perjantai 29. heinäkuun 2016

”Remppakuulumisia”

…heittomerkeissä sen takia, että remppa on siis vieläkin suunnittelun asteella, mutta jo lähempänä alkamistaan 🙂

HIPSHEI

ja hellurei! Me töihin lomilta maanantaina palanneet olemme pian selvinneet ekasta työviikosta loman jälkeen. Jihuu, saa taputtaa itseään olalle! Viikonloppu tuntuu taas viikonlopulta 🙂 Tällä viikolla olen piirtänyt uuden kotimme pohjat uusiksi. Täällä esittelin kellarikerroksen ja täällä 2. kerroksen. Niihin tosin tuli muutoksia, joihin palaan ensi viikolla. Näin viikonlopun kynnyksellä esittelyssä 1. asuinkerros. Alla olevassa kuvassa ylimpänä arkkitehdin piirros 60-luvun alusta. Siihen on ajan saatossa tehty muutoksia. Rappuset kulkevat yläkertaan eteisestä (tuon entisen vaatetilan puolelta), vaatetilaa ei ole vaan tilalla on nykyään takka. Vaatehuone ja wc on yhdistetty wc:ksi ja käynti eteisestä. Keittiön ja aulan väliseinä on purettu. Lisäksi just ennen iskän kuolemaa levensimme oviaukkoa olohuoneesta eteiseen.

Keskikerros

Ja sitten tuo suunnitelmani. Kovin paljon rakenteellista muutosta ei tarvita, ainoastaan ulko-ovesta sisään tultaessa avataan eteistä hieman. Pienennetään nurkkahuonetta ja näin saadaan ulkovaatesäilytykselle tila. Elfaa ja tankotilaa liukuovien taakse. Piirsin ulkovaatesäilytyskaapin 600 mm syvänä, sen pitäisi riittää. Mitä mieltä olette, riittääkö? Tuo ulkovaatesäilytystilan ”käytävä” tulee olemaan kovin pimeä, joten valaistukseen pitää kiinnittää superpaljon huomiota. Ajatuksen asteella on, että tekisikö tuonne tilan perälle ns. valeikkunan valoineen tai muun vastaavan. Välttämättä tässä kerroksessa emme suihkua tarvitsisi tuolla vessassa, mutta siihen tilalle ei oikein saa mukavasti kaappiakaan, ilman että pikkuinen ikkuna peittyy.

Keittiötä jo hieman suunnittelin täällä blogin puolella aiemminkin (klik). Keittiöstä tulee u-mallinen ja heti vasemmalla kädellä on 1000 mm leveä jääkaappi. Sellainen parilla ovella, mutta yhtenäisillä hyllyillä. Ainoa puoli on se, että tuollaisia ei tunnu löytyvän pienellä pakastimella varustettuna. Iso pakastin meillä tulee kellarikerrokseen, mutta olisi se kiva saada aamupuuron päälle mustikat keittiön pakkasesta 🙂 Jääkaapin viereen tulee uuni korotettuna ja sen alle astianpesukone. 1,5 pesuallasta mahtuu seuraavaksi. Liesi siirtyy päätyseinään. Päätyseinästä haaveilin tummanpuhuvaa. Tai sitten tiililadonnalla valkoista tiiltä kattoon asti. Taso jatkuu ikkunan alle. Ainoa huono puoli on se, että ikkunan alle tuleva taso tulee olla muuta keittiötä noin 3 cm matalampana. Sillä tuo ikkuna tulee niin alas. En tiedä, miltä se esteettisesti näyttää. Vai kantsiiko kaikki keittiön tasot sitten laittaa 3 cm alemmas. Keittiöön ei tule yläkaappeja, joten on haaste saada ruoat ja astiat mahtumaan isoihin vetolaatikoihin. Tosin olen ajatellut ruokahuoneeseen isoa lasivitriiniä ns. paremmille astioille.

