kesä meinaa kuulkaas ihan viedä mennessään, tietokonetta ei juuri tule kotona aukaistua. Kesäpäiviin ja -iltoihin on kuulunut muun muassa kukkien nyppimistä (olen aivan hurahtanut niiden mummokukkasten kuivien osien nyppimiseen – kerrassaan terapeuttista :), kaupungin terasseilla istumista (noh, kerran kesässä pitää käydä ja nyt sekin kerta on käyty), jätskiä ja ulkoruokinnassa olemista.

Tänään viimeksi töissä ajattelin, että ihanaa kun illalla saa olla ihan vaan kotona. Viikata rauhassa pyykkiä, siivota keittiötä, laittaa ruokaa. Ihan parasta arjen keskellä nauttia kotona olosta ja niistä arjen askareista. Varsinkin näinä päivinä, kun mies on yön yli reissussa niin saan aikaan ihan hirmuisesti. Suomeksi sanottuna mulla on niin tylsää, että tukahdutan ikäväni kotihommiin 😉 Eräänä päivänä tuossa mietin ajan kulukseni, että mikä tekee oikeasti kodista kodin tai mikä on se seikka, kun muuton jälkeen huokaisee ”no nythän tää alkaa näyttää ja tuntua jo kodilta!”. Tokihan ihmiset, joiden kanssa kodin jakaa tekevät talosta kodin, mutta jos ei niitä nyt oteta huomioon niin seuraavat seikat ainakin tulivat mieleeni.

Kävin tuossa läpi Tanskan reissun kuvia ja jotenkin tuntuu, että postausta niistä on kovin tylsä tehdä….ellette halua nähdä noin kymmenen eri tanskalaistalon julkisivua edestä ja takaa, vasemmalta ja oikealta ? 🙂 Meillähän ei ollut siellä aikaa shoppailla. Ainoastaan lentokentällä kiireessä ostin kolme sisustuslehteä. Jotka nekin odottaa vielä lukijaansa. Ehkä sitten lomalla 🙂

Nyt heikunkeikun ja suihkun kautta nukkumaan! 

kesästä täysin rinnoin nauttiva