maanantai 22. toukokuun 2017

Takapihalla & helppo raparperipiirakka

0

…piti otsikoimani tämä ”Ihan pihalla”, mutta koska olen tainnut niin tehdä viimeiset kolme vuotta kesän ekan postauksen kanssa, niin ajattelin vaihtaa otsaketta 😉

HEIPPAHEI!

Elämä on siirtynyt jälleen ulos. Mökillä että täällä kotona. Vaikka alunperin ajattelimme, ettemme kotona laita edes terassia kesäkuntoon, niin eilen kuitenkin löysin itseni pesemässä terassia ja sen jälkeen pöytä sai tuolit ympärillensä. Onhan tässä kuitenkin vielä muutama viikko aikaa nauttia kesäilloista tuolla terassilla. Eilen illalla syötiin vielä myöhäinen iltaruokakin ulkona, mutta silloin sai jo laittaa villasukat jalkaan ja villatakin päälle. Sillä periaatteella kun mennään, että nyt on kesä ja kesällä ollaan ulkoruokinnassa 😀

Eilen päivällä poimin raparperimaasta (lue: siitä pienenpienestä puskasta) pienenpieniä raparperinvarsia ja leivoin tämän kesän ekan raparperipiirakan. Hetki takapihalla oli täydellinen, olin ihan yksin kotona. Harvinaista herkkua. Aiemmin en nauttinut omasta ajasta, nyt se tuntuu välillä aivan luksukselta. Oma aika on kuitenkin tärkeää. Joskus muinoin käytin kaikki omat ajat johonkin tekemiseen. Kävin lenkillä tai kahvilla ystävien kanssa. Nyt olen vähitellen oppinut, että kun on se hetki omaa aikaa, niin ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Voi ottaa palan raparperipiirakkaa jäätelöpallolla ja uppoutua ruotsalaiseen murhamysteeriin. Nauttia auringosta ja vaan olla.

HELPPO RAPARPERIPIIRAKKA

1 pakastemuropohja

raparperin varsia
1 muna
1 prk kanelikardemummatuorejuustoa
0,5 dl sokeria
ripaus kanelia

-painele pakastemuropohja uunivuoan pohjalle ja vähän reunoillekin
-sekoita muna, tuorejuusto ja sokeri
-kaada täyte muropohjan päälle
-pese raparperit (ja tarvittaessa kuori) ja asettele täytteen päälle
-ripsota päälle kanelia
-paista uunin alatasolla 200 asteessa noin puoli tuntia

Hienosti sopi tuo tuorejuusto sen aiemmin käyttämäni kermaviilin asemasta. Toi makua rutkasti lisää. Raparperin varsia saa ja kannattaakin laittaa tiheämpään. Meidän puskien anti antoi harvavälisen raparperipiirakan muodon enkä jaksanut mennä mummulan raparperipuskiin koluamaan 😉 Raparperipuskat onkin muuten ainoat, mitä siellä on jäljellä. Muutamaa omppupuuta lukuunottamatta. Täytyy istuttaa lisäksi ainakin pari marjapuskaa ja vadelmapensaita. Lisäksi pensasmustikoista haaveilen myös.

Viikko alkoi heti aamusta remppajutuilla ja seuraavaksi jatkuu remppajutuilla. Keittiön kivitason mittauksella. Aamulla saatiin suunniteltua ja tilattua kiintokalusteet kolmeen kerrokseen. Jotenkin tässä vaiheessa remppaa alkaa jo tuntumaan siltä, että plääh….laittakaa mitä haluatte 😛 Mutta toisaalta, jos vielä vähän aikaa skarppaa ja tsemppaa, niin hyvä siitä tulee! Suunnittelin alkavani pian roudailemaan keittiöön tavaroita, joita ei enää tässä kodissa tarvita. Lisäksi makkarit on tuota pikaa taputeltu, joten sinnekin saa pikkuhiljaa viedä irtaimistoa. Itsemme tuntien se on se yksi ilta, kun päätämme yhteistuumin siirtää sängyt mummulaan ja sitä myötä muuttaa. Ex tempore -meiningillä kun yleensä mennään niin siinä ei kauaa nokka tuhise, kun asutaan jo uudessa kodissa 😀

ILOISIN MAANANTAITERKUIN,


sunnuntai 21. toukokuun 2017

Hampaiden hyvinvointi & itsetunto

0

HEIPPAHEI IHANAT!

