HEIPSAN IHANAT!
Tiedättekö, kun liki jokaisessa työhaastattelussa kysytään, että missä sä olet hyvä. Usein me suomalaiset varmastikin emmimme ja mietimme, että olemmeko nyt hyviä missään. Ja vaikka olisimme, niin tohdimmeko nyt sitä sanoa ääneen. Kehua itse itseään. Jos mä vielä joskus työhaastatteluun pääsen, niin tiedän ainakin tähän kysymykseen vastauksen. Mä olen hyvä multitaskingissä. Huomasin tänään töissä maksavani toisessa selaimessa kuolinpesän laskuja, samalla vilkuilin toisessa selaimessa auki olevia maatalous- ja metsätalousarvonlisäveroilmoituksen ohjeita ja toisella kädellä näppäilin messengerillä viestiä blogitöistä. Yhdessä selaimessa lopettelin tärkeää blogisähköpostia ja toisessa selaimessa oli työtyösähköposti auki uusista alaan liittyvistä raportointiohjeista. Siinä samalla vastailin uutta ohjelmistoa asentavalle henkilölle kysymyksiin ja toisella korvalla kuuntelin, mistä työkaverit puhuivat, jotta olisin kartalla.
Juu, että puuh! Mutta, ihanaa kun on tekemistä. Tuntuu katsokaas se perjantai-iltakin taas astetta ihanammalle. Sitten kun sellainen saapuu 🙂 Katsoin tuossa, että liki pitäen tasan kolmisen vuotta sitten jaoin täällä erään suosikkikakkuni reseptin teille. Nyt on taas se aika vuodesta, että on paree alkaa miettimään pääsiäispöydän jälkkäriä. Tai kahvipöydän kruunua. Key lemon pie w/ meringue eli sitruunamarenkipiiras on ratkaisu tähän. Niin paljon rakastan tuota pirtsakan hapokkaan ja makean yhdistelmää, että täytyisi useammin ryhtyä leivontapuuhiin. Ei näet ole mikään ylitsepääsemättömän vaikea. Mutta aika kaloririkas kylläkin 😉
KEY LEMON PIE WITH MERINGUE
Pohja
puoli pakettia Digestive keksejä
100 gr voita sulatettuna
– murskaa keksit ja sekoita sulatetun voin joukkoon
– vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja voitele reunat
– painele keksivoiseos vuoan pohjalle ja reunoille
– paista 175 asteessa 10 minuuttia
– jäähdytä kunnolla
Täyte
1 prk (n. 400 gr) kondensoitua maitoa
4 keltuaista
2 sitruunan mehu + raastetut kuoret
– vatkaa aineksia sähkövatkaimella noin viiden minuutin ajan
– kaada pohjan päälle ja paista uunissa 175 asteessa 15 minuuttia
Marenki
4 valkuaista
6 rkl sokeria
– vatkaa huoneenlämpöiset valkuaiset kovaksi vaahdoksi
– lisää sokeri ja vatkaa, kunnes kiiltävää ja jämäkkää massaa
– lisää täytteen päälle ja paista 200 asteessa noin 8-10 minuuttia, kunnes marenki alkaa ruskettumaan.
– jäähdytä ja laita jääkaappiin. Parasta seuraavana päivänä.
Olen tullut siihen tulokseen, että tämä kantsii tehdä noin 22-24 cm irtopohjavuokaan tai vastaavankokoiseen piirakkavuokaan. Tuossa pienemmässä vuoassa piirakka tulee kyllä kauniin korkeaksi, mutta sisus jää vähän löysäksi. Ei sillä, että se makuun vaikuttaisi. Tällä kertaa emme malttaneet antaa piirakan tekeytyä tai saatikka jäähtyä. Kuten kuvista huomaatte, niin sisus on melkolailla löysää. Mutta ah niin hyvää! Nyt kuppi kahvia, pala piirakkaa ja hetkeksi sohvalle. Ennen iltapuhteita. Voi olla, että saan sohvalle yhden karvaisen kaverin. Kaverin, joka hiukka protestoi kun olen ollut kaksi päivää töissä. Ei ole reppana tottunut sellaiseen, että joutuu olemaan niin pitkiä aikoja yksin kotona. Tottahan toki meillä tytöt tulevat koulusta kotiin Tobyn kanssa, mutta musta tuntuu, että herra on tottunut vähän liian hyvään. Palvelusväen ollessa koko ajan näköetäisyydellä 😀
IHANAA TIISTAITA!
Maatalon pojalle, joka ei ollut tottunut siihen, että rahaa on tuhlattavaksi. Kelloon asti ainakaan. Ehkä tuo on annettu sijoituksena. Tiedetty, että joku päivä kello nousee arvoon mittaamattomaan. Ainakin tunnepuolella. Se, että kello on tasan tarkkaan omaan ranteeseeni sopiva on mysteeri myös. Iskällä kun ranne oli ainakin tuplasti paksumpi kuin minulla. 
