Piti postaamani siitä mun uudesta katosta roikkuvasta säilytyskorihässäkästä, mutta ladoin sen vissiin liian täyteen, kun se romahti alas katosta. No nyt se on fiksattu, mutta vaatinee hienosäätöä (on ihan hassunkurisen vino :D). Joten siitä lisää myöhemmin viikolla, kunhan saan korjaukset kunnialla tehtyä. Instassa aamulla vilautinkin tuosta kuvaa. Ihan alkuperäisasussaan, ennen alastuloa. Käykäähän katsomassa, säästää muuten ihan hirmusesti tilaa keittiön tasoilta.

Tänään aamulla pieni pettymys vallitsi hetkeksi mielen; verhot avattuani huomasin ulkona olevan pilvistä! Whaaaat?! Missä oli ne luvatut helteet? Toki aamullakin oli jo reippaasti yli 20 astetta, mutta aurinko puuttui. Sen aikaa, kun odottelimme arskaa pilven takaa esiin (tulihan se sieltä loppujen lopuksi), niin vähän näpertelimme lasten kanssa juuttinarusta juttuja. Lapset tekivät rannekorut ja mä tein servettirenkaan. Alun perin tuosta piti tulla nilkkakoru, mutta mä en taida sittenkään olla nilkkakoruihmisiä. Ainakaan näin massiivisten nilkkakorujen. Joten vielä kolme uutta virkkaussessiota ja koko perheen serviettirenkaat on valmiit.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan näiden tekeminen menee näin: virkkaa noin 20 sentin pituinen kaistale ja tee siihen toinen kerros. Päättele lanka. Pujota virkkuukoukun  avulla nahkanauha virkatun kaistaleen läpi ja jätä molempiin päihin narua niin, että saat sen rusetille. Simple as that! Menee kauniisti ihan pelkälläänkin, mutta näin mustikka-aikaan lautasliinaa voi laittaa koristamaan mustikan varvunkin.

Mustikoista puheen ollen; viime vuonnahan keräsin ihan heittämällä tuosta mökin pihamaalta kaksi kymmenen litran ämpäriä täyteen mustikoita. Tänä vuonna mustikoita on, mutta vasta pari litraa on saatu kerättyä. Uskoisin, että hirveästi yli viittä litraa tuosta ei tule saamaan. Raakileita toki vielä on, joten onhan niitä koko ajan tulossa lisää. Huomenna luvassa tämän kesän eka mustikkakukko!