Tänä sunnuntaina tulin Terveystalon kaupallisen yhteistyön tiimoilta kertomaan teille tärkeimmästä käyntikortistamme, hymystä nimittäin. Siitä miten hampaiden hyvinvointi vaikuttaa itsetuntoon. Vinksin vonksin olevat, tummentuneet tai jopa puuttuvat hampaat voivat olla suuri itsetunnon romuttaja. Sosiaalisten tilanteiden häiriötekijä. Ensitreffien latistaja. Ehkä kaunein hymyyn ja kauniiseen hammasrivistöön liittyvä vertauskuva on tuo jo aiemminkin blogissani jakamani ”Hymy on ikkuna, josta näkee onko sydän kotona.”.

Ensivaikutelma uudesta tuttavuudesta tulee tehtyä ensimmäisten sekuntien aikana. Senpä takia itse olen ottanut tavaksi tervehtiä ihmisiä hymy huulilla. Tuttuja ja tuntemattomia. Koen, että hymyileviä ihmisiä on helpompi lähestyä. Aiemmassa postauksessani kerroinkin, että minulla oli lähtökohtaisesti aivan liian pieni suu kaikille hampaille, joita sinne alkoi ala-asteella pukkaamaan. Sen takia neljä hammastani poistettiin viisaudenhampaideni lisäksi. Kolmisen vuotta pidin hammasrautoja ja sain kuin sainkin suoran hymyn.

Terve ja hyvinvoiva hammasrivistö on nykyään helpommin saavutettavissa kuin ennen. Muutamalla ystävälläni on ollut hammasraudat nyt aikuisiällä ja vastoin yleistä luuloa hampaat ovat usein vielä nopeammin suoristettavissa aikuisena kuin lapsena. Suora hymy ei ole vain esteettisesti ja oman itsetunnon kannalta tavoiteltava asia, vaan vinot hampaat ovat puhdistuksenkin kannalta hankalat, sillä niitä on usein hankalampi puhdistaa ja täten ne altistuvat enemmän reikiintymiselle. Terveystalon kattavan hammashoidon valikoimista löytyy peruspalveluiden lisäksi myös hampaiden esteettistä hoitoa, kuten oikomishoitoa ja hampaiden valkaisua. Jälkimmäistä joko Terveystalon hammaslääkäreillä tehtynä tai kotivalkaisuna.

Oikomishoitokin on kehittynyt sitten niiden vuosien, kun itselläni hampaat oikottiin. Nykyään on käytössä huomaamattomampia hammasrautoja, joissa hammasrautojen kiinnikkeet ovat joko valkoiset tai kirkkaat. Lisäksi hammasraudat voidaan tietyissä tapauksissa kiinnittää hampaiden taakse, jolloin raudat ovat periaatteessa näkymättömät.

Itse omistan oikomishoidon ansiosta tasaisen hammasrivistön. Omaan silmääni hampaat ovat vain päässeet ajan saatossa hieman tummumaan. Kiitos kahviaddiktion sekä perjantaimyyssien punaviinilasillisten 🙂 Seuraavan kerran kun suuntaan parin viikon päästä suuhygienistille juttelemme enemmän kotivalkaisusta. Tällä hetkellä se kuulostaa sellaiselta vaihtoehdolta, johon olen valmis sijoittamaan. Hymyn pitäisi olla sellainen, että sitä väläyttelisi mielellään. Itselläni tuo hammashymy on vielä opettelemisen alla, mutta ilokseni huomaan meidän tyttöjen ottaneen esimerkkiä isästään. Vilauttelevat kauniita hammaskalustojaan tämän tästä.

