keskiviikko 08. marraskuun 2017

Pehmeän pyykin salaisuus

HEIPPAHEI!

Vaatehuolto on ollut se osa-alue elämässäni, jota olen kiireen keskellä hieman laiminlyönyt. Vasta viime vuosina olen ymmärtänyt sen, kuinka paljon vaatehuolto pidentää vaatteiden elinikää. Vaikken omistakaan kuin muutamia kalliimpia vaatteita, niin silti on tärkeää pitää huolta myös niistä ihan arkivaatteistakin. Muistatteko tuossa reilu kuukausi sitten kerroin pyykinpesurutiineistamme? Kerroin, että käytän huuhteluainetta, mutta erittäin harvoin ja valikoiden. Muun muassa elastaania sisältäviin vaatteisiin en huuhteluainetta käyttänyt. Comfort nappasi tästä lauseestani kopin ja haastoi minut kaupallisen yhteistyön myötä käyttämään huuhteluainetta pariin kolmeen elastaania sisältävään vaatekappaleeseen. Aluksi ajattelin, että näinköhän lempijuoksuhousuni, -juoksutoppini & -juoksupaitani pysyisivät kuosissaan.

MISSIO: laittaa Comfort -huuhteluaineet testiin elastaania sisältävien vaatteiden kanssa
ALOITUSAIKA: 2.10.2017
PAIKKA: Tampere, omakotitalon yläkerran kylpyhuone
KOHDE: Mustat juoksutrikoot, musta juoksupaita, värikäs urheilutoppi.

Vajaan viikon kuluttua huomasin, että lurautin huuhteluainetta jokaiseen pyykkikoneelliseen. En vain noiden kolmen testiin valitsemaani vaatekappaleen kanssa. Otin riskin omin päin ja täytyy kyllä näin testijakson jälkeen todeta, että tuo on ollut yksi kannattavimmista riskeistäni. Pyyhkeistä ja lakanoista on tullut taivaallisen pehmeitä. Värikkäät vaatteet ovat säilyneet raikkaan värisinä. Juoksuvaatteeni ja jopa ne miehen aiemmin pinttyneelle hielle haisevat haisulisalivaatteet tuoksuvat puhtailta. Voi kunpa olisin tajunnut huuhteluaineen tuoman helpotuksen vaatteiden hajuongelmiin silloin, kun mies pelasi vielä jääkiekkoa. Silloin kun niitä lätkäalusvaatteita kuivattiin pesun jälkeen saunan lauteilla ja koko saunaan levisi ei niin miellyttävä tuoksu.

TESTITULOKSET: Miten on käynyt lempijuoksuvaatteilleni tässä testijakson aikana? Onko minulla mytty ylivenyneitä vaatteita, jotka ovat menettäneet kimmoisuutensa? Onko musta väri housuista ja paidasta kulahtanut? Onko juoksutoppini pirtsakka väri haalistunut? Onnellinen olen, että saan teille kertoa, että vaatteet eivät ole olleet tästä testauksesta olleet moksiskaan. Päinvastoin, on ilo pukea ennen lenkille lähtöä kimmoisat ja hyväntuoksuiset vaatteet. Comfort Intense Sunburst -huuhteluaine tuo treenivaatteisiin ihanan raikkaan tuoksun, tuulahduksen kesän aurinkoisista päivistä.

Miksi huuhteluainetta kannattaa käyttää? Ihan muutamia asoita tuossa aiemmin mainitsinkin, mutta sen lisäksi huuhteluaineen käyttö ehkäisee vaatteiden ennenaikaista kulumista. Varsinkin pehmeiden materiaalien, kuten villan kuidut saattavat nukkaantua ja takertua toisiinsa ajan myötä. Huuhteluaine hoitaa kuitua hellävaraisesti säilyttäen niiden luontaisen jouston. Näin vaatteet näyttävät uusilta mahdollisimman pitkään. Tuossa muuton aikana huomasin, että minulta tuli yksi iso jätesäkillinen vaatteita, jotka eivät olleet kierrätykseen kelpaavia. Sellaisia kulahtaneita, venyviä ja vanuvia. Huuhteluaineen avulla olisin voinut pidentää noidenkin vaatteiden elinikää.