Näettekö te jo meidän huonekalut tuolla? Mä näen 🙂 Sohvat L-n malliin olkkariin (kuten alla olevassa kuvassa), musta vitriini ja sivupöytä tuohon äidin ruskean senkin tilalle, harmaa nojatuoli olohuoneen ison ikkunan eteen ruutunojatuolin tilalle, ruokahuoneen väliselle seinälle saa jäädä mummun vanha piano. Tosin mähän haaveilin jo sellaisestakin, että laitettaisiin ruokapöytä olkkariin. Siinä se joskus äidillä ja isälläkin oli. Tuon oikeanpuoleisen ison ikkunan edessä. Ei tosin ihan ikkunassa kiinni, sillä ikkuna tuolee noin 40 cm lattiapinta-alasta. Tykkään katsella ruokapöydän äärestä ulos ja tuosta näkyisi kadulle. Takkatuli olisi näkösällä myös. Toki pimeän tullen olisi laitettava sälekaihtimet kiinni, ettei tule näyteikkunafiilistä 😉 Varmaan mietitte, että mitä tuohon keittiön ja ruokahuoneen väliin tulee…mummullahan siinä nyt viimeksi oli ruokapöytä, Mutta aikoinaan siinä oli iskän nojatuoli eli lukunurkkaus. Se ajatus houkuttaa nytkin. Ehkä Ektorpin divaani, harmaata taljaa ja mustaa teräslamppua. Alla kuvia mummulan keskikerroksesta, osa vähän jouluisia ja osassa kukkalaitteita isän hautajaisista. Mutta saatte hieman ainakin osviittaa, miltä siellä nyt näyttää. Pinnathan ovat hyvässä kunnossa. Seinät saavat olla harmaat ja listat valkoiset. Mitä tässä pähkäilemme on se, että raaskisiko tuon varsin ihanan parketin maalata valkoiseksi…

ID0IMG_4728 0IMG_5052 0IMG_4824 0IMG_47360IMG_47340IMG_4724

Joko saa muuttaa? 😀 Kävin aamulla mummulasta hakemassa yksiä papereita ja ihastelin aamuaurinkoa. Se paistaa aamusta juuri tuohon keittiöön, tulevaan lukunurkkauseen ja ruokahuoneeseen. Ei ole aamuauringon voittanutta! Ensi viikolla sitten palataan kellarin ja yläkerran lopullisiin suunnitelmiin. Tilasimme kuntokartoituksen ja se tehdään reilun viikon päästä. Ennen mittavaa remppaa haluamme tarkistaa varsinkin vintit ja maan alla olevan kerroksen kunnon. Tehdä tarvittavat toimenpiteet, jos sellaisia on ja sitten vasta rempata. Jouluksi olisi tarkoitus päästä muuttamaan, mutta katsotaan nyt miten käy 🙂

Mutta hei, nyt vielä reilu tunti tehokkaasti töitä ja sitten suunta kodin kautta kohti mökkiä! Voi autuus ja ihanuus! Huomenna saammekin jälleen mökille vieraita. Eilen vierailimme veljen perheen kauniilla mökillä (Instagramin puolella kuvia) ja huomenna veljen perhe tulee saareen yökylään 🙂  Vähän pelkäsin etukäteen, että tuleeko tuolla veljen perheen mökillä haikea fiilis. Paikka kun on äidin sisustama ja äidin tavaroita täynnä. Ei tullut, päinvastoin. Rauhallinen olo tuli. Jälleen kerran ihmettelin äänettömästi, että kuinka se äiskä osasi sisustaa niin kauniisti ja kodikkaasti. Voin tosin olla puolueellinen tässä mielipiteessäni ♥

IHANAA ALKAVAA VIIKONLOPPUA,

alle


torstai 28. heinäkuun 2016

Mutkaton mökkielämä

Kesaruoka (9 of 14)Kesaruoka (4 of 14)Kesaruoka (1 of 14)Kesaruoka (11 of 14) Kesaruoka (2 of 14) Kesaruoka (3 of 14)Kesaruoka (13 of 14) Kesaruoka (5 of 14) Kesaruoka (6 of 14) Kesaruoka (12 of 14) Kesaruoka (10 of 14) Kesaruoka (14 of 14)

HEIPPULIHEI VAAN IHANAT!

Töihinpaluu on ihanaa, mutta se, mikä ei ole kivaa on päälle jäänyt kesärytmi. Tai se on ihanaa silloin puolen yön jälkeen, kun fiilistelee pimentyviä öitä. Aamulla, kun kello soittaa 06.30 ei tunnu lainkaan ihanalta. Mä luotan siihen, että kunhan lasten koulu alkaa, niin rytmikin menee kohdilleen. Vaikka tänään väsyttää, niin se on kaiken sen valvomisen arvoista. Meillä oli eilen illalla miehen kanssa treffi-ilta. Kippisteltiin Tampereen kattojen yllä ja käytiin syömässä. Vahva suositus edelleen Izikaya Nomulle. Ne maut on vaan niin ihania. Koska meillä ei ole Tomi Björckin ravintolaa Tampereella (vink vink, sitä odotellessa), niin tämä on hyvä korvike sille. Kotiin päästyämme katsoimme vielä leffan. En muistakaan ihan heti, koska viimeksi oltaisiin katsottu Netflixistä jotain muuta kuin sarjoja. Tai koska viimeksi olisin pysynyt hereillä koko leffan ajan. Onneksi tänään haetaan lapset kotiin veljen perheen mökiltä, ettei elämä mene turhan hempeilyksi ja romanttiseksi. Mutta oikeesti, on se välillä ihan sairaan siistiä käyttäytyä kuin vastarakastuneet. Suosittelen 😀