Niin, vaikkei ulkonäkö olekaan se pääasia, niin kyllä täytyy sanoa, että ihan ensimmäisenä tuossa miehessäni huomasin kauniin hymyn. Tasaisen kauniin ja luonnostaan valkoisen hammasrivistön. Se saa vieläkin sukat pyörimään jaloissa. Muistan erään kauniin kesäpäivän mökillä noin viisitoista vuotta sitten, kun peilailin hampaitani saunamökin peilistä. Mies katsoi sivusta ja totesi ”Sulla on kyllä kauniit hampaat.” Itsetuntoni nousi kohisten. Pieni lause, mutta niin suuri voima. Suuri voima, kuten myös hymylläkin.

Vaikka meillä työterveyshuolto Terveystalossa onkin, niin silti itselleni tuli uutena tietona se, että Terveystalon kautta pystyn hoidattamaan myös hampaani. Ajanvarauksen kautta kannattaa lähteä liikkeelle. Hampaisiin panostaminen ei ole ikinä turhaa. Itselläni kului turhan monta vuotta ilman hammastarkastuksia. Nyt kun hampaat on taas hoidettu kuntoon on hyvä olla. Helppo hymyillä ♥

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

YHTEISTYÖSSÄ TERVEYSTALO


lauantai 20. toukokuun 2017

Kesälauantaita & Big Mac -salaattia

2

MOIKKA IHANAT!

Kesäkesäkesä ♥ Oikeastaan siinä kaikki tärkeimmät 😀 Eilen illalla mökille lähtö meni huikean myöhään, mutta niin ihana oli tänä aamuna herätä mökkisängystä. Ensimmäinen kesäinen lauantai on kulunut mökillä leppoisasti; mies pesi heti aamutuimaan ikkunat ja itse siivoilin avohyllyjä. Keräiltiin risuja ja polteltiin niitä. Tytöt katselivat pitkästä aikaa Barbie-leffoja ja nauttivat olostaan. Päiväsaunaa ja päikkärihaaveiluja. Yksi pönttöpää (enää päivä tuota kaulurin käyttöä jäljellä…) sinkoilee valvovan silmän alla ja pitää jöötä. Jep, meillä on tullut muuten sellainen vahtikoirapiirre Tobyssa esiin tässä kevään kuluessa. Tänään on vähän päästelty kurkkuääniä järven toiselle puolelle kuuluville äänille sekä naapureille. Käytiin tutustuttamassa Toby meidän mökkinaapureihin ja nyt tietää, että eipä noista hälle tai hänen perheelleen hirmuista uhkaa ole 😀

Ulkona tarkenee sortsihaalarilla ja tuntuu, että suojakertoimet pitäisi olla tapissa. Nenänpää punoittaa, kiitos hyvän kirjan (jota luen muuten tuolla eilen esittelemälläni lukulaitteella), johon uppouduin terassilla. Muistatteko, kun kerroin Big Mac himostani? Törmäsin aikoinaan netissä Big Mac -salaattiin ja siitä lähtien on tehnyt mieli kokeilla moista. Netti on pullollaan ohjeita siihen, mutta me sovellettiin ja olimme lopputulokseen erittäin tyytyväisiä.

BIG MAC -SALAATTI

pieni kerä jäävuorisalaattia
3 tomaattia
1 punasipuli
400 g paistettua jauhelihaa (maustettu suolalla ja pippurilla)
cheddar-juustoraastetta
-revi jäävuorisalaatti
-viipaloi tomaatit ja punasipuli
-sekoita em. ainekset keskenään
-sekoita salaatinkastike salaattiin
-kaada salaatin päälle paistettu jauheliha
-ripottele päälle juustoraaste

Kastike
0,5 dl majoneesia
0,5 dl kermaviiliä
1 rkl ketsuppia
1 rkl sinappia
0,5 dl kurkkusalaattia
ripaus sokeria, pippuria, paprikamaustetta & suolaa
-sekoita ainekset keskenään

Nyt pakko mennä takaisin ulos! Voi kun nämä kelit jatkuisivat piiiitkään. Tosin, täällä yksi vannoutunut kesäsateidenkin rakastaja. Mutta nautitaan eka auringosta ja lämmöstä ♥

LEPPOISAA LAUANTAITA,


perjantai 19. toukokuun 2017

Lukutoukan uudenlainen lukukokemus & alekoodi

6

MOIKKAMOI!