Huuhteluainetta käytettäessä pyykin kuivaus vie vähemmän aikaa sillä tekstiili sitoo itseensä vähemmän vettä pesussa. Mikä taas säästää sekä aikaa, että energiaa. Huuhteluaine voi vähentää tekstiilien kosteutta ja tästä syystä pyykinkuivaus vie vähemmän aikaa.

Puhtaan pyykin tuoksu ja tuntu on yksi ihanimmista asioista, jonka tiedän. Comfort-huuhteluaine tekee vaatteistani pehmeämmän ja kevyemmän tuntuisia. Tuoksu säilyy vaatteissa yllättävän pitkään ja mikä tärkeitä, vaatteet tuntuvat raikkailta vielä käytönkin jälkeen. Tämän kun saisin meidän tytöille myös iskostettua; heillä kun on tapana viedä päivän päätteeksi vaatteet likapyykkikoreihin. Vaikkeivat ne vaatteet likaisia olekaan.

Jotkut rakastavat silittämistä. Itse en kuulu tuohon kohderyhmään. Tai ainakaan ole kuulunut. Olen huomannut tämän reilun kuukauden aikana, että silittäminen ei ole enää niin vaivalloista kuin aiemmin. Olen jopa ehkä oppinut nauttimaan silittämisestä. Ottanut sen osana omaa aikaa. Kuunnellut samalla musiikkia ja nauttinut tunteesta, kun silitysrauta liukuu vaatteen pinnalla. Vaatteiden silittäminen on helpompaa. Huuhteluaine siloittaa kuituja, mikä vähentää kitkaa vaatteen ja silitysraudan välillä. Olen myös huomannut sen, että jotkut vaatteet eivät välttämättä tarvitse enää silitystä, sillä huuhteluaine osaltaan voi vähentää ryppyjen määrää pesun ja kuivauksen jälkeen.

Tämän testijakson aikana minusta on kuoriutunut varsinainen huuhteluainehifistelijä. Siinä, missä en aiemmin juurikaan huuhteluainetta käyttänyt saan tätä nykyä tovin jos toisenkin kulumaan kaupan huuhteluaineosastolla. Olen tutustunut perinteisiin huuhteluaineisiin, kuten tuohon Comfort Sensitive -huuhteluaineeseen, mutta myös ilokseni huomannut, että myös huuhteluaineista löytyy kausituoksuja, joita on saatavilla rajoitetun ajan. Kuten esimerkiksi tuo kuvissa näkyvä Comfort Creations Winter Jasmine & Pointsettia -huuhteluaine. Tuulahdus vienoa talven tuoksua.

PUHTAIN JA PEHMOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,


tiistai 07. marraskuun 2017

Lounasleipien ehdotonta eliittiä

ID HEIPPAHEI!

Mitä kuuluu tiistai-iltaanne? Tänne kuuluu sitä perusarkea. Tortillatiistaita ja syömisen jälkeen molemmat lapset hävisivät kuin tuhka tuuleen. Mitäpä siinä muuta kuin molemmat miehen kanssa tuumaamaan yhteen ääneen, että tehdäänkö vähän aikaa töitä.  Hän työhuoneessaan ja mä ruokahuoneessa. Näppäimistön naputus taustaäänenä. Arkiromantiikkaa kerrassaan 😉 Päätin jo, että tänä iltana vastaan kommentteihinne ja jätän postauksen tekemättä. Mutta kun tuli kirjoittamisen tarve. Kyllä ne kommentitkin vielä tämän illan kuluessa saa vastaukset.