Postauksen kuvat ovat viime lauantailta, kun saimme ystäväperheen mökille kylään. Tällä viikolla kaupungissa olen huomannut, että mökillä on jotenkin kaikki niin kovin mutkatonta. Ruoka tehdään usein helpoimman kaavan mukaan ja eikä ole niin justiinsa, jos kaikkia pihanpientareita ei ole laitettu kuntoon. Yleensä oleminen on paljon helpompaa kuin kotona. Ehkä sitä kaupungissa on asettanut itselleen jotkut kriteerit, joiden mukaan toimia. Toisin kuin mökillä. Siellä mennään fiiliksen mukaan. Eletään vähän kuin pellossa. Kauniisti sanottuna 🙂 Aamulla saa nousta hiukset pystyssä sängystä ylös ja jos jaksaa, niin hiuksille saa näyttää harjaa. Meikkipussi lojuu usein koskemattomana monta päivää. Pikkuinen tahra siinä lempparikesämekossakaan ei haittaa. Silti sitä pystyy käyttämään. Lapsetkin saavat ihan vapaasti kulkea mustikkamaitoviiksissään. Kyllä ne sitten viimeistään saunassa lähtee. Kotona olen ylitarkka siitä, että juomalasit ovat tahrattomia…toisin se on mökillä. Luonnon antimet korvaavat leikkokukat. Kanervat alkavat olla muuten nyt kauneimmillaan ja ilokseni huomaan, että vuosi vuodelta niitä puskee enemmän mustikkavarpujen seasta. Mökkioleilussa ihanaa on myös se, että ei tarvitse tehdä mitään, jos ei jaksa. Kaupungissa helposti tulee mentyä sata lasissa nukkumaanmenoon asti.

Ehkä pitäisi osata taas löysätä sitä nutturaa kotonakin (kröhöm, pyykkikasojen koon perusteella voisi kyllä siltä jo vaikuttaa, että nuttura on purkaantunut ;). Sillä eihän se elämä voi olla vain mutkatonta mökkielämää. Kivaa kaupunkielämää, sitä se kyllä tällä hetkellä on. Kesäinen kaupunki  on kaunis ja kesätyöpäivät ovat leppoisia. Tuntuu, että asiakkaat ovat vielä astetta iloisempia ja ihanat kuluttajat supersuloisia kysymyksineen!

ILOISIN TORSTAITERKUIN,

alle

PS. piti muuten antaa ruokavinkki; nuo uunissa paahdetut perunat ja pesto ovat aivan lyömätön yhdistelmä!


torstai 14. heinäkuun 2016

Afrikkalainen unelma

Afrikka4Afrikka1 Afrikka2 Afrikka3 Afrikka5 Afrikka6 Afrikka7 Afrikka8 Afrikka9Images via Inside Out

HEISSULIVEI!

Hei mites olisi tuo Etelä-Afrikka lomailukohteena? Mä en ole aiemmin ollut kovin kiinnostunut Afrikasta, mutta näiden kuvien myötä Etelä-Afrikka alkoi kiinnostamaan. Ostin hautajaisten jälkeen erään sisustuslehden ja siinä tätä kotia jo ihastelin. Aivan täydellinen. Kyllä mä voisin tuolla uima-altailla köllötellä muutaman viikon 🙂 Etelä-Afrikan lisäksi tällä hetkellä houkuttelee ihan hirmuisesti safarit. Afrikkaa on tullut sivuttua aikoinaan Kap Verdellä, mutta silloin se ei ihan hirmuisesti säväyttänyt. Ehkä All Inclusive -hotellilla ja kylmimmällä helmikuulla ikinä oli vaikutusta asiaan. Antaisin kyllä Afrikalle uuden mahdollisuuden!

Tällä hetkellä blogi elää vähän hiljaiseloa (ainakin kommentteihin vastaamisen myötä – pahoitteluni siitä), sillä me lomaillaan isommalla porukalla. Ei Etelä-Afrikassa vaan aina yhtä ihanassa Köpiksessä. Instagram ja Snapchat (atmarias) päivittyy blogia nopeampaa. Palataan blogiin viimeistään perjantaina/lauantaina…jos oikein inspis iskee ja ylimääräistä aikaa tyrkytetään ovista ja ikkunoista, niin sitten jo aiemmin 🙂

Nyt kohti aamiaishyggeä ja sitten päiväksi pyörimään Tivolin laitteisiin! Aurinkoinen Kööpenhamina odottaa 

ILOISIN TORSTAITERKUIN,

alle


tiistai 12. heinäkuun 2016

Kodin hinta

Koti (2 of 4)Koti (4 of 10) Koti (3 of 4)Koti (8 of 10) Koti (1 of 10) Koti (5 of 10) Koti (6 of 10) Koti (7 of 10) Koti (1 of 1)

MOIKKAMOI!

