long time no see muruset! …no ainakaan päivään 🙂 Piti eilen illalla tulla laittamaan postausta ja vastailemaan kommentteihin, mutta enhän mä raaskinut, kun mies lähti tänään pitkästä aikaa työreissuun. Outoa olla taas erossa, kun kesä elettiin symbioosissa. Tosin kysehän on vain parista yöstä, joten enköhän mä selviä! 

Olen saanut muutaman kerran toiveita teiltä vilautella meidän keittiötä. Noh, eihän se(kään) ole tässä mihinkään suuntaan muuttunut ajan saatossa. Samoilla vanhoilla mennään! Haave alakaappien ja listojen valkaisemisesta elää edelleen… Lisäksi olette esittäneet toiveen kurkistaa meidän kaappeihin ja säilytysratkaisuihin keittiön osalta. Mut hei, tuo postaus ajoittuu sitten sinne joulun tienoille. Joulusiivouksen jälkeen vaikka 😀 

Rakkauteni omenaan ja tähän omenakauteen (ulkona pirtsakka ilma, luonto muuttaa väriään, saa pukeutua villaan…) kulminoitui taivaalliseen omenavispipuuroon. Ikinä ennen ole sellaista tehnyt, joten kerta oli ensimmäinen. Kivan lempeä puuro ja upposi lapsillekin paremmin kuin puolukasta tehty versio. Ohjeen otin täältä. Käytin ihan tavallisia mannasuurimoita ja sokerin tilalla intiaanisokeria. Ripauksen kanelia lisäsin myös omenoiden kiehuttua. Tuosta tuli molemmille lapsille iltapalapuurot (sekä minulle maistiainen).

Kiitos ihanat kommenteistanne edellisiin postauksiin, vastailen illalla, kunhan saan lapset unten maille. Edelliseen ruokapostaukseen liittyen; olen kuvaillut päivän ruokiani tuonne Instagramin puolelle. Toiset tekee päivän asu -postauksia; mä teen päivän ruoka -kuvailuja 🙂 Hyvin on pitänyt ryhtiliike ruokailujen suhteen, yhtään lipsumista ei ole tullut!  Liikunnan suhteen on haastavaa näinä päivinä, kun mies on reissussa. Pitänee polkaista illalla kuntopyörää tai pitää lasten kanss zumbasessio!