No niinhän siinä sitten kävi, että unohdin viime viikolla laittaa teille näiden lounasleipien ohjeen. Vaikka niin lupasin. Pahoitteluni. Täytyy sanoa, että rakastan tätä tunnetta, kun on monta rautaa tulessa, mutta yllättävän usein huomaan pohtivani, että onko jotain jäänyt tekemättä. Onneksi ei ole mitään sen vakavampaa jäänyt tekemättä. Marraskuu, kaikessa ihanuudessaan, on buukattu aivan täyteen; on blogitöitä, töitätöitä, ystävien treffausta ja kaikkea muuta kivaa. Veikkaanpa, että siinä yksi syy siihen, että marraskuu ei anna lannistaa. Pahinta on jäädä möllöttämään ja yksin ihistelemään pimeyttä eikö vain? 🙂

Liian raa’at kananmunat ovat olleet itselleni pienimuotoinen kammo. Veljen vaimon kahden minuutin munia töissä olen hieman karsastanut, kunnes kerran maistoin löysäksi jätettyä kananmunaa. Suolaa ripottelin päälle ja avot. Siitä syntyi ajatus näihin lounasleipiin. Helppoa ja herkullista, jälleen kerran. Niin kuin Marian keittiössä on tapana tehdä. Täyttääkin ihan mukavasti. Kuviin en näistä paistanut öljyssä, vaan laitoin paahtimen kautta. Mutta ehdottomasti suosittelen tuota öljyssä rapsakaksi paistamista.

LOUNASLEIVÄT KAHDELLE

2 isoa siivua maalaisleipää
öljyä
1 avokado
2 löysäksi keitettyä kananmunaa
sormisuolaa
pippuria
tuoretta persiljaa
-puolita leivät ja paista niitä pannulla öljyssä
-kuori avokado ja murskaa sitä hieman haarukalla
-lisää mustapippuria muutama pyöräytys
-lisää avokado leivälle
-puolita kananmunat ja lisää avokadososeen päälle puolikas/leipä
-ripsottele päälle sormisuolaa ja persiljaa

********************

Ja nyt niiden kommenttien kimppuun. Eikun ensin oven takana ulospääsyä vinkuvan koirulin kanssa ulos. Toivottelen sinne teille oikein tunnelmallista tiistai-iltaa 🙂

TIISTAITERKUIN,

 


maanantai 06. marraskuun 2017

5 x marraskuun nujertamisvinkki

MOIKKAMOI!

Ei vitsit, jos maanantai alkaa klo 05.00 niin voisi kuvitella, että siitä tulee supertehokas, eikö? Mies lähti aamulennolla reissuun ja itse jäin pohtimaan kaikkia sellaisia juttuja, joiden miettimisen jälkeen saa aivan varmasti unta. Not. Esimerkiksi, että olenkohan nyt muistanut kaikki tärkeät deadlinet. Kaivoin siinä aamun varhaisina tunteina vuoron perään kalenteria ja vuoroin perään sähköpostiviestejä. Kunnes päätin, että hengitä syvään, kaikki on hyvin 🙂

Minne vain sitä meneekin, niin aina puheeksi nousee marraskuu. Small talkin ajankohtainen aihe, josta kaikilla riittää juteltavaa. Inhottava, pimeä, räpiskä kuukausi, josta ei kuulemma ole iloa kenellekään. Mä olen vuosien saatossa oppinut tykkäämään marraskuusta. Kehittänyt ne keinot, joiden avulla luovia läpi piiiiitkän ja pimeän kuukauden. Joka ei itse asiassa tunnu niin pitkältä kuin aiemmin. Pimeältä kylläkin, mutta sekin on vain plussaa!