Rakastan kirjoja ja rakastan lukemista. Uppoutuminen hyvään kirjaan on parasta viihdettä, mitä tiedän. Samaistuminen johonkin kirjan hahmoon on koukuttavaa. Usein sitä odottaa iltaa, että pääsee työpäivän jälkeen kirjan pariin. Ehkä hieman epäsosiaalista, mutta kaiken kiireen keskellä varsin rauhoittavaa tekemistä. Ennen tätä kaupallista yhteistyötä Adlibriksen kanssa olin vakuuttunut, että suuri osa lukemiskokemuksen miellyttävyyttä on kirjan tuoksu ja paperisivujen tunne sormenpäissä sivua käännettäessä. Pohdin, miltä tuntuu lukukokemus ilman konkreettista, perinteistä kirjaa. Ilman sitä tuoksua ja paperisten sivujen tunnetta.

Sain kampanjan myötä testattavaksi Letto Frontlight -lukulaitteen. Äänikirjoja olen joskus lukenut, mutta e-kirjojen lukeminen ennen tätä kampanjaa oli laskettavissa yhden käden sormilla. Tai paremminkin yhdellä sormella. Siihen kyllä tuli nyt muutos, sillä vastoin kaikkia ennakko-odotuksiani en osannut edes kaivata kirjan tuoksua tai paperin tuntua sormissa. Mökille saareen olen selkä väärälläni vienyt kirjoja, mutta eräänä kalsean kylmänä perjantaina mukanani oli kevyt kantamus, joka ajaa saman aseman. Letto Frontlight -lukulaite on erittäin kevyt, olematta kuitenkaan liian heppoisen oloinen. Sen mukana tuli kaksi e-kirjaa ja lisäksi ostin kaksi e-kirjaa lisää. E-kirjoja voi ostaa joko Letto -lukulaitteella tai sitten Adlibriksen kotisivuilta. Ne latautuvat henkilökohtaiseen digitaaliseen kirjastoosi ja ovat sieltä luettavissa. Paikasta tai ajasta riippumatta.

Ensimmäiset lukukokemukseni juontavat ala-asteaikaan. Ahmin eräällä kesälomalla Merri Vikin Lotta-sarjaa. Sen jälkeen vuorossa oli Merja Jalon hevoskirjat, jonka jälkeen vaihdoin jännitykseen. Tuon ikäiselle jännitystä tarjosi Neiti Etsivät 🙂 En muista aikaa, etteikö yöpöydälläni olisi ollut kirjapinoa. Kautta aikain suosikkikirjailijani on ollut Danielle Steele. Joka joulu saan Danielle Steelen kirjan lahjaksi ja viimeistään tapaninpäivänä sen olen jo lukenut. Tällä hetkellä olen aivan koukussa Camilla Läckbergin Fjällbacka -sarjaan ja yllätyin iloisesti, kun huomasin että myös tuon sarjan kirjoja löytyy e-kirjoina Adlibriksen sivuilta. Koska en ollut aiemmin tutustunut e-kirjojen maailmaan, yllätyin kuinka kattavasti e-kirjoja on saatavilla.

