Moiksis!
Kuulkaas, mä vähän funtsasin tätä ruuhkavuosijuttua ja tulin tulokseen, että ihan itse saan katsoa peiliin. Töiden jälkeen iltaisin aiheutan itse itselleni sen kiireen. (ai miten niin suorittajaihmisiä? ;D) Toki töissä on kiire uusien tuotelanseerausten sun muiden suhteen, mutta nyt ajattelin vähän höllätä kaikesta ylimääräisestä. Olo on jokseenkin turta alkuviikkoisen tuotelanseerauksen jälkeen. Kaikki meni niin kuin pitikin, mutta miksi sitä sitten aina stressaa suurten asioiden äärellä. Kun kuitenkin asioilla on tapana järjestyä 🙂 Taidan olla vähän sellainen stressipömpeli-ihminen suorittajaihmisen lisäksi! Tyttöjen suusta olen joskus kuullut lauseen ”Relaa vähän mutsi!” Taidan ottaa tuosta vaarin 😉
Iltaisin on ollut niin töttöröö kiireisien ja pitkien työpäivien jälkeen, että ihan turha edes vaatia itseltään putsplankkoa kotia, pestyä pyykkikasaa, monia juostuja kilometrejä, hetimiten vastattuja blogikommentteja/sähköposteja (juu, vastaan kyllä, mutta hiukka kestää 🙂 ja tuoretta, vastavalmistettua ruokaa. Pölypallot odottakoon perjantaille, pyykit sunnuntaille, juoksulenkit juoksijaansa ja perhe ei eineksiin kuole. Joten tänään vain olen ja möllötän! 🙂 Vastailen blogikommentteihin, valmistelen huomista yhteistyöpostausta ja vietän aikaa perheen kanssa. Katson ehkä boksilta nauhoitettuja ohjelmia. Sellaista rentoa tekemistä, you know.
Ostin muuten Philadelphia-juustoa hunajan makuisena. Paahdetun vaalean leivän ja extra hunajan kera maistuu taivaalliselle. Hiiteen herkkulakkokin tänä iltana 🙂 Nyt hetkeksi peiton alle sohvalle. Sitten blogikommenttien kimppuun. Olenkos pitkään aikaan kiittänyt teitä ja kertonut, kuinka paljon arvostan sitä, että käytte täällä ja jätätte vielä merkin käynnistänne? Jos en niin, kiitos kaunis ihanaiset ღ
Sometimes it’s necessary just to relax. After a long and very time consuming product launch we had earlier this week at work, I feel numb. You know the feeling after you’ve given 110 % for something and then it’s finally the moment to launch the product. And everything went well. Sleepless nights for nothing. Everything will always turn out good. It’s very consuming to be a person who seeks perfection. In everything. For a person like me it is very hard to give up on cleaning the house, cooking fresh food, running and doing laundry. But this evening I’m going to break those habits and let dust balls under my sofa have a party. I might have one as well. With my cappuccino and Philly bread. Have a great evening!
Kivaa keskiviikkoa
toivottelee,
PS. Ai niin, noi kukat! Ei ihan mun tyylisiä eihän? 🙂 Ne on huomista yhteistyöpostausta varten ostetut. Karkasin pois mukavuusalueeltani ja jätin valkoiset liljat kauppaan 😉
Slap av:) Sanoisi norjalainen. Ihan samoja fiiliksiä täällä. Nyt olen 3 vkoa jalan takia saikulla ja täytyy sanoa, että tämä hengähdystauko tuli hyvään rakoon. Kesä meni ilman lomia ja syksy on ollut haipakkaa. Otetaan iisisti;)
Ihanaa, kohtalotoverini <3 Voi ei, mikäs sun jalkaan on tullut…tai täytyykin tulla lukemaan, josko blogissasi siitä on. Kunnon blogikierros tekisi hyvää 🙂 Paranemisia ja otahan rauhassa!!
Ihanat tunnelmat siellä! <3 Tiedän tuon suorittamisen, mutta olen kantapään kautta oppinut hölläämään. 🙂
Kiitos Sanna <3 Joo, jossain vaiheessa tulee se viimeinen niitti…mutta siihen asti painetaan 🙂
Minäkin tunnistan itseni tuosta, olen vähän samanlainen, aina pitää jotakin suorittaa ja jos ei suorita, niin kärsii melkein omantunnon tuskia. Aivan höpöähän se on aina raataa, opetellaan olemaan välillä rennosti ja annetaan itsellekin aikaa vain olla möllötellä, kivaa ja rentoa iltaa sulle, kyllä nuokin kukkaset sopii teille 🙂
Kiitos Sari <3 Just niin, mulla tulee kans huono omatunto, jos ei koko ajan pyykkää, siivoa tms. Pitäis antaa itselleen luvan olla vaan ja möllöttää. Hih, kiitos 🙂
Minäkin tunnistan itseni tuosta, olen vähän samanlainen, aina pitää jotakin suorittaa ja jos ei suorita, niin kärsii melkein omantunnon tuskia. Aivan höpöähän se on aina raataa, opetellaan olemaan välillä rennosti ja annetaan itsellekin aikaa vain olla möllötellä, kivaa ja rentoa iltaa sulle, kyllä nuokin kukkaset sopii teille 🙂
Kiitos kun olet juuri oma ihana itsesi perheesi ja meidän iloksi 🙂
Kiitos sinulle ihana Marita <3
Oikein hyvä välillä pistää stoppi kiireelle ja ottaa rennosti. Nykyään tuntuu melkein siltä että koko ajan juoksee.. koko ajan on kiire.. siis MIHIN? Parempi vaan rauhoittua 🙂 ja olla välillä ihan niinkin rohkea että ostaa värikkäitä kukkia 😉 ..niin tunnistan itseni tästä taas 🙂 Otetaan rennosti! Ainakin välillä 🙂
Kiitos kaunis Minna <3 No mä oon miettinyt sitä, että mihin mulla on koko ajan kiire? Ei työt kuitenkaan kesken lopu, loppuelämä aikaa saada kaikki kondikseen 🙂 Muistetaanhan rentoutua! 🙂
Ihania kuvia ja niin rauhallinen tunnelma niissä <3 Tsemppiä sinne kiireisiin!
