perjantai 11. syyskuun 2015

Minä, minä, minä x 10

10

HEISSULIVEISSULI,

perjantai, viikon paras päivä, on kääntymässä jo iltapäivään. Tai iltaanhan tuo iltapäiväkin on pian kääntymässä ! Tulevalta viikonlopulta odotan sitä, että saa vain olla. Tänään illalla testaamme miten onnistuu pimeässä moottoriveneellä ajaminen saareen. Hui! Onneksi ei ole pitkä matka 🙂 Sain ihanalta Mintulta kivan haasteen, johon päätin vastailla saman tien. Yleensä, kun nämä haasteiden toteutukset on vähän niin ja näin. Loppujen lopuksi kiireessä unohtuvat. Joten tuumasta toimeen!P6301341

1. Lempiharrastuksesi (bloggaamista ei lasketa!)?
No ihan ehdottomasti juokseminen. Tai lähinnä sellainen hölkkäjuoksusekoitus. Fiilispohjalta heitetty lenkki, jossa lenkin pituus on sitä luokkaa, että runner’s high tulee vastaan. Kirpsakassa syysilmassa juostuna, mieluiten Pyynikin ja Pispalan maisemissa. Musiikin kera. Kotiin tullessaan ei voi kuin olla hyvällä tuulella, kiitos endorfiinipiikin.

2.  Jos olisit ruoka-annos, mikä olisit? Miksi?
No apua! Saako olla valkosipulietanat? Slimy little suckers ;D Ei vaiskaan, mä olisin kuulkaas sellainen mediumiksi paistettu häränsisäfilepihvi. Päältä hieman ehkä ylikypsä, mutta sisältä täyttä kultaa 😉

3.  Paras piirteesi äitinä?
Mitenkäs Minttu sä näin vaikeita kysymyksiä keksit? Ei vaiskaan, ehkä mun paras piirteeni äitinä on se, että pinna venyy. Kärsivällisyys on varsinkin tätä nykyä, kun saa yöt nukuttua, aikas hyvä. Kestän lasten ”kekkulointia” pitkään tietyissä asioissa. Jotkut asiat kyllä on sellaisia, että pinna ei veny. Kuten ruokatavat. Tai vinkuminen.

4.  Jos saisit kokonaan vapaan viikonlopun, mitä tekisit?
Siis ihan ilman lapsia ja miestä? Olisin varmastikin ihan hukassa 😉 No ei, nauttisin pitkistä aamu-unista, lähtisin keskustaan aamupalalle, lukisin samalla aamun lehden rauhassa, jatkaisin päivää shoppaillen, kävisin ystävän kanssa iltapäiväkahveilla, kotiin tultuani laittaisin saunan lämpiämään ja lähtisin lenkille. Ehkä katsoisin myös jonkun leffan. Lukisin kaikki lukematta jääneet sisustuslehdet ja olisin rauhassa tietokoneella. Illan tullen kävisin vähän nuuskuttelemassa lasten tyynyjä, ottaisin punaviinilasillisen ja juustoja takkatulen ääreen. Tässä vaiheessa alkaisin ehkä nauttimaan yksinolosta. Sunnuntaiaamuna voisi olla jo vähän haikeaa, että mitäs nyt sitten. Tekisin varmastikin viikon ruokia pakkaseen ja pesisin pyykkiä. Eipä tuo vapaa viikonloppu hirmuisesti taitaisi erota siitä, mitä ne normaalisti on 🙂

5. Mitä haluaisit vielä opiskella?
eMBA on käynyt useasti mielessäni. Vähän turhan tyyris maksettavaksi omasta pussista, tosin. Nyt kun on työelämän kokemusta karttunut ”jonkun verran”, niin olisi hyvä palauttaa mieliin ne kauppakorkean teoriaosuudet ja vielä vähän lisää. Tämä on kyllä tosi hankala juttu, sillä toisaalta haluan kehittyä urallani ja kouluttautua vielä enemmän. Toisaalta taas haaveilen kotiäitinä olosta.

6. Salainen taitosi?
Muistan numeroita hyvin ja nippelitietoa. Ja osoitteita. Muistan noin 25 vuoden takaa tiettyjen asiakkaiden osoitteita sekä silloin käytössä olleita asiakasnumeroita. Myös vanhojen autojen rekisterinumerot ovat hallussa.