Kuten totesin, niin tuo Letto Frontlight -lukulaite on ihanan kevyt. Pieni ja pippurinen. Siellä on tilaa noin 4000 e-kirjalle. Eiköhän niillä jo yhden kesäloman pärjää 😉 Letto -lukulaitteeseenhan mahtuu koko perheen kirjat. Tuskinpa edes minä, lukutoukkana, tulen edes lukemaan 4000 kirjaa elämäni aikana. Akku kestää parhaimmillaan jopa kuukauden! Kuulostaa sellaiselta laitteelta, joka on tullut jäädäkseen. Näen jo silmissäni ne kesän hellepäivät ja mökin terassin. Varjoisan paikan viltin päällä. Vierellä kannu kylmää mehua ja pähkinöitä käden ulottuvilla. Lapset, jotka puuhailevat säyseästi omiaan ja mies, joka osaa olla käyttämättä moottorisahaa sillä hetkellä, kun kaipaan hiljaisuutta.

Niin, Letto -lukulaitteen näyttö mahdollistaa sen käytön sisätilojen lisäksi myös ulkona. Näyttö on selkeä ja itsevalaiseva, eikä heijasta – tämän vuoksi lukuelämys on luonnollinen ja miellyttävä silmille. Sen yhden e-kirjan, jonka aikoinaan luin, luin puhelimestani. Jotenkin se ei ollut miellyttävä lukukokemus. Puhelin painoi paljon ja sängyssä puhelinta on vaikea kannatella pään päällä kädet suorassa (kyllä, lukutapansa kullakin). Letto Frontlight on niin ultimaattisen kevyt, että edes kädet ei väsy tuossa hieman ehkä hassussakin lukuasennossani.

Testasin Letto -lukulaitetta mökillä eräänä lauantai-iltapäivänä. Aluksi lukeminen tuntui hieman oudolta, tottakai. Mutta jo muutaman sivun luettuani en edes huomannut, että kädessäni oli jokin muu kuin perinteinen kirja. Fonttia ja tekstin kokoa saa muutettua, kuten myös taustan ja tekstin väriä. Itse olen sen verran nopea lukemaan, että säädin tekstin koon melko pienelle. Sivun kääntäminen onnistuu nappia painamalla tai kosketusnäyttöä vierittämällä. Mökkiolosuhteissa tehdyssä testauksessa Letto sai täydet pisteet. Enkä yhtään epäilisi, etteikö tämä pieni kirjakauppakaverini toimisi yhtä hyvin myös muuallakin. Ulkomailla uima-altaan äärellä, lentokoneessa, junassa tai vaikka pariisilaiskahvilassa lattea siemaillessasi.

Hei, mikäli innostuitte uudenlaisesta lukukokemuksesta, niin nyt helpotan hieman kynnystä kokeiluun! Klikatkaahan itsenne kampanjasivuille.
Kampanjakoodilla ATMARIA10, saat 10% alennusta kaikista e-kirjoista ja Letosta!
Tarjous voimassa 30.6.2017 saakka.

Kesä ja kesäloma tulee, perinteiseen tapaan voisimme jälleen jakaa kirjavinkkejä kommenttiboksin puolella. Aiempina vuosina niistä on ollut erittäin paljon hyötyä ja kiitos teidän – olen löytänyt rakkausromaanien tilalle myös dekkareita ja elämänkertoja. Itse suosittelen tuota yllä mainitsemaani Camilla Läckbergin Fjällbacka -sarjaa. Lisäksi mikäli ette ole vielä lukeneet, niin suuri suositus Carlos Ruiz Zafónin kirjoille ♥

PERJANTAITERKUIN,

YHTEISTYÖSSÄ ADLIBRIS


torstai 18. toukokuun 2017

❀ Kesäbarometri ❀

0

MOIKKAMOI!

