jo kouluaikoina sairastaneeni kaikki lomat. Lukion lukulomakin kun alkoi niin olin heti pari viikkoa pois pelistä jonkun ihme influenssan kourissa. Ja nyt kun meillä on puolet työkavereistakin kipeinä niin en yhtään ihmettele, että mullekin se tulisi. 
Mutta en ajatellut sairastaa. Pyristelen vastaan. Niin, ja lepoa on turha ehdottaa, sillä en ehdi. On nääs vähän kiiruita 🙂 Taidan olla vähän holhouksenalainen sairastaja. Ennen kuin mittari kipuaa yli 39 asteen niin mua ei lepoasentoon saa. Tiedän, silkkaa typeryyttä jo ihan jälkitauditkin huomioonottaen. Mutta on sukuvika. Äitini on samanlainen ja myös tuo veljeni, joka täällä kröhii ja tartuttaa kaikki muutkin.
Löysin menneellä viikolla ystävänpäiväjuhlista jääneitä vaahtokarkkeja, jotka olivat kovettuneet kippoon. Ne soveltuivat hyvin kuumaan kaakaoon marshmallow fluffin korvaajaksi. Sulivat pehmeiksi. Olettekos koskaan ostaneet tuota marshmallow fluffia? Voisi kuvitella, että Behnford’s sitä ainakin myy. Meillä miehellä oli tapana tuoda sitä aikoinaan työreissuilta jenkeistä. Löysin netistä reseptin, jolla tehdä itse tuota herkkua. Pääsee kokeiluun heti reissun jälkeen!
Nyt hunajateetä kupponen ja ulkomaalitaulujen tekoon (aivot eivät sovellu tänään ajattelemaan, joten vedin suosiolla aamulla remppavaatteet päälle)!
Kivaa keskiviikkoa toivotellen,

maanantai 04. maaliskuun 2013

Tennarit ♥

Moikka! 🙂

Hitsinvitsit, että aamulla mittari oli painunut pitkälti pakkaselle. Ei ollut nahkatennarikelit, ei. Mun nahkafetissi 😉 alkoi oikeastaan aikoinaan näistä nahkatennareista. Jotka siis nyt lauantaisella shoppailureissulla vihdosta viimein löysin. Nahkaliiviä ei ole vieläkään tullut vastaan. Ehkä vielä tässä joku päivä…
En tiedä onko sitä tullut vanhaksi vai mistä johtuu, että perjantain valvomiset painavat vieläkin; onneksi parin viikon kuluttua saa nollata tilanteen nukkumalla auringossa Thaimaassa. Sitä odotellessa. Parin viikon tehokuuri biksukunnossa alkaa huomenna; tänään väsymykseen tulee vielä syötyä sitä sun tätä. 
Tehtiin eilen illalla muuten syrjähyppy siitä maailman parhaasta pizzapohjasta. 
Siitä juttua vielä tällä viikolla. Tuli liki parempaa pizzaa tuolla uudella pohjalla 🙂
Maanantaiterkuin,
PS. kiitos kaunis jälleen kommenteistanne, parin edellisen postauksen 
kommentit tulevat vastatuksi tänä iltana 🙂

perjantai 01. maaliskuun 2013

Your own personality is your best accessory!

Huomenta ihanaiset!

Ja kiitoskiitoskiitos kommenteistanne ed.postaukseen. Ei ole helppoa olla nainen. Olen huomannut, että jos on liikaa vaihtoehtoja niin ei sekään ole hyvä juttu 🙂 Ihana MrsD Hollannista (terkkuja! 🙂 heitti edellisen postauksen kommenttiin niin loistavan parhaan ystävänsä sanonnan: your own personality is your best accessory; keep the outfit simple.
Eilen illalla olin jo varma mekosta. Mutta tänä aamuna olin jo taas eri mieltä. Mutta nyt se päätös on pakko tehdä. Kuvissa näkyvä asuhan ei ole kaikista simppelein, mutta koska meillä suljetaan pukupussi ja kapsäkki ihan heti pian kohta, niin ajattelin vauhdittaa päätöstäni (joka siis ei ole vieläkään varma) sillä, että teen tämän postauksen. Kaikki mekot asusteineen tuli eilen kuvattua, mutta tämä nyt tuntuu parhaimmalta. Se pikkumustakin oli tosi kiva, mutta kun mulla on ollut se joka juhlissa, niin nyt hain vähän vaihtelua. Sitäpaitsi, tämä mekko on päällä kuin ilmaa vaan. Saa syödä rauhassa, ilman että napa paukkuu 😀
Hiukset ja meikki on vielä mietinnän alla. Kampaajalle en mene, joten hotellihuoneessa sitten viimeistään laitetaan kampaajataidot kehiin 🙂 Meikiksi otan mukaan mun luottoluomiväripaletin; siinä on kullan, pronssin ja ruskean sävyjä. Sitten vähän aurinkopuuteria korostamaan (heh, tulevaa) rusketusta.
Nyt aamupäiväksi töihin ja sitten autonnokka kohti Helsinkiä. Kivaa! 🙂
Ihanaa viikonloppua,
voipi olla että huomenna ei sitten tule postausta 🙂
PS. nyt on mekkopostauksia tullut tarpeeksi, seuraavaksi siirrytään taas tutuille ja turvallisemmille vesille. Joten tiedossa sisustusta tai ruoanlaittoa! 🙂


torstai 28. helmikuun 2013

Juhlien alla

No mutta moi,
huomenna on NE juhlat ja täällä arvotaan mekon kanssa (terkkuja vaan rakas, kyllä tämä tästä ). Se pitkän mekon tuunaus on nyt jäissä. Otin vanhan pikkumustan esiin ja kokeilin eri vaihtoehtoja. Meneekö eka vaihtoehto teiniksi vai tuoko keväistä meinikiä. Mulla olis just tuon vyön värinen huivi. Jota en ajatellut käyttää harteilla vaan roikottaa sitä rennosti clutchin kanssa 😉 Sori muuten kamalista kuvista, keltaisia ja jalat näyttää muhkuraisille. Ei sitä toivottavasti luonnossa ole 🙂

Kakkosvaihtoehtoni on tuo mekko statement-korulla. Mulla on yksi sellainen hopea aikas kiva. Kuvan korut ovat liian pliisuja. Tuleekohan liikaa, jos laitan vielä ison rintaneulakukkasen rintaan? Tuossa mekossa on muuten aikas avonainen halkio takana. Mutta toivottavasti menee pukeutumiskoodin mukaan 🙂
Kolmas vaihtoehto on tämän hetken suosikkini; eilinen löytö Seppälästä ja yksi ainoa kappale jäljellä ja vielä mun kokoa. 15 euroa – ei paha. On juuri tuohon polvien yläpuolelle pitkä. Lisäksi löysin paksun kultaisen rannekorun eurolla. Halvaksi tulee nämä mun mekkometsästykset. Nyt vaan saisi tulla lisää juhlia – mekkoja kun piisaa ihan mukavasti!
Mitä mieltä olette, 
mitä laitetaan?
Voi pojat, meillä lähti tänään tytöt hiihtolomailemaan yöksi mummutaatalaan ja seuraavan yön ovat mummuvaarilassa. Mitenkähän me miehen kanssa pärjätään kotosalla? En edes muista koska ollaan oltu kaksin kotona 🙂
Torstaiterkkusin,