7. Oletko syys-, talvi-, kevät- vai kesäihminen?
Saako vastata, että olen kaikkiruokainen? No ehkä eniten kesän lapsena olen kesäihminen, mutta syksy, talvi ja kevät ovat kaikki omalla tavallaan just ihania!

8. Seuraava itsellesi suunnittelema isompi hankinta?
En ole todellakaan mikään merkkilaukkuihminen, mutta en saa mustaa Mulberry Lilyä (mediumina) pois mielestäni…myös ruskea pikku-Lily tulisi tarpeeseen 😀 Lisäksi kannettavan tietokoneen kannalta LV:n Neverfull olisi kätevämpi jossain tilanteissa kuin tuo LV Noé, joka on päivittäisessä käytössä. Ja jos järjellä ajatellaan, niin voisi ostaa uuden jääkaapinkin, sillä tuo nykyinen vähän vuotaa vettä vihanneslaatikon alta :p

9. Turvavaate, johon pukeudut, kun et keksi, mitä laittaisit päällesi?
Mustat strecht-farkut, toppi ja villatakki. Hmmm….tuntuu, että pukeudun turvavaatetukseen harva se päivä 😀

10. Milloin ja miten aloitat jouluvalmistelut?
Juuri katsoin viime vuoden blogijuttuja ja meillä on ollut marraskuun alkupuolella jo ihan joulu. Tänä vuonna päätin aloittaa joulukoristelut vasta joulukuun alussa. Tuntuu sitten joulunakin joululta 😉 Alkuun vain vähän vihreää kasvien muodossa. Ihan kunnon joulukoristeet kaivan esille vasta joulusiivouksen jälkeen!

Kiitos Minttu haasteesta ♥ Olen vähän tylsä ja sanon, että juuri sinä siinä voit ottaa haasteen vastaan ja vastata kysymyksiin. Tykkään näistä haasteista, missä oppii tuntemaan kanssabloggaajia vähän enemmän 🙂 Kuvallahan ei ole mitään tekemistä kysymysten kanssa. Ajattelin vain kysäistä teiltä vinkkejä ensi viikon kampaajareissuun. Toisaalta tekisi mieleni jatkaa blondina, mutta toisaalta vähän kylmempi ja tummempi tyviväri olisi kiva syksyä vasten. Mitä mieltä olette? Sitten taas toisaalta tyvivärestä lähtevät raidatkin voisivat tuoda sitä jotain. Lyhyellä mallilla jatketaan, mutta voipi olla että tuo malli vielä vähän lyhentyy. Vielä helpommin laitettavaan malliin!

Hei, nyt pari työjuttua, sitten kone kiinni ja kohti kaupunkia. Illalla sitten möksälle! Nähdään muruset, jos ei täällä blogissa, niin tuolla instan puolella varmastikin tapahtuu ennen sunnuntaita 🙂

IHANAN KUULASTA SYYSVIIKONLOPPUA,

alle

PS. kiitos kaikille Ifolor-arvontaan osallistuneille. Voittajaksi arvoimme Lumikiteen kommentilla ”Heippa,
Tekisin galleriataulun ja kuviksi valitsisin lemppariotoksia meidän lapsukaisista.Tykkäisin myös rauhallisesta maisemakuvasta mökkimaisemasta synnyinseudultani.Tärkeintä minulle olisi joka tapauksessa se, että kuva olisi minulle rakas ja että siihen liittyisi kauniita muistoja” Onnea, onnea ♥  Olemme sinuun yhteydessä 🙂

 


sunnuntai 06. syyskuun 2015

Viimeisiä viedään!

16

MOIKKAMOI IHANAT!

Mökiltä on kotiuduttu ja väistämättä alkaa nyt jo haikailemaan mökkikauden perään. On sellainen mötti tuossa rinnan seutuvilla. Jännä fiilis. Ei haluaisi mökkikauden vielä päättyvän. Onhan tässä vielä viikonloppuja ennen mökin talviteloille laittamista, mutta ne ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Minne tuo kesä oikein hujahti? Kiireiset syys- ja lokakuu edessä, jolloin mökillä käydään vain silloin tällöin. Ja hei toisaalta ihan hirmuisen hyvä, että on kiireitä. Ei ehdi murehtimaan mökkikauden päättymistä.