Instan puolella seuraajat ovatkin huomanneet, että meitsi on saanut jälleen itseään niskasta kiinni urheilun suhteen. Ja tiedättekö mitä? Olo on mitä euforisin. Ihminen on luotu liikkumaan, siitä ei pääse mihinkään. Tapani mukaan aloitin taas juoksemisen himpun verran liian ahneesti. Viime viikon kolme lenkkiä kerryttivät kilometrejä liki 30. Sykkeet huitelivat turhan korkealla ja oikea polvi alkoi reistailemaan. Mutta pääasia, ettei se kesällä vihoitellut selän nivelrikko ole ottanut pahakseen juoksemisesta. Tosin nyt olen valikoinut reitit huolellisemmin ja juossut asfaltilla mahdollisimman vähän.

1. Marraskuun lenkit ovat kautta aikain olleet itselleni elinehto marraskuusta selviytymiseen. Silloin kun juoksin säännöllisemmin odotin jo töissä kotiin pääsyä. Sitä kun pääsen räpiskään ja pimeään kuuntelemaan musiikkia ja viettämään laatuaikaa itseni kanssa. Lenkkipoluilla ei ole juurikaan ruuhkaa marraskuun iltoina. Satunnaisia koiran ulkoiluttajia tulee vastaan harvakseltaan. Jollain masokistisella tavalla rakastan juosta sateella. Ollakin, että gore-texini vetelevät viimeisiään. Tai ainakaan eivät enää juurikaan vettä pidä. Se näky, kun auton valot heijastuvat vesilätäkköihin on jotenkin kiva. Salaperäinen ja houkutteleva.

2.   Kun liikun, niin se menee käsikädessä terveellisesti syömisen kanssa. Eilen tosin lipsahti pullan puolelle, kun oltiin miehen kanssa kahvilla keskustassa, mutta osa sitä hyvinvointia on osata olla itselleen armollinen. Nautittiin pullat ja päiväkahvit hyvillä mielin. Tänään pullat on unohdettu ja pyöräytetty maanantain kunniaksi pitkästä aikaa raakakakku. Siinä maistui jo pienesti joulu ja pala suklaaraakakakkua iltapäiväkahvin kanssa piristi muuten synkkää maanantaipäivää.

3.   Sen sisäistäminen, että aika aikaansa kutakin. Uskon ajattelun voimaan ja varsinkin silloin, kun mieli yrittää muuten vetää matalaksi. Milloin muulloin on yhtä ihana avata kotiovi kuin marraskuussa? Tuoksuttaa kodin tuoksu ja tuntea lämpö poskilla. Sen takia mulla on tapana jättää aina eteiseen valo ulos lähteissäni. Ihan jo koirankin takia, mutta on monin verroin kivempi tulla kotiin, jossa on tunnelmavalo päällä. Sen sisäistäminen, että me ei tälle marraskuulle mitään voida, auttaa myös. Kuten aika monen asian kanssa; mikäli ne on sellaisia, joihin emme voi vaikuttaa, niin turha tapella vastaan. Edes periaatteesta 😉

4.  Näinä marraskuun päivinä olen kehitellyt itselleni juoksemisen lisäksi uuden harrastuksen; nukkuminen. Joka ilta nukahdan sohvalle. Ei tule leffailloista mitään, mutta silti rakastan sitä tunnetta, kun saan vain kääntää kylkeä ja todeta urheiluruudun juuri alkaneet. Huomata, että mulla on vielä pari tuntia hyvää nukkumisaikaa ennen kuin siirrytään sänkyyn nukkumaan. Viikonloppuna tuli vedeltyä kellon ympäri ja voin sanoa, että siinä missä usein ylipitkät unet saavat mut kahta kauheammin väsyneeksi, niin nyt ne ovat vain tehneet hyvää. Liekö vieläkin jotain aikaeroväsymystä…

5.  Huomaan marraskuussa pesänrakennusviettini olevan kaikista vahvimmillaan. Sitä myötä trendin aallonharjalla oleva hyggeily ja kotoilu. Ojentelen tämän tästä sohvatyynyjä, heittelen sinne tänne torkkupeittoja ja kaivan esiin uusvanhoja kynttilänjalkoja. Poltan kynttilöitä niin, että patterit saa liki vääntää minimille. Takkapuut uhkaavat usein jo marraskuun iltojen ansiosta loppua. Tänä vuonna uutena pesänrakennusvietin kohteeksi on joutunut sänky. Mikä sen ihanampaa kun kömpiä sieltä sohvalta valmiiksi avattuun sänkyyn. Sillain, että peiton kulma on vedetty auki, kuten hotelleissa konsanaan.