Enpäs olisi uskonut, että koen näin suurta mökki-ikävää kotona ollessamme. Onneksi perjantaina pääsemme suoraan lentokentältä möksälle! Näin kesällä koti toimii pääosin pysähtymispaikkana. Ja siltä se kuulkaas näyttääkin 🙂 Tai näyttikin vielä eilen aamulla. Ei ollut ainakaan pelisilmän puutetta, että kutsuimme ystävät meille kotiin kylään emmekä mökille. Oli pakko siivota. Nelisen tuntia siihen hurahti ja koti oli jälleen kodin näköinen ja tuoksuinen. Ei koti ole vielä lähellekään niin siisti, että mitään asuntoesittelyjä pystyisi pitämään, mutta eiköhän sitä varten vielä puunata oikein kunnolla. Tämä viikko on aika haipakkaa, mutta ensi viikolle täytyy pyytää kiinteistönvälittäjä kylään. Pieni osviitta kotimme hinnasta on, mutta pitänee vielä pyytää ammattilaisen apua. Olemmekin saaneet jonkin verran jo kyselyjä tuttavilta ja ystäviltä. Mä uskon, että kyllä me meidän koti myytyä saadaan. Tältä alueelta kuitenkin tulee harvoin tämän kokoisia asuntoja myyntiin.

Uusi omistaja tulee saamaan kodin kauniit kuoret, mutta se, mille ei voi hintaa määrittää on kaikki ne tunteet ja ihanat tapahtumat, joita olemme täällä kodissa saaneet kokea. Muutimme tänne eräänä pimeänä tammikuun 13. päivänä, joka sattui vielä kaiken lisäksi olemaan perjantai. Täällä esikoisemme on elänyt liki koko elämänsä, pikkuisempi koko elämänsä. Jotenkin tuntuu hirmuisen haikealta muuttaa. Vaikka samaan aikaan muutto tien toiselle puolelle tuntuu äärettömän ihanalta. Kaipaan elämääni perusturvallisuutta ja sen takia olen ihminen, joka voisi asua loppuelämänsä samassa talossa. Opiskeluaikoina tuli muutettua viisi kertaa ja muistan kuinka kiva oli aina päästä sisustamaan uutta kotia. Olen tainnut tulla vanhaksi, mutta jotenkin tuntuu, että näin aikuisiällä musta ei olisi muuttamaan enää muuta kuin tämän yhden kerran. Noh, ehkä eläkeiässä sitten sinne keskustan jugendtaloon…

Ihan hirvittää jo tavaramääränkin puolesta. 150 neliöön kun mahtuu himpun verran enemmän omaisuutta kuin niihin opiskelijayksiöihin/kaksioihin 😉 Koska kokemusta muutoista ei juuri ole, niin en edes tiedä mistä aloittaa. Vaatehuoneiden karsimisestako? Kirpparipöydän varaamisesta? Astiakaappien tavaroiden läpikäymisestä? Jos siellä ruudun toisella puolella on muuttokonkareita, niin saa kertoa kommenttiboksin puolella vinkkejä. Ja hei, kysehän kun ei ole vain siitä, että me muuttaisimme tyhjään taloon vaan meillä on aikas iso projekti tuossa mummulan talon tyhjäämisessä. Kolmeen kerrokseen mahtuu muistojen lisäksi myös aivan ääretön määrä tavaraa. Se täytyy ottaa tavallaan osana surutyötä, ei tule olemaan helppoa käydä äiskän ja iskän omaisuutta läpi. Iso roskalava pihaan ja sinne ensinnä ne tavarat, jotka kuuluvat kaatopaikalle. Muistot laatikoihin ja huonekalut myyntiin tori.fi:n. Pihakirppistä tuossa jo ehdottelin, eikä se olisi laisinkaan hassumpi idea!