Eilen illalla luonto laittoi taas parastaan; taivas muuttui oranssista punaiseksi ja tuuli tyyntyi. Koko ilma oli värjäytynyt liilaksi. Pimeän tultua menimme koko porukka paljuttelemaan. Tähtiä ei näkynyt, mutta vastarannalla näkyi olevan mökkiläisiä. Väistämättä tulee mieleen viime lokakuun viimeiset viikonloput, kun olimme ainoina saaressa eikä vastarannallakaan näkynyt valonpilkahdustakaan. Se on aika jännä tunne olla säkkipimeässä 😀

Mökki01 Mökki02 Mökki04 Mökki05 Mökki06 Mökki07 Mökki08 Mökki09 Mökki10

Ei tuo luonto tänä aamunakaan kovin paljoa hävinnyt eilisiltaiselle taideteokselle; herättyäni ei mökin ikkunoista nähnyt edes laiturille saakka. Sen verran oli kuulkaas sumuista. Hämähäkinseitit näkyivät sumun hälvettyä hyvin ja tuntui kuin spiderman olisi ollut kylässä 😉 Nopsaa se aurinko alkoi paistamaan ja sumu hälveni sen siliän tien. Jännä juttu, että aurinko paistaa näin kuumasti vielä syyskuussa. En valita, ihanaa että paistaa.

Mökki11 Mökki20 Mökki15 Mökki18 Mökki19Mökki16 Mökki17 Mökki12 Mökki13 Mökki14

Meillä mies askarteli eilen saunan pumpun päälle jostain levystä (ei ollut styroksia) suojakuoren. Josko se vähän auttaisi yllättäviä yöpakkasia vastaan. Viime vuonnahan meillä oli pumpun kansi korkannut lokakuun yöpakkasten aikana, kun sinne oli jäänyt pieni vesihelmi. Mites muuten te muut mökkiläiset, joka laitatte mökin talviteloille; milloin sen teette? Edellisvuonna laitoimme mökin talviteloille lokakuun alussa ja viime vuonna marraskuun alussa. Joku sellainen kultainen keskitie olisi varmastikin hyvä juttu jäätymisten sun muiden kannalta!

No ei auta vielä synkistellä mökkikauden loppua! Itse asiassa sanoin juurikin tänään miehelle, että täytyy blogista katsoa, että mitä me ollaan tehty pari viime talvea viikonloppuisin. Ai miten niin huono muisti 😉 No se eka talvi meni vähän siinä surutyössä iskän kuoleman jälkeen ja viime vuonna heti mökin talviteloille laittamisen jälkeen miehellä vaihdettiin lonkat, josta toivuttiinkin sitten seuraavat pari kuukautta. Joten tuleva talvi on siinä mielessä ihan uudenlainen, että ei ole (toivottavasti) mitään säätöä. Pitää keksiä viikonlopuille jotain ohjelmaa. Leffoja, ravintoloita, urheilua. Kaikkea sellaista, mitä saaressa ei tule tehtyä 🙂

Nyt yhden projektin pariin, palataan illalla tuolla kommenttiboksissa! Kiitos ihan hurjan paljon vinkeistä Tallinnaan – myös matkakamujen puolesta 🙂

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle


lauantai 05. syyskuun 2015

Sokkotreffikamujen kanssa Tallinnaan!

35

Tallinnaphotos via Pinterest

HEI HUOMENTA!

Me täällä mökillä pidetään sadetta sisällä, nautitaan aamukahvia ja katsellaan piirrettyjä. Mikähän siinä onkaan, että syksy tuntuu täällä just niin ihanan tunnelmalliselle kuin sen syksyn kuuluisikin tuntua? Tulin näin lauantaiaamuna kyselemään teiltä Tallinnan kävijöiltä vinkkejä! Ollaan katsokaas lähdössä sinne mun sokkotreffikavereiden kanssa. Kuka olisi uskonut, että kesäkuisilla sokkotreffeillä (klik) tapaamani kaksi sielunsiskoa olisi tullut niin suureksi osaksi elämääni. Joka päivä whatsupp-viestiketju täyttyy mitä hölmöimmistä viesteistä (kaikella kunnioituksella kaiffarit :)…voisin jopa sanoa, että videoviestittelyjen myötä sitä on alkanut miettimään tuota vloggaustouhua 😉 Ja jos kiireen keskellä on vähän hiljaista, niin sekään ei haittaa. Nuo ystikset sen ymmärtää. Aivan mahtavaa, sanon mä! Se että löytää elämäänsä näinkin tärkeitä ihmisiä tällä iällä.

