HEIPSANSAA!

Ja terkkuja kaupungista 🙂 Eilen iltapäivästä katselimme mökillä sateisen harmaata maisemaa. Vatsat kurnien. Aloitettiin lounaspuuhat, mutta päätettiin mennä lounaan kanssa kevyellä leipälinjalla. Koko perhe haaveili siivistä. Ei kuulkaas kauaa nokka tuhissut, kun oltiin tehty suunnitelmiin muutos ja päätettiin lähteä yöksi kotiin. Eikä vähiten sen takia, että päätimme mennä iltaruoalle Siipiweikkoihin. Nams! Jälkkäriksi kurvasimme Pyynikin näkötornin kautta ja nappasimme mukaan munkit. Ehdin siivoilla kotona ja hyvä niin, sillä mulla on ollut vähän ihistävä olo sotkuisen kodin takia. Tänään illalla kurvaamme takaisin mökille. Matkaan lähtevät myös tyttöjen ystävät sekä LPS:t. Littlest pet shopeille on tehty vanhasta florapurkista palju ja munakennosta puuhamaa 😀

Kirjajuttuja. Mun kesäloma ei tunnu kesälomalta, ellei yöpöydällä ole kasa luettavaa. Myönnettäköön, että tänä kesälomana homma lähti vähän lapasesta. Tilailin Adlibrikseltä pokkareita, kun tarjouksesta sai (en tiedä onko tuo enää voimassa) ja mukaan tarttui myös muutama ei tarjouspokkari. Aloitin joskus toukokuulla jo tuon Kathrine Pancolin Krokotiilin keltaiset silmät -kirjan, joten tilasin siihen nuo kaksi jatko-osaa; Kilpikonnien hidas valssi ja Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin. Vaikka mulla kesti hiukan päästä tuohon ekaan kirjaan sisään (Ruiz Sahvon oli sekoittanut pääni ;), niin loppujen lopuksi jäin siihen niin koukkuun että ahmin sen tuossa parissa päivässä loppuun. Eilen illalla aloitin tuon ekan jatko-osan. Suosittelen suuresti. Nämä kirjat ovat kevyitä, mutta samalla niin kovin syvällisiä. Taidokkaasti kirjoitettu ja ainakin itselleni ovat antaneet ajattelemisen aihetta.

Mä tykkään lukea keskenään kovin erilaisia kirjoja. Robin Sharman The monk who sold his ferrari -kirja taitaa päästä näiden Pancolin kirjojen jälkeen lukulistalle. Odotan tältä ehkä samanlaista lukukokemusta kuin Paulo Coelhojen kirjoista. Henkistä kasvua, oman elämänkatsomuksen laajentamista, asioiden kyseenalaistamista ja loppujen lopuksi sen tajuamista, että se on ihan omasta itsestäni kiinni, miten tämän elämän elän. Miten tehdä siitä paras mahdollinen olemassa olevilla resursseilla? Miten kehittää omaa ajatusmaailmaa? Haaveilla ja tavoitella noita haaveita. Mun mielestä ihan älyttömän mielenkiintoista. Hah, syksyllä täällä taitaa olla syvällisempää siirappia ja hunajaa täällä blogissa ;D

Ei vaiskaan. Jatketaan vähän erilaisemmalla kirjallisuudella. Neurokirurgi Eben Alexanderin tosielämään perustuva kirja Totuus Taivaasta. Kuolemanrajakokemus. Kuulostaa pelottavalta, mutta uskon, että myös antaa. Sen tajuaminen, että meillä ei ole mitään hätää. Tapahtui mitä tahansa. Aavikon Tyttäret by Nura Farah. 1900-luvun puolivälin Somalia. Usean sukupolven naisista kertova, kuulemma koukuttava kirja. Parasta kirjojen lukemisessa on se, että oppii elämästä. Oppii muista maista. Uskon, että ihan heti ei tulisi Somaliaan matkustettua. Kirjan avulla sen voin tehdä. 

Kyllähän kesään hieman chic littiäkin tarvitaan. Sophie Kinsellan Himoshoppaaja vierailla mailla -kirjaa vähän vierastan. Siitä on kuitenkin pari vuotta, kun viimeksi olen himoshoppaaja -sarjaa lukenut. Lisäksi olen liki kaikki ko. sarjan kirjat lukenut englanniksi. Tuntuuko suomen kieli tässä hassulta? Se selviää. Tämän kirjan säästän hellepäivään, kun aurinkorasva tuoksuu ja on koko päivä aikaa vain lukea. Chic lit-kirjallisuutta jatkaa myös Cecilia Ahernin Sadan nimen mittainen matka, Marian Keyesin Vielä on toivoa ja JoJo Moyesin Ole niin kiltti, älä rakasta häntä.

Fifty Shades of Grey -trilogian jälkeen on mielenkiintoista lukea tarina Christianin sanoin. E L Jamesin Grey -kirja on siis lukulistalla. Toinen noista englanninkielisistä kirjoistani tällä kesälomalla. Monet vuodet Kanada-vuoteni jälkeen luin vain englanninkielellä. Yritän edelleen pitää kiinni tuosta englannikielisestä kirjallisuudesta, ettei ”tatsi” katoa. Mikään ei harmita niin kuin töksähtelevällä suomenkielellä käännetyt kirjat. Onneksi näihin törmää harvoin.

Viimeisimpänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä Vera Valan uusin Tuomitut -kirja. Olen ihan Vera-fani! Kirjojen avulla saan matkustaa Italiaan ja sinne rakastamaani Roomaan. Tämän kirjan myötä myös Torinoon. Harvinaislaatuisen huippulaadukasta dekkarisarjaa. Mä tykkään! Tämän säästän ehkä kesän lukulistan vikaksi kirjaksi. Icing on the cake.

Mitäs teillä on kesän lukulistalla? Harvoin tulee tätä nykyä ostettua kirjoja. Rakastan kirjastossa samoilua, mutta samalla rakastan kirjoja omassa kirjahyllyssä. Niin missä? 🙂 Jep, takkahuoneeseen on suunnitteilla yhden seinän kokoinen kirjahylly. Niin, että se kiertää nuo lasiovet ylhäältä aina katon rajasta saakka. Tällä hetkellä kirjat on säilössä siellä sun täällä, aina Beståsta varastoon.

Nyt pyykkirumba käyntiin, jotta päästään möksälle…kuullaan seuraavan kerran sieltä siis!

AURINKOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,
(kyllä se siellä paistaa, vaikkei sitä ihan koko ajan näy 😉