Nyt piirtämään nuo mummulan pohjat vielä kertaalleen, ne alkavat olla nyt viimeistä silausta vailla valmiit. Hiukkasen niihin tuli muutoksia, mutta nyt on toimivat pohjat ja mikä pääasia; toteuttamiskelpoiset! Katsotaan ehdinkö ennen Köpiksen reissua kuvailemaan niitä teille tänne, mutta viimeistään sitten viikonloppuna/ensi viikolla 🙂

TIISTAITERKUIN,

alle


torstai 07. heinäkuun 2016

Mökkielämää & kesälukemista

HELLUREI IHANAT!

Saatte olla eri mieltä, mutta mä olen sitä mieltä, että sadepäivät rocks! 🙂 Se tunne, kun sade ropisee kattoon. Kun ulos mennessään tuoksuttaa sateen. Kun klapihommia tehdessään saa pitää goretexejä päällä. Kun saareen veneellä tultaessa tuulee sadepisaroita nassuun niin, että silmiä ei kärsi pitää auki. Se tunne, kun saa riisua märät ulkovaatteet kuivumaan takan eteen ja saa villasukat jalkaan. Kahvikupposen käteen ja nostaa jalat tuohon keittiön sohvalle.summer books (9 of 10)summer books (1 of 10) summer books (2 of 10)summer books (7 of 10) summer books (4 of 10) Klapihommien lisäksi ollaan tänään siivottu vierasmökkiä. Tehty sinne lokoisat oltavat ja lueskeltu kynttilänvalossa. Sain vihdosta viimein reilun kuukausi sitten aloittamani kirjan päätökseen ja sain ottaa luettavaksi Katherine Pancolin Mimmit-trilogian. Viime vuonna ahmin ko. kirjoittajalta Krokotiilin keltaiset silmätKilpikonnien hidas valssi ja Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin. Onko Katherine Pancol teille tuttu? Jos ei, niin suosittelen todenteolla. Jotenkin älykästä kerrontaa. Kaikessa keveydessään. Mielikuvituksellista, mutta samaan aikaan realistista. Mikään ei ole kivempaa kuin lukea kirjaa, joka saa ajattelemaan. Jossa ei vain liihotella maailmassa, jossa kaikki on hyvin. Tykkään kirjoista, joissa on koko elämänkaari. Joiden lukemiseen saa keskittyä ymmärtääkseen tarinan juonen. Voih, Carlos Ruiz Zafonin uutta kirjaa odotellessa…
summer books (5 of 10) summer books (6 of 10)summer books (3 of 10) summer books (8 of 10) summer books (10 of 10)

Divarit ovat olleen mun lempparipaikkoja jo ihan nuoruudesta. Muistan kesäisin hakeneeni muovikassikaupalla Sinä & Minä -lehtien lisäksi Harlekiinin romskuja. Ennen romskun ostamista varmistin aina kirjan lopusta, että siinä mennään naimisiin. Heh, ai miten niin vaaleanpunaisten lasien läpi elämää jo silloin katsonut? 😀 Ai niin, selailin vierasmökistä löytyneestä Avotakasta asuntomessunumeroa vuodelta 2004. Pikkuisen näyttäisi trendit muuttuneen. Taidan olla vähän kalkkis, mutta ei ne sisustusratkaisut hassumpia olleet tuolloin vuonna 2004:kään.

Seuraavaksi luvassa hieman burritos-meininkiä. Pihvit ovat olleet maustumassa hyvän tovin. Yleensä ollaan tehty burritot broitususta tai jauhelihasta. Saas nähdä, miten täysliha siivutettuna niiden sisään taipuu. Joten ei muuta kuin takaisin ne goretexit päälle ja ruokahommiin. Avotulella pihvit ajattelimme paistaa, se maku kun on jotenkin vain niin infernaalisen herkullinen! Kaiken surun keskellä tunnen itseni tosi onnelliseksi. Mökkielämä on sangen mutkatonta. Lapset viihtyvät eilisten kirjastosta hakemiemme kirjojen parissa. Miehen kesäparta on niin yli-ihana, että mulla pyörii sukat jalassa, joka kerta kun toista katson 🙂 Elämä ylipäätään on kovin helppoa tällä hetkellä. En tiedä, onko sen tuon aamuisen meditaation ansiota vai minkä, mutta mulla on tunne, että sitä ollaan vahvasti elämänsyrjässä kiinni.

Hei, muistetaanhan olla valittamatta näistä sadepäivistä – ollaan vain onnellisia, että Suomen suvi on vähän oikukas. Onnellisia siitä, että meillä on vielä näitä päiviä. Päiviä, jolloin tehdä muistoja. Päiviä, jolloin nauttia hyvällä omalla tunnolla päikkäreistä. Päiviä, jolloin elää täysillä. Kyllä se aurinko vielä näyttäytyy, ihanat 

TUNNELMALLISIN TORSTAITERKUIN,

alle