Jos meidän välillä ei olisi tätä suunnatonta yhteenkuuluvuuden tunnetta, niin tuskin oltaisiin uskallettu varata matkaa Tallinnaan. Ihan vain parin viikon tuntemisen jälkeen. No hei, niin tehtiin ja parin viikon päästä ollaan kuulkaas jo siellä nauttimassa kaikenmoisista ihanista kauneushoidoista, hyvästä ruoasta, shoppailusta ja ennen kaikkea vaihtamassa kuulumisia kasvotusten. Tuollainen kolmen päivän miniloma tulee kyllä tarpeeseen! Kaikki meistä ollaan käyty Tallinnassa pikaisesti ostoksilla, mutta nyt olisimme ihan suunnattoman kiitollisia, jos saisimme vinkkejä seuraaviin aktiviteetteihin:

1) Kauneushoitolat
Joku sellainen paikka, jossa saa palveluita jalkahoidosta perinteiseen niskahartiahierontaan. Paikan pitäisi olla myös suhteellisen iso, jotta kaikki kolme pääsemme samaan aikaan hoidettavaksi. Meidän hotellissa (Tallink Spa & Conference) on kyllä aika kivantuntuinen spa, mutta olisiko edullisempaa käydä hoidoissa muualla?

2) Ravintolat
Meitä yhdistää rakkaus ruokaan. Olde Hansa on jo niin monta kertaa koettu, että jotain muuta tekisi mieli kokeilla. Lounaille ehkä vähän terveellisempää vaihtoehtoa (esim. hyvä salaattibaari) ja illoiksi sitten vähän fiinimpää. Tai ei välttämättä tarvitse olla fiiniäkään, mutta persoonallista. Ja mielellään myös gluteenitonta pitäisi löytyä listalta 🙂

3) Nähdävyydet
Kukaan meistä ei ole Tallinnassa ollut aiemmin nähtävyyksiä katsomassa, mutta toki tuo kaunis kaupunki sellaisia varmastikin tarjoaa. Vanha kaupunki pienine kujineen on jo nähtävyys sinänsä (kuten ylläolevissa kuvissa), mutta onko vielä jotain muuta, mitä kannattaisi käydä katsomassa? Ai niin, saas nähdä mitä mun matkakamut tykkää, kun meitsi viuhtoo koko ajan kameransa kanssa sinne sun tänne. Nuo vanhankaupungit kujat on vain niiiin vastustamattomia 😉

Shoppailu ei ole reissumme pääasia, mutta toki saa antaa vinkkejä, mitä ja missä kannattaa shoppailla. Mitenkähän tuo Tallinnan hintataso nykyään on suhteessa Suomen hintatasoon? Täytyykin mennä googlettamaan löytyykö sieltä Massimo Duttia, joku kiva syystakki olisi hakusessa! Kiitos ja kumarrus jo etukäteen vinkeistänne, lupaan palkita teidät runsailla kuvilla sekä täällä blogissa että instan puolella 🙂 Ja kai se snapchattikin pitäisi tuota ennen opetella. Minut löytää muuten sieltä persoonallisesti nimellä atmarias. Mutta tosiaan tällä hetkellä sieltä ei löydy vielä mitään, sillä mulla ei ole hajuakaan, miten tuo homma toimii!

Nyt aamu-uinnin kautta päivän puuhiin, koristelemaan kesähuonetta rapurallaajuhliin (vol 2) sun  muihin touhuihin. Mökkikaupunkiin pitää tehdä myös pikainen pit stop; paahtoleivät rapujuhlia varten jäi eilen ostamatta 😀

LEPPOISAA LAUANTAITA,

alle


tiistai 01. syyskuun 2015

Vuosipäivä

6

MOIKKAMOI!

