Oli sitten kuulkaas viimeinen kerta, kun torkutan puhelimella. Tai siirrän herätyskelloa myöhemmäksi. Huh, miten pökkelsön olo 😀 Lasten koulu- ja eskariaamuina herään joka arkipäivä tikkana kuudelta ylös. Mutta lasten loman kunniaksi lipsuttiin aikataulusta. Meillä soitti aluksi kello 06.45 ja siirrettiin se herättämään 07.15. Sanomattakin selvää, että jos kasiksi pitää olla töissä niin tuossa ajassa ei saa silmiä edes sen verran auki, että ripsarit tulisi tuhrittua nätisti, saatikka olisi aurinkopuuteri tasaisesti tupsuteltuna pitkin poskia. Onneksi vilkaisin juuri veskin peilistä…olis voinyt työkaverit pelästyä 😀 Kahvikupillisesta ehdin vain haaveilla kotona. Mutta hei, nyt töissä ja ekan kahvikupin jälkeen elämä alkaa voittamaan. Kyllä tää tästä vielä iloksi muuttuu! 🙂 

Mulla jatkuu tänään ruokailut ruotuun -kampanja. Viime viikon aikana ruokailut ovat taas vähän lipsuneet. Ei mitenkään pahasti, mutta jätskihimo on ollut hirmuinen. Ja liki joka päivä on tullutkin syötyä vähän jäätelöä. Välillä vähän enemmänkin 😉 Mutta eikös kesällä saa vähän herkutellakin? Perunoita ei tule syötyä syksyllä ja talvella kuin harvoin, mutta nyt olen jo koukuttunut uusiin perunoihin. Voilla, tillillä ja sormisuolalla höystettynä. Ei sitä kesän lapsi paljoa muuta tarvitse ollakseen onnellinen.

No kuitenkin, mulla on jo jonkun aikaa pyörinyt päässäni hahmotelma jäätelön korvikkeelle. Meillä ei ole jäätelökonetta, joten home made jätski ei siten ole käynyt mielessäni. Enkä uskonut, että mun superterveellisestä vadelmajäädykkeestä tulee mitenkään jäätelömainen. Mut niin vaan kuulkaas tuli ja vie kielen mennessään!

-vatkaa keltuaiset vaahdoksi

-lisää sokeri, jugurtti ja pakastevadelmat

-vuoraa pieni kulho elmukelmulla ja ripottele pohjalle vähän vadelmia

-kaada seos kulhoon ja laita pakkaseen noin neljäksi tunniksi

-neljän tunnin jälkeen tarkista, että on hyytynyt 

-ota kelmu pois ja tarjoa hetken kuluttua, että on vähän ehtinyt sulamaan

-enjoy!

Tuo intiaanisokeri eli täysruokosokeri antaa jäädykkeelle tuon beessahtavan sävyn ja aivan tajuttoman hyvän, karamellimaisen maun. Mä pyrin nykyään käyttämään inkkarisokeria valkoisen prosessoidun sokerin sijaan. Kun on nähnyt läheltä, minkälaista tuhoa diabetes (tosin 1-tyypin, johon sokerin syönti ei altista) saa aikaan, niin sitä on alkanut pohtimaan omalla kohdalla näitä terveysvaikutuksia. Kuitenkin kun on perintötekijöinä tuo hitaasti tappava tauti, niin se kannattaa ottaa vakavasti. Valkoinen sokeri on pahin mahdollinen altistaja kaikille sairauksille. Myös sille kavalalle 2-tyypin diabetekselle yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Täysruokosokeri sisältää monia vitamiineja, antioksidantteja, kivennäisaineita ja aminohappoja. Ja pitää aivojen serotoniinitasoa korkealla, minkä takia tämä onkin usein tituleerattu ns. hyvän olon sokeriksi. Ei aiheuta myöskään niitä hirmuisia sokerihumaloita ja näistä aiheutuvia aallonpohjia (trust me, lauantaisen Makuunin pääkallopussin jälkeen tiedän, mistä puhun ;). Joten jos ette ole vielä kokeilleet intiaanisokeria niin suosittelen. Maistuu kuulkaas leivonnaisetkin paljon paremmalle! 

Semmotteisia heti maanantaiaamuun. 

Tästä ei voi tulla kuin hyvä viikko, kun se alkaa (ainakin paperilla) näin terveellisesti! 😉

PS. mulla on vadelmia pakkasessa sellatteisissa hehtopusseissa (big mistake), joten kun sulatin tätä varten pussillisen niin lopuista keitin vadelmamehua. Siihenkin inkkarisokeria makeutukseksi, niin tuli kyllä hyvää ja ah, niin terveellistä!