blogger tökkii ja kuvat tulevat tänne rakeisina. Pöh. Aluksi eivät suostuneet latautumaan lainkaan! Toivottavasti ongelma on vain täällä mun päässä ja kuvat näkyy teille ok 🙂

Huihai, mikä maanantai takana. Töissä alkoi syyskiireet (taivaalliset sellaiset, tilanne voisi olla toinenkin) ja varoituksen sanana jo teillekin, että blogipostauksia ei seuraavan kuukauden aikana välttämättä heru joka päivä. Mutta koitetaan sitten panostaa siihen laatuun enemmän kuin määrään, eiks niin?! 🙂 Musta tuntuu, että olen jollain tavalla masokisti; mitä enemmän on kiire niin sitä enemmän mä nautin töistä. Se tilanne, kun things to do-listassa ei näy loppua – aivan ideaalitilanne. Aamullakin jo herätessäni mun aivot tätä nykyä raksuttavat työjuttuja. Se aiempi puolituntinen omaa aikaa (=bloggausaikaa), jonka olen viettänyt laatuaikaa kahvikupin äärellä on ehkä parasta työjuttujen prosessointiaikaa. Call me crazy, but I enjoy it 🙂

Näinä tälläisinä päivinä mä tarvitsen ehdottomasti kunnon rääkkilenkin nollatakseni tilanteen. Tänään rääkkilenkki tuli heitettyä samalla, kun Lilia oli tanssitunnilla. Ylämäkijuoksua (no oli siinä muutaa loiva alamäkikin 😉 tuollaiset 35 minuuttia reidet ja pohkeet maitohapoilla. Voin sanoa, että ei tarvitse unta hakea, kun lakanoiden väliin pujahtaa. Vihdosta viimein kesäloman jälkeen on päässyt taas juoksemisen makuun. Runner’s high on niin koukuttava tunne, mutta harmi etten ainakaan itse sitä koe ennen 50-55 minuutin juoksua. Kiireinen elämänrytmi tekee sen, että tätä nykyä tulee panostettua enemmän noihin pikapyrähdyksiin 🙂

Mutta kuulkaas, nyt huomisen postauksen valmisteluihin; ja jos suinkin ehdin niin vastailen tänään myös edellisen postauksen kommentteihin. Kiitos niistä ihanat!!!