Ah, gotta love November ♥ Olenko jälleen outo lintu vai onko siellä ruudun toisella puolella myös muita marraskuun puolesta puhujia? 🙂

MAANANTAITERKKUSIN,

PS. resepti tuohon raakakakkuun; pohjaan surautin desin auringonkukansiemeniä, desin manteleita ja puoli desiä cashew-pähkinöitä. Ripaus suolaa, puoli desiä raakakaakaojauhetta, loraus hunajaa  ja puoli desiä kookosöljyä. Painelin sen irtopohjavuoan pohjalle. Täytteeseen jouti neljä ylikypsää banaania, kaksi parhaimmat päivät nähnyttä avokadoa ja raakakaakaojauhetta iiiso huiskautus. Vajaa desi kookosöljyä ja 1 rkl kanelia. Surautin sileäksi ja kaadoin irtopohjavuokaan. Annoin tekeytyä jääkaapissa kolmisen tuntia ja koristelin raastetulla appelsiiniraakasuklaalla.

 


sunnuntai 05. marraskuun 2017

Kiireisen tyypin ”on the go” -lounas & arvonta

SULOISTA SUNNUNTAIHUOMENTA IHANAT!

Sanotaan, että ruuhkavuodet ovat klisee. Käsite, jonka joku on keksinyt helpottamaan meitä keski-iän kourissa olevia. Jotta voimme samaistua toisiimme ja tuntea, että emme ole yksin kiireemme kanssa. Useimmiten äitejä, mutta yhtälailla ruuhkavuodet koettelevat isiäkin. Myös lapsettomia, joiden ura on nousujohteessa. Olen pyrkinyt tietoisesti hidastamaan elämää. Mutta vainka kuinka pyristelenkin kiirettä vastaan, niin fakta on, että niitä kiireisiäkin päiviä mahtuu kalenteriin. Niitä, kun huomaat iltapäivällä kello neljän jälkeen, että olet käyttänyt koko päivän polttoaineena aamupalalla nauttimaasi kaurapuuroa. Ihmettelet voimatonta ja ärtynyttä olotilaasi, kunnes tajuat, että asialle olisi pitänyt ehtiä tekemään jotain. Olisi pitänyt ehtiä syömään. Kiitos kaupallisen yhteistyön Knorrin kanssa pääsin tutustumaan paremmin helppoihin ja herkullisiin lounasratkaisuihin, nimittäin Knorrin Snack Poteihin.

”Juoksen autosta sisään, rapsutan pikaisesti koiraa tervehdykseksi, heitän takin kaulahuiveineen eteisen tuolille. Napsaisen vedenkeittimen päälle ja kun vesi kiehuu, tarkistan sähköpostit puhelimestani. Avaan lounaspurkin kannen ja kaadan spagettien päälle kiehuvaa vettä. Hyvä, viisi minuuttia aikaa vastata pariin tärkeään sähköpostiin. Juoksen yläkertaan tietokoneen ääreen. Joitain asioita, kun ei voi vain hoitaa kännykän välityksellä. Mietin mielessäni, että onneksi näitä näin kiireisiä päiviä ei liiemmin viikon varrelta löydy. Mielessäni kiitän sitä, että joku on keksinyt meille kiireisille lounaan, jonka valmistamiseen ei montaa minuuttia mene. Lounaan, jonka mausta ei kuitenkaan ole tingitty. Lounaan, jonka voi nauttia suoraan purkista. Lounaan, jonka voi napata mukaan matkaan.”

