HELLUREI!

Ja terkkuja täältä sohvan pohjalta 😛 Niinä parina viiltävänä hetkenä, kun miestä kiusoittelin tuosta megalomaanisesta miesflunssasta, kävi mielessä se, että näinköhän karman laki toteutuu…ja se toteutui. Muu perhe on sairastanut kokolailla viikon, mutta koska mulla ei ole aikaa sairastaa, niin ajattelin sairastaa tämän päivän. Ihan kokonaan 😉 Heh, monille äidille tuttua eikö? Toisaalta se ei ole mitään yli-ihmisyyttä yrittää kipeänä suorittaa yhtään mitään vaan silkkaa typeryyttä. Nimimerkillä, been there done that ja ollut aikoinaan jälkitaudin takia pakkolevossa kaksi viikkoa. Jotenkin on vain hirveän vaikea vaan maata, kun kuume ei nouse kunnolla. Tällainen 37.3-37.5 on pahin mahdollinen levon kannalta. Mieluummin se 39.3 parin päivän ajan kuin pienellä lämmöllä kituuttamista viikon ajan. Jos saa valita. Olenkin tainnut teille kertoa, että mulla on ärsyttävä tapa (siis monia, mutta tässä yksi niistä). Tuijottelen autoillessa ja kävellessä ihmisten ikkunoista sisään. Mies aina tuhahtaakin, että lopeta! Kerron katsokaas myös vuolaasti ääneen havainnoistani. Tänä vuonna olen havainnut, että joulukuuset on koristeltu jo todella useassa kodissa. Mitä hemmettiä, meillä se on yleensä ollut 23.12. illalla, kun kuusi koristellaan. Lapsuudenkodistani muistan, että meillä koristeltiin kuusi vasta aattoaamuna. Sitä ennen oli suoraan sanottuna h*lvetti irti. Äiti pääsi aatonaattona töistä usein vasta neljän jälkeen, vaihtoi suitsaitsukkelaa jakkupuvun kotiasuun ja sitten se alkoi. Vimmaton puunaaminen. Matot ulos tuulettumaan, käskyjä sinne tänne 😀 Jossain välissä äippä kävi vielä ostamassa jouluruoatkin, valmisti laatikot ja laittoi kinkun uuniin. Kuitenkin aina jouluaattoaamuna alas keittiöön hipsiessäni huokaisin ihastuksesta. Koti oli kuin joulumaasta. Mattojen hapsut olivat vielä luotisuorassa ja nukkamatot ihanan pörröisiä. Edellisiltana sisään otettu kuusi oli sulanut ja oksat laskeutuneet. Kuusen alle oli jostain ilmestynyt paketteja vaikka muille jakaa. Ei ollut joulu eikä kaksi, kun iskä lähetettiin hakemaan kissojen ja koirien kanssa kuusenkynttilöitä. Yleensä niitä metsästettiin lähihuoltoasemilta, sillä kaupat eivät olleet jouluaattona auki. Lukuunottamatta ihan pikkuisia kauppoja. Yhtenä vuonna muistan äidin lähteneen iskän mukaan ostamaan kuusenkynttilöitä. Silloin me veljeni kanssa teimme pieniä reikiä kuusen alla oleviin paketteihin. Emme löytäneet väritöntä teippiä reikien paikkaukseen, joten päätimme käyttää maalarinteippiä ;D No mutta, palatakseni tähän kuusidilemmaan. Lapset ja mies ovat joka vuosi höntyilleet kuusenkoristelun kanssa ja aika monena vuonna meillä on kuusi otettukin sisään jo 21. tai 22. päivä. En ollut uskoa korviani, kun eilen illalla kuulin itseni sanovan ääneen, että voisi viikonloppuna koristella kuusen. Tulin siihen tulokseen, että jos lähdemme joulupäivänä pohjoiseen, niin olisi siitä kuusesta kiva nauttia sitä ennenkin. Tänään treffasimme veljen vaimon ja yhden työkaverin kanssa Lielahden Löytötavaratalon pihassa. Kuusimettällä. Sieltä muuten löytyi taas aivan mielettömän hienoja kuusia. Tämä taitaa olla jo viides tai kuudes vuosi, kun ostamme kuusen tuolta. Aiempina vuosina meillä on ollut hopeakuusi, mutta nyt muutamana vuotena ihan suomalainen kaunis taviskuusi. Olen tullut tulokseen, että nuo suomalaiset ns. metsäkuuset tuoksuvat eniten joululta. Tällä kertaa otin ilon irti korkeasta huonekorkeudesta ja veikkaanpa, että tuo meidän kuusi on korkein mikä meillä on ikinä ollut. 

Joten tänään meillä pikkuisen siivotaan (sairastamisen ohessa toki) ja otetaan illalla kuusi sisään. Huomenna luvassa kuusen koristelua. Tontut sun muut punaiset jutut ajattelin laittaa vasta sitten vähän lähempänä joulua. Vähän muuten jännittää, että miten tuo meidän yksi hönttätoippari suhtautuu joulukuuseen… 🙂 Ai niin, perjantaimyyssipostaus jää väliin, sillä meillä pidetään kisakatsomoa takkahuoneen sohvalla. Siipiä ja jääkiekkopeliä. Ehkä yksi kuuma rommitoti tai vastaava tulisi tarpeeseen myös.

Joko teillä on kuusi koristeltuna?

AURINKOISIN PERJANTAITERKUIN,