Kyllä kuulkaas tuntuu tällainen normitiistai mukavalle; eilen taisi olla käänteispsykologiaa käyttäen perjantai 13. päivä…vaikka olikin maanantai 31. päivä 😀 Jatketaan siis paremmalla onnella tänään. Ja mikäs tässä päivää paistatella, sillä tasan vuosi sitten tänään blogini aloitti Indiedays-blogina. Elämässä on näitä suuria virstanpylväitä kuten omat häät, lasten syntymät, perheyrityksen perustaminen sun muut. Mulle yksi suurista virstanpylväistä ja saavutuksista on myös tuo vuosi sitten tapahtunut muutos. Saavutus, josta en koko viiden vuoden bloggaamisen aikana ollut edes osannut uneksia. Joka yhtäkkiä tupsahti eteeni ja niin sitä mentiin. Kiitos kuluneesta vuodesta ihanat Indiedaysiläiset ja te maan mahtavimmat lukijat ♥ Ilman teitä ei oltaisi nyt tässä missä ollaan…

Niin missäs me nyt sitten ollaan? No tilanteessa, että tästä alunperin harrastuksena lähteneestä bloggailutouhusta on tullut henkireikä. Päivieni paiste, arkeni aurinko. Voin vain toivoa, että tuo tekemisen ilo paistaa läpi teksteistäni. Minusta, blogin kirjoittajana, tuntuu että kuluneen vuoden aikana bloggaaminen on saanut siivet alleen. Kirjoittaminen on tuntunut todella mukavalta ja intohimo valokuvaukseen on hypännyt aimo askeleen eteenpäin.Collage1vVuoden aikana olen blogin kautta päässyt ihan huikeisiin juttuihin mukaan; heti viime vuoden syyskuussa aloitettiin Fashion Photo Shooteilla. Kuinka usein sitä pääsee maailmankuulun valokuvaajan eteen kuvattavaksi huippustylistin stailaamana? Mä olen sitä mieltä, että kun on avoin uusille jutuille, niin elämästä tulee hurjan paljon mielenkiintoisempaa. Päiväni wannabe supermallina jäi kyllä elävästi mieleen. Yksi parhaita muistoja sekin!

Syyskuun lopulla päästiin kokeilemaan taas jotain uutta, kun Karlan kanssa lähdimme tutkimaan Budapestin mahdollisuuksia omatoimimatkailun myötä. Tapasin tuon ihanan matkaseuralaiseni ekaa kertaa lentokentällä ja sillä sekunnilla tajusimme olevamme täysin samalla aaltopituudella. Yksi bloggaamisen ehdottomia plussapuolia on se, että on saanut tutustua uusiin ihmisiin. Niin kanssabloggaajiin kuin yhteistyökumppaneihinkin. Tällaiselle sosiaaliselle luonteelle oikein sopivaa touhua tämä 😉

Ajattelin jo, että nuo syyskuiset muotikuvaukset olivat se mun elämäni ainoa kokemus ammattilaisen kameran takana, mutta mitä vielä. Kun sain kutsun Hälsans Kökin kampanjan myötä videokuvauksiin, niin en epäröinyt hetkeäkään. Ruoan tekeminen on lähellä sydäntä, mutta se, että sitä tekee videokameran edessä onkin sitten eri juttu. Täytyy olla vähän yllytyshullu suostuakseen tuollaiseen, mutta onneksi suostuin. Aivan mahtava kokemus!

Ihania hetkiä blogin parissa olen viettänyt, toivottavasti tekin 🙂 And many more to come! Hei, jos on jotain, mistä haluaisitte lukea, niin saa jättää toiveita kommenttiboksiin. Huomenna on tulossa vähän ruokajuttuja ja torstaille on sisustusjuttuja. Matkustus on myös sellainen aihe, jota on toivottu, joten sellaista postausta tulossa viimeistään ensi viikolla. Myös ruokahaastepostaukset saavat jatkoa. Mä tykkään yleensä tehdä nämä blogipostaukset paljoakaan ennalta suunnittelematta. Elää hetkessä näidenkin kanssa. Vaikka tuolla luonnoskansiossa on valmiina joitain postauksia, niin yleensä postaukset syntyvät kuitenkin fiilispohjalta. Ajastamattomina.

Aina silloin tällöin multa kysytään kauanko menee aikaa päivässä bloggaamiseen tai lähinnä postauksen tekemiseen. Riippuen päivästä ja postauksen aiheesta, mutta näin työpäivinä herään tuntia ennen kuin muuten heräisin käsittelemään kuvia, vastaamaan kommentteihin tai kirjoittamaan teksteihin alustuksia. Toinen tunti ja välillä enemmänkin kuluu blogin parissa iltasella lasten mentyä nukkumaan. Karkeasti ottaen voisi sanoa, että yhden postauksen tekemiseen siitä kun otan valokuvat (ja sitä ennen ruokapostauksissa teen ruoat), käsittelen ne, kirjoitan tekstin ja painan julkaisunappia, menee noin 1,5 – 2 tuntia. Joskus vähemmän ja joskus enemmän. Yhteistyöpostaukset ovat niitä, joihin saan uppoamaan hyvin päivänkin 🙂 Silloin sitä on vastuussa niin paljon enemmästä ja haluaa tehdä sovitun työn vimpan päälle hyvin!

