Viikon paras hetki on taas täällä. Siis justhan se vasta oli viikko sitten. Ja taas mennään samoja tunnelmia. Tiedän, että nämä toistaa itseään; niin kuvat ja ruoat. Mutta tästä perjantaimyyssipostauksen tekemisestä, tai lähinnä sen valmistelemisesta, on tullut mulle henkireikä. Perjantai-iltaisin mä rentoudun joka tapauksessa tuolla keittiössä. Nautin siitä, kun saan näperrellä ruokia ja laittaa niitä kauniisti esille. Ottaa kuvia ja löytää kuvakulmia. Kuunnella rauhassa Spotifystä sitä yhtä ja samaa soittolistaani. Odotella miestä kotiin. Mies on aika usein näin perjantai-iltana vielä tien päällä ja palautuu kahdeksan yhdeksän aikoihin. Lapsetkin leikkivät rauhassa ja koti on siisti. Voiko parempaa olla? Ei voi. Ainakaan mun mielestä. Väittäköön vastaan ken haluaa 😉

Hei, tänä perjiksenä meillä syödään (kyllä, mies ei ole vielä tullut) broilerisienipiirakkaa ja tomaattimozzarellasalaattia. Olin ihan varma, että olen joskus tuollaisen piirakan ohjeen tänne blogiin laittanut, mutta enpä sitä löytänyt. Enkä liiemmin löytänyt sellaista internetin ihmeellisestä maailmastakaan, joten keksinpäs sitten ihan omasta päästäni piirakkaan reseptin (ain’t rocket science, thou ;). Hyvä tuli, suosittelen!

– ruskista broilerit, lisää paprikat ja herkkusienet. Anna muhia hetken. 

– lisää Creme Bonjour ja keitä hieman kasaan

– lisää kuutioitu ricottajuusto. Ilman tätäkin pärjää 🙂

– levitä 3 voitaikinalevyä voideltuun uunivuokaan

– sekoita broilerseokseen mausteet ja  lisää täyte uunivuokaan voitaikinalevyjen päälle

– kuorruta kahdella voitaikinalevyllä

– pistele haarukalla kanteen muutama pisto

– voitele kananmunalla

– paista uunin alatasossa 200 asteessa noin 25-30 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea.

– Enjoy!

**************************************************************

Ja sitten, sain vihdosta viimein luvan paljastaa, että minusta tulee täti!!!! Kyllä, veljen perheeseen syntyy kolmas pikkuinen tuossa kevään kynnyksellä ❤ Niin ihanaa! Meillähän on sellainen onni, että sekä meidän että heidän prinsessat ovat syntyneet vuoden välein; tällä hetkellä jaloissa viilettää neljä prinsessaa iältään 5-8 vuotiaita. Aivan parhaita ystäviä ja leikkikavereita keskenään. Kuin siskoksia. Mutta tämä pienimmäinen joka syntyy – voin sanoa, että hoitajia riittää. Ei vain noista lapsista vaan myös Maria-tädistä 😉 Silloin kun veljen perheen kaksi kummityttöämme oli vauvoja olin itsekin niin väsynyt pienten lasten äitinä, että sitä jotenkin meni kuin sumussa. Mutta hei, nyt mulla on energiaa ja aikaa nuuskutella vauvantuoksua ja olla oikeasti avuksi. Tämän tiedon varassa jaksaa kyllä pitkän syksyn töissä puurtaa. Ainoa mikä askarruttaa on se, että jos sieltä putkahtaakin poika tähän maailmaan, niin miten ihmeessä sellaista hoidetaan ;D  

Ihanaista perjistä teille, 

nukutaanhan huomenna pitkään?

Ja muutenkin rentoudutaan viikonloppuna?

Ulkoillaan ja pidetään huolta niistä läheisistä?

PS. vastailen ed. postauksen kommentteihin huomenissa, nyt miehen kanssa iltapalaa 

ja sitten Vain elämää -boksilta. Gotta love them Fridays 🙂