Place for Dreams
Kiitos kaunis Elina ja aurinkoista viikonloppua <3
Juuri niin, kaikkihan lähtee omasta itsestä. Meidän suorittaja ihmisten pitää vaan tiedostaa asia ja yrittää muuttaa totuttuja toimintatapoja.
Kyllä, itseään on vain niin kovin vaikea muuttaa <3 Ennen kuin tulee se tilanne, että ei jaksa enää mitään. Mutta niin kauan kuin jaksan blogata niin ei syytä huoleen 🙂
Ihanaa, että relaat siellä:)))
Meillä pojat sanovat, että ”älä ragee, mutsi”. Minulta, maalaistytöltä meni hetki, ennenkuin ymmärsin, mitä tarkoittavat:)
Todella kauniita kuvia olet ottanut, ja tuo Philadelphia-juusto kuulostaa taivaalliselta, nam<3
Älä stressaa tänäänkään, kyllä asioilla on muutenkin tapana järjestyä…
Terkuin, Frida
Kiitos ihana Friiduska ja mua niin harmittaa, etten ole blogiisikaan ehtinyt <3
Älä ragee 😀 😀 😀 Mä alan sanoon tota tysyille! 😉
Kiitos, tuo Philly on taivaallista,mutta ah niin epäterveellistä!
Ei stressata, ihanaa lauantaita teille sinne <3
Noista sun tuntemuksista on helppo löytää itsensä. Mistähän nuo paineet loppujen lopuksi tulevat, pitäisi oppia vielä enemmän hiljentämään sitä suorittamisen ääntä”. On hyvä välillä istua alas vaikka puoleksi tunniksi edes vartiksi ja katsella ja kuulostella ja nauttia vaikka teetä ja kähviä. Sitä aion aloittaa totettamaan. Ei ne työt karkaa, ne siirtyy vaan aikaan parempaan 🙂 Tsemppiä meille kaikille äideille!
Kiitos tsempeistä Johanna <3 Ehkä se on meidän äitien ja varsinkin naisten sisään rakennettu juttu tämä suorittaminen. Koko ajan pitäisi sitä sun tätä. Tänään en ajatellut taas tehdä muita kuin kivoja asioita. Siivoukset saa odottaa 🙂
Oivoi!! Kuulostaapa niiin tutulta!! 😉 täällä myös yksi suorittaja äiti!! Kohtalotovereita löytyy 🙂 itse kolmivuoro työtä tehden huomaan saman asian enemmän kuin usein :/ nyt on itsellänikin villakoirien kenneli ja tiskit ja pyykit kasautuu..ja yleensä on siisti koti. Välillä täytyy levähtää ja pysähtyä ja kuulostella…tiedän kuinka stressi pysäyttää ja joutuu miettimään asioiden tärkeysjärjestystä..itsehän kiireen itselleen aiheuttaa..sehän siinä on kun vain oppisi olemaan löysemmin…kun on levännyt niin sitten on taas uutta puhtia ♡ ihanaa talven odotusta!
Sehän se just onkin, että pitäis himmata ennen kuin tulee se lopullinen stoppi. Onneksi juoksulenkit mulla auttaa ihan hirmuisesti stressinhallintaan. Paremmin kuin se vain oleminen. Vielä kun ehtisi tältä suorittamiselta juoksulenkille 😀 Kiitos ihanaa talven odotusta sinnekin <3
Juuri oikea asenne! 🙂 Tunnistan itseni täysin noista ajatuksista. Kun tulee töistä kuuden maissa kotiin, niin sitä ei vaan yksinkertaisesti ehdi tehdä niin paljon kuin mitä haluaisi ja toivoisi. Eikä jaksa. Eikä edes tarvitse. 🙂 Liikkumaan ehtii enemmän ja valoisalla viikonloppuna ja tärkeintä on, että pitää itsestä jonkinlaista huolta näin syksyn ja talven tullen. Ettei enää edes yritä ehtiä samaa määrää tekemistä kuin kesällä valoisaan aikaan. 🙂
Niin ja mietipäs vielä, kun tulee pimeät illat! Silloin on aloitekyky kyllä ihan nollassa. Tosin viime marraskuussa uhmasin pimeyttä juurikin lenkkeilemällä. Eikä ollut niin väsy kuin aiemmin 🙂 Ihanaa lauantaita sinne <3