Moimoi,
kesä, kesävieraat, kesäukkonen, kesäsade ja kesän eka mustikkakukko! Siinä tämän päivän kesäiset 🙂 En tiedä miksi, mutta jotenkin kaiken synkkien pilvien ja painostavan ukkosilman keskellä olo on ollut tänään vallan ihana (harvemmin se oikeastaan mitään muuta onkaan, mutta tänään on ollut jotenkin superihana olo). Tuntuu typerältä sanoa tätä ääneen ja tiedän tätä katuvani syksyn pimeillä, kun kello soittaa aamulla kuudelta: mä kuulkaas olen taas kääntänyt sisäisen moodini jo syksyyn ja kynttiläkaudelle. Hiuksetkin tummenivat, mutta sisäinen blondius ei taaskaan kadonnut värjäyksen myötä. Höh! Joo, tiedän että vielä on kesä ja on ihan höpönlöpöä kääntää ajatukset jo syksyyn. Mutta niin se vaan menee. Selasin postauksia toissa vuodelta ja heinäkuun lopussa julistin syksyn alkaneen 😀 Mulla käy aina näin! Tarpeeksi rentouttava loma kun on takana, niin sitä on heinäkuussa jo valmis syksyyn. Mä taidan elää osaltani ns. katalogielämää. Kohta meillä katalogi-ihmisillä alkaa jo joulun odotus, mutta siitä en lupaa hössöttää vielä. Ainakaan ennen lokakuuta.
Varsin kesäistä on tänään paistettu kesän eka mustikkakukko! Viime vuonnahan tein mustikkakukot annosvuokiin (klik), mutta tänä vuonna tein tuon isoon uunivuokaan. Vähän säädin paistoaikaa, mutta tuolta linkistä löytyy speksit niille pikkuvuokiin tehtäville kukoille. Tässä uunivuokaan tehtävälle mustikkakukolle:
Mustikkakukko
Taikina
200 gr voita sulatettuna
1,5 dl sokeria
4,5 dl täysjyväruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Täyte
8 dl mustikoita
1,5 dl sokeria
0,5 dl perunajauhoja
1. Valmista taikina; sulata rasva kattilassa.
2. Anna rasvan hieman jäähtyä ja lisää siihen sokeri
3. Sekoita leivinjauhe ruisjauhoihin ja lisää rasvasokeriseokseen.
4. Siirrä taikinasta 1/4 odottamaan kannen valmistusta ja painele 3/4 taikinaa
voideltuun uunivuokaan.
5. Sekoita täytteen ainekset keskenään ja annostele vuokaan.
6. Tee lopuista taikinasta kansi marjojen päälle niin,että täyte peittyy.
7. Paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 50-55 minuuttia.
Annan hieman jäähtyä ja tarjoile vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera. Enjoy! 🙂
***************************************************************
Ihan kuin ruispuuroa olisi syönyt tuoreiden mustikoiden kera, eiks niin! Unohdetaan nuo sokerit ja rasvat. Kerranhan sitä vaan kesä on vuodessa 😉 Meillä on ohjelmassa seuraavaksi sauna (mökillä sauna lämpiää aamusta iltaan) ja sitten ajateltiin lähteä taas iltakalaan. Se hetki, kun aurinko laskee, järvi on peilityyni ja vene liplattaa eteenpäin – ei ole montaa sellaisen hetken voittanutta. Tänä iltana toivottavasti pääsee ajoissa nukkumaankin, kun jalkapallot loppui!
Maanantaiterkkuja saaresta
toivottelee,
Juuri kauhoin ison lautasellisen ruispuuroa pikkutyttöjen kanssa naamariin iltapalaksi. Jestas se onkin hyvää!
Tätä täytyy siis ihan ehdottomasti kokeilla, kiitos vinkistä 🙂
ps. tervetuloa osallistumaan arvontaan: http://prinsessanoppi-lapetiteprincesse.blogspot.fi/2014/07/ihana-musta5101-ja-mayn-sis-arvonnan.html 🙂
Ruispuuro on ihan ykkösherkkua! Oih, siihen päälle jäisiä mustikoita…tai sitten nokare voita. Tänä iltana täytyy tehdä tuota puuroa iltapalaksi 🙂
Hei, kiitos tulenpas osallistumaan arvontaan ilomielin 🙂
Ihanaa heinäkuista viikkoa <3
Voi apua, mustikkakukko! Nami! En ole ollenkaan muistanut koko herkun olemassaoloa. Tätä täytyy ehdottomasti tehdä, kunhan mustikat kypsyvät. Saattaa tuolla pakastimessa olla vielä viimekesäisiäkin, ehkä nekin passaisivat?
Mäkin muistin tuon olemassaolon vasta viime vuonna! Ihan tajuttoman hyvää ja helppo tehdä. Pakastemustikat helpottavat tämän tekemistä, meillä tytsyt pikkukätösin poimi tähän mustikat 🙂 Joten käytä ihmeessä ne viime kesäset mustikat!
Aurinkoisia päiviä <3
Joko mustikat on kypsiä? Mustikkakukko on kyllä ihanaa! Minä en myönnä vielä olevani valmis syksyyn, mutta kieltämättä on syksyn sisustusjutut jo vähän pyörineet mielessä 😀
Juups, meillä saaressa mustikat kypsyi yllättäen helteiden myötä 🙂 Toki raakileitakin vielä löytyy…
Nautitaan kesästä <3
Tänään tipahti tosiaan Elloksen kuvasto laatikkoon, eikä tuntunut ollenkaan pahalta.:) Varsinkin, kun tietää, että kesää on vielä monta viikkoa jäljellä. Scorppareita (olin viikonloppuna keikalla, joten pyörii biisit päässä) lainatakseni: The best is yet to come, näinhän sitä täytyy ajatella ja nauttia elämästä.:)
Tuo sun kukkosi on niin hyvää! Leivoin sitä viime vuonna kerran jopa oppilailleni (isoon vuokaan), kun kävimme metsäretkellä, ja halusin yllyttää mustikoiden poimintaan. Koska olin luvannut mustikkakukkoa reippaasta poimimisesta, niin olihan lupaus pidettävä. Todella paljon lapset tykkäsivät siitä. 🙂
Oi, kaupungissa odottaa siis luettavaa 😀 Näinhän se on, paras on vasta edessäpäin!
Hei, ihanaa että lapsetkin tykkäävät poimia mustikoita. Itse asiassa meilläkin lapset poimi tähän tuon 8 desiä mustikoita 🙂 Täytyisi nyt mennä poimii ihan noukkurin kanssa, mutta tänään on ripsotellut iltapäivästä sen verran vettä, että sisällä on ollut hyvä olla 😉
Ihanaa viikon jatkoa <3