Mulla on yksi paras ystävä, kourallinen sielunkumppaniystäviä ja hirmuisesti ystäviä. Se paras ystävä on henkilö, jolle kerron ihan kaikki. Ihminen, jonka kanssa jaan arjen ilot ja surut. Rakas, jonka vierestä herään joka aamu kiitollisena siitä, että olen tuollaisen ihmisen rinnalleni löytänyt. Sielunkumppanini, lasteni isä. Järjen ääneni. Ihminen, joka saa sydämeni edelleen joka päivä lyömään pari ylimääräistä lyöntiä. Yleensä positiivisesti ottaen 😉 Aviomieheni, johon olen edelleen ihan tajuttoman paljon rakastunut ja johon rakastun aina vain uudelleen. Kihlasormuksiimme on kaiverrettu 14.2.2004, joten tänään tulee tasan kymmenen vuotta kihlauksesta. Onnea rakas ♥

Yleensä naisilla on aina se ”bestis” eli toinen nainen parhaimpana ystävänä. Mulla se on tuo armas aviomieheni. Mutta onnekkaassa asemassa olen, että mulla on lisäksi viisi muuta erittäin rakasta naispuolista ystävää (oman äidin lisäksi). Sielunkumppaneita hekin. Suurinta osaa tästä läheisestä joukosta tulee nähtyä liian harvoin, mutta silloin kun näemme, juttu jatkuu siitä mihin se on viimeksi jäänyt. Kahden kanssa maantieteelliset erot ovat olleet välillä erittäin suuria. Toisen näistä ihanista olen saanut ulkomaanvuosien jälkeen takaisin Suomeen, shoppailukaverini ja ihminen, jonka kanssa jaettiin opiskeluaikojen ilot ja surut. Siiderit myös 🙂 Toinen kullannuppu asuu valtameren toisella puolella, emmekä ole nähneet pariin vuoteen. Mutta tiedän, että samalla aaltopituudella ollaan. Teinivuodet kasvoimme yhdessä ja lopulta reissasimme pitkän matkan (maantieteellisesti ja henkisesti) yli Atlantin. Toinen meistä jäi sinne. Yhden rakkaan ystävän kanssa olemme tällä hetkellä samassa elämänvaiheessa ruuhkavuosien keskellä, mutta kunhan saamme ruuhkavuodet taas hallintaan, niin lähdemme viihteelle. Entisaikojen tapaan. Ihan viime vuosina olen saanut tutustua myös ihanaan ihmiseen, jonka kanssa olimme heti ensi hetkestä samalla aaltopituudella. Jutut eivät lopu kesken ja olen onnekas, että sain vielä aikuisiällä tutustua näin samanhenkiseen ihmiseen. No sitten, kymmenessä vuodessa ihan lähimpiin ystäviin on kiilannut rakas veljen vaimo, jonka kanssa suurinpiirtein hengitämme jo samaa ilmaakin. Päivät töissä (paitsi nyt…niisk) ja illat naapureina. Ei siihen muuta tarvita. Olen todella onnekas ♥

Tuon yhden hurmuriystävän ja viiden ihan huipputärkeän ystävän lisäksi mulla on hirmuisesti todella tärkeitä ystäviä. Varsinkin loppuvuoden surullisten tapahtumien aikana havahduin siihen, kuinka paljon teitä oikein onkaan. Kiitos ♥ Suurin osa on ihan vanhoja koulu- tms. ystäviä, mutta myös tämän blogin kautta koen saaneeni myös monta ihanaa ystävää. Jotka osa on treffattu jo livenäkin. Ja ihan yhtä ihania olette kuin mitä blogeistanne olen saanut kuvan teistä 🙂