Oli muuten ihana nähdä teidän positiivinen vastaanotto eiliseen postaukseen; kiitos siitä! Välillä sitä tulee mietittyä, että kuinka hölmöjä sitä kehtaa suustaan täällä päästää? 😀 Mutta hei, sellainen mä olen. Mieskin totesi eilen illalla, että ihan kiva kun annat persoonasi näkyä blogissa 😉 Nyt tytsyille välipalaa ja sitten parin tunnin päästä kohti mökkiä. Loput mustikat odottaa kerääjäänsä ja sauna saunojiaan. Tällä kertaa pakataan huomisen koulu- ja työlaukut mukaan…josko saisi illalla painaa päänsä mökkisänkyyn ja herätä huomenna syksyisestä saaresta!

IHANAA TIISTAITA TOIVOTELLEN,

alle


maanantai 31. elokuun 2015

Onks vähän noloo hei…

44

…jos kuuntelee tällä iällä Spotifysta repeatilla Madafakin darraa ihan vain sen takia, että siinä on niin voimaannuttava rytmi?

…laulaa suihkussa Johanna Kurkelaa korkealta ja kovaa tietäen, että ei kuitenkaan kuulosta kovin autenttiselta?

…jos saa kesken kauppareissun ihan sikamaisen kikatuskohtauksen, kun kuulee nuorten tyttöjen ihmettelevän suippopaprika kädessään isoksi kasvanutta chiliä?

…jos sanoo ääneen kesken kikatuskohtauksen, että mulla tulee kohta pissat housuun?

…mennä avaamaan ovi niissä kulahtaneissa collegehousuissaan, hiukset harjaamatta ja hammastahnaa finnin päällä ja huomata oven takana ”nuoren” lähettipojan tuomassa pakettia?

…kysellä tytöiltä mahdollisista poikaystävistä heidän kavereittensa kuullen, pilke silmäkulmassa toki?OLYMPUS DIGITAL CAMERA

…huomata kassalla, että kermaviilistä on menossa päiväys tänään umpeen ja sanoa vielä se ääneen kassan takana istuvalle pojalle?

…laittaa Toby Keithin fanipaita lenkille…ollakin että siinä on kainalossa reikä?

…nousta autosta ja huutaa lapsille hyvää koulupäivää (ja heittää perään parit lentosuukot), kun jättää heidät kyydistä koulun parkkipaikalla?

…kävellä miehen kanssa kaupungilla käsi kädessä?

…ja suikkauttaa suukko suoraan suulle, jos siltä tuntuu? (mitäs jos joku näkee?!?)

…käyttää revittyjä farkkuja, koska kuulemma vain nuoret tekee niin, ei äidit (toim. huom. nuoretkin voivat olla äitejä :D)?

…muikistella ohi kulkiessaan peilin edessä?OLYMPUS DIGITAL CAMERA

…imuroida kasvonaamio kasvoillaan?

…vastata lapsen whatsupp viestiin LOL tai OMG?

…piipahtaa tien toisella puolella pari lämpörullaa päässä?

…viedä roskat aamutakissa?

…käyttää paitaa, jossa on paljeteilla kirjailtu ”Take a chance on love”? (rakkausjutut on jotenkin nyt niin noloja…)

…mennä suukottelemaan lapset aamuisin hereille?

Niinpä, oppia ikä kaikki. Mun mielestä ei ole lainkaan noloa, mutta joidenkin mielestä on. Just niiden, kenen mielestä oli ihan mahdottoman noloa tänäkin aamuna, kun äiti lauloi autossa ”Korpikuusen kannon alla on Mörrimöykyn kolo” -biisiä…silleen oopperavivahteella. Ja miettikääs, että meillä oli vielä serkkutyttökin kyydissä. OMG! 😀

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA &
ELOKUUN VIIMEISTÄ!

alle


« Vanhemmat
Uudemmat »