Kassialma laittoi tuossa mökkikassin kuosiin huomista varten ja napsaisi muutaman kuvan. Saan tosi paljon kyselyitä tuosta korikassista ja ajattelin nyt kertoa teille, mistä se on. Se on moooonta vuotta vanha TineK Homen kassi ja ostettu Nougatista. Juu, kassi on siis nyt pakattu viikonlopun mökkireissua varten. Huomenna myöhään illalla lähdetään taas saareen. Hieman mietityttää, että näinköhän Tobyn uskaltaa antaa rellestää siellä vapaana. Ohjeessa kyllä luki, että ekat seitsemän päivää kastraation jälkeen pitäisi ulkoilut suorittaa maltilla ja kytkettynä. Mutta mutta…katsotaan. Ehkä vapaana, mutta valvovan silmän alla. Ajatus vatsaa raapivasta varvikosta kauhistuttaa hieman. Haava on kyllä parantunut mallikkaasti. Kovasti sitä vissiin kutittaa, kun toinen hyörii ja pyörii kuin herhiläinen ympäriinsä 🙂

Hei, oletteko muuten huomanneet, että kesä on täällä. Se jääkausi tuossa välissä oli sellainen vuodenaika kuin kevät. Vähän erilaisena se näyttäytyi kuin aiempina vuosina, mutta silti se oli helposti identifioitavissa kalenteriin katsomalla. Nyt eletään siis jo kesää. Arvatkaa mistä sen tietää? No niistä tietyistä ihanista pikkujutuista, jotka kesällä aina tähän aikaan vallitsee. Marian kesäbarometri näyttää allaolevia kesästä kieliviä asioita.

1. Sukaton elämä: kyllä, paljain jaloin tulee tallusteltua suurin osa päivästä. Toki ulos kenkiin tulee laitettua sukat. Ja villasukat illalla, jos varpaita palelee.
2. Punaiset varpaankynnet: selvä merkki siitä, että jalat huutavat päästä open toe -sandaaleihin ja varvastossuihin.
3. Raidat vaatteissa: mikä siinä onkaan, että kesällä raidat on pop? Talvella tulee aniharvoin pidettyä raitavaatteita.
4. Sinisen eri sävyt vaatteissa: kyllähän talvellakin tuli pidettyä varsinkin tummansinistä, mutta huomaan että kesäaikaan garderoobin sinisen määrä lisääntyy. Varsinkin siniraitaisten paitojen. ID
5. Ampiaiset: meinasin astua yhden päälle takapihalla ollessani. Pitää olla tarkkana.
6. Lähestyvä yötön yö: meillä on pimennysverhot makuuhuoneessa, mutta silti valoisuus tunkee läpi. Rakastan valoisia kesäiltoja ja -aamuja, mutta makkarissa saisi olla pilkkopimeää.
7. Trooppisten lintujen äänet: veikkaan, että joltain naapurilta on karannut kakadu tai vastaava. Ikinä aiemmin en ole kuullut tuollaisia lintujen sirkutuksia kuin tällä viikolla. Niin ihanaa kuultavaa heti aamun sarastaessa.
8. Olkapäät paljastavat paidat: niin hurahdin näihin pari vuotta sitten ja enpäs edes tiedä ovatko enää muodissa, mutta allekirjoittaneen kesäpukeutumisen ehdottomia kulmakiviä. Mekkomuotoisina myös.
9. Valkoiset farkut: vuodesta toiseen…
10. Paljaat sääret: ihan varma merkki kesästä. Näitä on alkanut tällä viikolla näkymään katukuvassa.
11. Grilliruokaähky: jep, keväällä vielä menee, mutta kun kesä tulee on jo jokseenkin täynnä grilliruokaa (olenko muuten ainoa, joka on tässä vaiheessa vuotta jo täynnä grilliruokaa?).
12. Jätskihimo: korreloi suoraan tuon grilliruokaähkyn kanssa. Mitä vähemmän tekee mieli grilliruokaa, sitä enemmän himoitsee jäätelöä.

Ai niin ja yhtiökokoukset! Tänään firman yhtiökokousta ja huomenna taloyhtiön yhtiökokousta. Listaan voisi vielä lisätä vipattavan juoksujalan, mutta toisaalta se on nyt vipattanut muutenkin tämän vuoden puolella. Onko teillä listaan lisättävää? Säätiedotuskin näyttää jo varsin kesäisiä lukemia tuleville päiville. Kesä ♥

AURINKOISIN TORSTAITERKUIN,


« Vanhemmat
Uudemmat »