Meillä on pari kertaa syksyn aikana ostettu kaupan kuivahyllyltä löytyviä suloisia pikkupurnukoita. Kiehautettu vettä ja odotettu muutama minuutti. Lapset ovat näitä nauttineet koulun jälkeen, mikäli ovat olleet kovin nälkäisiä. Täytyy rehellisesti myöntää, että alkujaan itselläni oli Knorrin Snack Pot -ateriaratkaisuja kohtaan hieman epäluuloja; voiko noin hyvää saada aikaan noin helposti? Muutaman haarukallisen olen lasten kipoista maistanut tämän syksyn aikana ja vakuuttunut, että aterian valmistamisen helppous ei tarkoita sitä, että mausta tai laadusta on tingitty.

”Kipaisen portaat takaisin alakertaan ja mietin, että miksi täytyy juosta. Pysähdyn, vedän henkeä ja jatkan matkaa kävellen. Lattia narisee jalan alla kohti keittiötä kävellessäni. Tuttu ja turvallinen tunne. Tuttu ja turvallinen on myös tuoksu keittiössä. Se, joka tulee Knorrin Snack Pot:sta. Tänään kiirepäivän lounaaksi valikoitui Spaghetti Carbonara. Suussa sulava kermainen kinkkuspaghetti. Sen sijaan, että olisin ottanut lounaani tällä kertaa automatkalle mukaan, päätän rauhoittua hetkeksi syömään. Istun eteisen tuolille ja sallin itseni hengähtää. Rauhassa syöminen ja ruokaan keskittyminen kun ovat asioita, joista en mielelläni tingi.”

Knorrin Snack Potit ovat tulleet viime aikoina itselleni tutuksi työpäivien nopeana ja herkullisena lounaana. Aamulla jääkaappiin katsoessani ja todetessani, että eipä sieltä mitään lounaaksi kelpaavaa löydy, olen heittänyt kassin pohjalle Snack Potin ja lähtenyt töihin. Keittänyt töissä vettä ja syönyt lounaan suoraan purkista työpisteelläni. Tai ajan niin salliessa nauttinut lounaani posliinilautaselta. Kiireisen arjen luksusta. Nämä on the go -tuotteet mahdollistavat myös sen, että ne kulkevat vaivattomasti mukana ei vain töissä vaan myös esimerkiksi työmatkoilla, harrastuksissa ja matkoilla. Termariin mukaan kuumaa vettä ja maittava lounas tai välipala on valmista nautittavaksi paikasta riippumatta.

”Nousen ylös nojatuolista, laitan haarukan astianpesukoneeseen ja roskat roskiin. Huomaan, että nojatuolin, jolla juuri istuin on vallannut tuo koiraystäväni. Katsoen kulmiensa alta kuin pyytäen hetken läsnäoloa. En malta olla ottamatta kiireen keskellä hetkeä ja upottaa sormet toisen pehmeään turkkiin. Tuntuu, että siinä missä vielä vartti aiemmin olin melkein nälkäkiukun partaalla, hymyilee elämä yhtäkkiä. Päätän, että vaikka monista asioista kiireen keskellä joudunkin tinkimään, niin maistuva lounas ei ole yksi niistä. Jätän Tobyn nukkumaan tuolille, puen takin ylle ja riennän seuraavaan tapaamiseen.”

Tuoteperheestä löytyy yhteensä viisi vaihtoehtoa meille kiireisille. Meidän perheessä on testattu ja maukkaiksi havaittu Knorr Snack Pot Spaghetti Bolognese, Knorr Snack Pot Spaghetti Napoli ja Knorr Snack Pot Spaghetti Carbonara. Seuraavan kerran täytyy ostaa Knorr Snack Pot Perunamuusi pekonilla sekä Knorr Snack Pot Rice Curry. Nämä maukkaat ja nopeat kiireisen tyypin päivän pelastajat ovat melko lompakkoystävällisiäkin; hinta purkilliselle hyvää on vähän yli euron luokkaa.

