…sorry taas pionikuvista, mutta kun nuo pionit on niin kauniit!

MOIMOI IHANAT!

Hitsi vie (kas kun ei hitsipimpula :D), että elämä on taas ihanaa. Kesällä on jotenkin helpompi hengittää. Kesäillat ovat niin sairaan siistejä, että ei edes haittaa se yhtäkkinen kylmyys, joka ruokatilan avoimesta ikkunasta puskee sisään. Hymy ulottuu väkisinkin korviin ja se kumpuaa tuolta jostain syvältä. Tänään on helppo hengittää senkin takia, että sain paljon rästihommia pois alta. Sähköposteja sinne tänne, verottajalle tietoja ja tulipa siinä aamulla töissä muutama työjuttukin tehtyä pois alta 🙂

Yhtäkkiä ollaan miehen kanssa havahduttu siihen, että meillä on kaksinkeskistä aikaa. Lapset kun ovat sen verran isoja, että usein kaverit vievät voiton äitistä ja iskästä, niin huomaamme olevamme kotona kaksistaan. Ei siinä kauaa aikailla, kun ollaan jo autossa istumassa ja ajamassa kohti keskustaa. Tänään lähdettiin ex tempore illalla etsimään mulle juhlamekkoa häihin. Löysinkin yhden ihanan, mutta sitten piheys iski. Päätin ensin katsoa tuon oman mekkovalikoimani läpi, josko sieltä löytyisi sopiva. Muistelisin, että siellä ainakin muutama on, jotka odottavat ulkoilutusta vielä laput kiinni 😉

Parin viikon päästä pääsemme ihanien ystävien häihin kaksistaan. Aiemmin meillä lapset yökyläilivät usein tien toisella puolen mummulassa. Molempien tahdosta. Mummun sairastumisen jälkeen lapset ovat yökyläilleet pääosin ystävillään sen mitä ovat yökyläilleet. Tai sitten mummo ja taata ovat olleet meillä yökylässä sen muutaman kerran, kun miehen kanssa ollaan jossain käyty. Nyt saamme jälleen maailman parhaimmat appivanhemmat meille lastenvahdiksi häiden ajaksi ja saattaapi jopa olla, että repäisemme ja menemme itse hotelliin yöksi.

Elämässä on tällä hetkellä jälleen niin paljon hyvää, että ei oikein osaa päättää, mihin suuntaan kiitollisuutta osoittaisi. Mutta pääasia, että osaa olla kiitollinen, eikö niin? Se ilo on ollut läsnä elämässä viime aikoina kyllä, mutta välillä tuntuu että se on jäänyt kiireen ja tietynlaisen haikeuden taakse. Tänään se on pulpunnut taas jostain. Tuonut mukanaan sen ruoanlaittamisen ilon. Sen, mistä nautin niin suunnattoman paljon. Tässä kepeässä kesäillassa meillä syötiin helppoja herkkuja; tomaattipiirakkaa ja persikkasalaattia. Juteltiin niitä näitä maan ja taivaan välillä.

TOMAATTIPIIRAKKA

1 suolainen piirakkapohja
puoli purkkia Crème Bonjour Valkosipuli & yrtit
3 tomaattia
mustapippuria
basilikaa

-painele sulanut piirakkapohja piirakkavuoan pohjalle ja vähän reunoille
-lisää Crème Bonjour sekä viipaloidut tomaatit
-kierrä päälle muutama kierros mustapippurimyllystä
-paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 30 minuuttia
-tarjoile tuoreen basilikan kanssa

Persikkasalaattiin tuli salaattisekoitus, grillattuja persikkalohkoja, parmankinkkua, parmesanlastuja sekä tuollaista taivaallisen hyvää vadelmavinaigretteä. Jos viikko on mukava lopettaa perjantaimyyssitunnelmiin on se vähintäänkin yhtä ihana aloittaa maanantaimyyssitunnelmissa. Arki on ihmisen parasta aikaa. Kesän, talven, syksyn, kevään ja lomien lisäksi 😉

MUKAVAA ALKANUTTA VIIKKOA,

PS. te House of Cards -fanit…jostain luin, että huomenna tulee 5. kausi eetteriin. Ihanaa, on jotain kesäkatseltavaa!