Missä tilanteessa Knorrin helppo ja maukas, 5 minuutissa valmistuva
lämmin välipala Snack Pot olisi sinulle täydellinen ateriaratkaisu?  🙂

Vastaamalla ylläolevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa, olet mukana huikean tuotepaketin arvonnassa mukana. Knorrin Snack Pot -tuotepaketti sisältää kaikki viisi herkullista makua. Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy viikon päästä sunnuntaina klo 12.00. Arvonnan säännöt löydätte täältä.

SULOISTA SUNNUNTAIN JATKOA TOIVOTELLEN,


lauantai 04. marraskuun 2017

Lauantai-illan herkkulautanen

MOIMOI!

Kuinka siellä jaksellaan näin pyhäinpäivän iltana? Täällä voidaan oikein hyvin. Ja mikä ihaninta, lauantai on tuntunut pitkältä. Vaikkakin aamulla nukuttiin pitkään. Osa esikoisen yökylävieraista oli valvonut koko yön. Huh, onneksi ei tarvitse olla enää nuori ;D Haudalle suuntasimme aamupäivällä, nappasimme veljen hautakynttilöineen mukaan ja ajoimme puolen tunnin matkan. Mikä siinä onkaan, että tuo matka tuntuu ylitsepääsemättömän pitkältä muulloin kuin pyhäinpäivänä, isänpäivänä, jouluna ja äitienpäivänä? Pitäisi käydä haudalla useammin. Siinä missä haudalla käynti meni joskus ihan itkuvirreksi on haudalla käyminen tänä päivänä varsin seesteinen kokemus 

Ilta on kulunut Kalpan kaadossa. Terkkuja sinne Kuopioon vaan! 🙂 Kalpan kaatoeväät ovat olleet kohdillaan. Pitkästä aikaa hieman tapas-tyyppistä lautasta makkaroineen, omenoineen ja juustoineen. Harmi, kun en ottanut ylös tuon sinihomejuuston kääreestä tekijää. Oli joku pienempi juustomeijeri. Niin älyttömän hyvänmakuista, että harvemmin olen tuollaista syönyt. Tapas-lautasen lisäksi tarjolla oli myös cocktail-kurkkuja, artisokan sydämiä, patonkia sekä oliiveja. Kuvauksen jälkeen kipaisin vielä keittiöön hakemaan joulupipareita. Pöydällä on sytytettynä kaksi kynttilää. Koska pyhäinpäivä.

Yhtäkkiä tuli vallan jouluinen olo. Vaikka joulu on perhejuhla ja kovin tekisi mieli viettää se uudessa kodissa, niin suuntaamme silti omalla porukalla Lappiin. Heti perjantaina 22.12. koulujen jälkeen. Kerran aiemmin olemme jouluaaton viettäneet Lapin rauhassa. Tänä vuonna tuntuu, että sitä haluaa yksinkertaistetun joulun. Älkää käsittäkö väärin, kotona sellaisen saisi myös. Mutta vaikka kuinka päätän pysyä pois kaupoilta joulunaluspäivinä, niin vielä kertaakaan se ei ole onnistunut. Tuolla Lapissa sitä vaaraa ei ole, sillä shoppailumahdollisuuksia ei juuri löydy 🙂 Jouluaattona päästään laskettelemaan, hiihtolenkin jälkeen joulusaunaan. Istumaan yksinkertaistettuun joulupöytään ja mikäli vain jaksamme valvoa niin puolen yön joulukirkkoon ♥ 

Ostin tänään kaksi uutta joululehteä. Jotenkin tuntuu, että tänä vuonna joulun odotukseen kuuluu pitkästä aikaa jouluaskartelut ja -leivonnaiset. Viime joulunalusaika kun meni vähän sumussa. Mutta nyt hurraamaan Tappara-voittoon!

LAUANTAI-ILTATERKUIN,

PS. marraskuu on näemmä näiden tummien pimeiden kuvien kulta-aikaa, valoisampia kelejä odotellessa 😉