sunnuntai 29. syyskuun 2019

Aamupalavinkki

4

MOIKKAMOI IHANAT!

Eihän me sitten ehdittykään eilen sinne Tammerkosken rantaan valoshowta katselemaan. Tai liiemmin skumppalasilliselle. Lenkin ja saunan jälkeen syötiin myöhäinen iltaruoka ja linnottauduttiin telkkarin eteen. Josko tänä iltana sitten sitä valoshowta!

Tämä sunnuntaiaamu on alkanut hyvin rauhallisesti. Aamupalan kanssa ei turhaa hötkyilty, vaan sitä tehtiin koko perheen voimin rauhassa. Bongasin eilen Sivumaku -blogin facebookista reseptilinkkauksen, jota oli pakko kokeilla. Mättöjen mättöaamupala miehen nimppareiden kunniaksi. Jos tykkää pekonista, kananmunista ja croissanteista, niin tässä yhdistyvät ne kaikki. Muutin reseptiä hieman pienemmäksi, sillä meillä ei ollut kuin neljä syöjää pöydän äärellä. Näistä neljästä syöjästä kaksi sellaisia hitusen nirsosyöjiä, jotka syövät kuulemma croissantit croissanttina ja munat munina. Pekoni heille ei maistu.

Croissant -vuoka

1 pkt Danerolles croissantteja
4 siivua pekonia
1 dl maitoa
1 dl kermaa
3 munaa
1 dl cheddaria raastettuna
kevätsipulia
suolaa
pippuria

-valmista ensin pekonit uunissa; 225 asteessa kunnes ovat rapsakoita
-rullaa croissantit pakkauksen ohjeen mukaan ja asettele voideltuun uunivuokaan
-sekoita munat, maito, kerma ja cheddar sekaisin
-lisää silputtu kevätsipuli & pekoni, muutama kierros suolaa ja pippuria myllyistä
-kaada croissanttien päälle
-paista 175 asteessa noin 20 minuuttia tai kunnes croissantit ovat ottaneet hieman väriä

Mikäli siellä ruudun toisella puolella on tapana tehdä isänpäivänä aamupala valmiiksi, niin uskon, että 99,9% suomalaisista miehistä tykkäisi tästä. Meidän isimies ainakin tykkäsi. Itselleni riitti yksi croissant ja vieläkin tuntuu, että pekonit vaeltavat tuossa ruokatorvessa paikkaansa etsien 😉 Mutta kieltämättä, hyvää oli ja hei vähän erilaista!

Mitäs sunnuntaisuunnitelmia siellä on? Meillä on illalla tuo valoshow, mutta sitä ennen ei mitään. Ehkä katson pari jaksoa Affairia miehen golfin aikana ja sitten pitäisi tehdä se kirjareflektio, joka perjantaina jäi kesken. Myös kenkäkaapin sisältö pitäisi vaihtaa hieman syksyisemmäksi. Kuten sunnuntain yleensä, niin tämäkin sunnuntai menee rentoillessa. Uutta viikkoa odotellessa.

SULOISTA SUNNUNTAITA,

PS. Edit; ai niin, onhan meillä tänään myös hissankokeisiin lukua tiedossa. Säätyjä ja sen sellaista. Oppimisen kannalta otan itsekin tuon. En tiedä missä olen ollut alakoulun hissan tunneilla, mutta ihan kuin lukisin uusia asioita lasten koulun myötä 😀


lauantai 28. syyskuun 2019

Syksyinen saari

4

ID

MOIKKAMOI LAUANTAI-ILTAAN IHANAT!

Olenko jo kertonut, että rakastan syksyä? Tuossa aamusta mökille ajaessamme maisema muuttui yhtäkkiä aivan tosi paljon syksyisemmäksi kuin Tampereella. Ruska oli jo pitkällä. Varsinkin näin aurinkoisina syyspäivinä tuntuu, että tuo väriloisto tuo ihan järjettömästi energiaa! Ehkä tälläkin on tarkoitus; pian kun on se ”vähän” värittömämpi marraskuu, niin luonto antaa meille värejä varastoon 😉

Veneen päältä pressua poisottaessamme huomasimme, että siihen jäänyt vesi oli jäätynyt. Ilma oli muutenkin hyytävän kylmä. Mökin sisälle päästessämme sisälämpömittari näytti reippaasti alle kymmentä. Ilmalämpöpumppu päälle, vedet lämpenemään ja villasukat jalkaan. Siinä missä eilen vielä suunnittelimme lähtevämme tänään koko perheen kesken mökille vaihtui aamulla toisiin aatoksiin; huomiset vesisateet ja lasten kanssa veneily ei innostanut, joten päätimme lähteä päiväseltään miehen kanssa mökillä käymään.

Nuo neljä tuntia saaressa saivat taas aikaan sen, kun olisi minilomalla ollut. Saunottiin, grillattiin makkarat, keitettiin kahvit ja kerkesinpäs nojatuolissa nukkumaan koira sylissäni pikapäikkäritkin.

Saaressa on aina ollut kaunis maaruska, mutta tuntuu että tänä vuonna se tuli etuajassa. Kuvankäsittely hieman tuo oranssia enemmän pintaan kuin mitä sitä oikeasti oli, mutta huh että silmä lepäsi tuossa varvikossa. Pitkospuita kävellessäni huomasin, että mustikoitakin olisi vielä noukittavaksi asti…

Ensi viikonloppuna käydään laittamassa mökkitalviteloille ja tuota varten teimme jo valmisteluja. Kuivamuonakaapin tyhjäsin jo mukaan kaupunkiin ja nyt on täällä kotona keittiössä kaaos; eiväthän nuo mahdu meidän kuivamuonakaappeihin mitenkään. Muutenkin näyttää vahvasti siltä, että ensi viikolla meillä syödään chili sin carnea ja tomaattikeittoa. Jostain syystä moisia purkkeja oli tullut rahdattua mökille selkä väärällä 🙂

Koska mökkisuunnitelmiin tuli muutos, päätettiin tehdä uusia suunnitelmia. Ylämäkivetoja ja kanasalaattia kotona. Ehkä pitkästä aikaa myös lasillinen skumppaa shamppanjabaarissa ja sitten katsomaan tuota valoshowta Tammerkosken rantaan. Pitääkin vissiin kaivaa talvitakit varastosta. Näin vanhemmiten sitä on tullut niin mukavuudenhaluiseksi, että ei tuonne Tammerkosken rantaan värjottelemään mennä!

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,


perjantai 27. syyskuun 2019

Pieni sisustuksellinen muutos, isosti ilmettä

2

HEIPPATIRALLAA!

Nyt täytyy sanoa, että vaikka joka viikko perjantai otetaan vastaan ilolla, niin tänä perjantaina tuntuu, siltä että ”It was about time…”. Viikko on ollut jotenkin todella kiireinen ja täynnä. Ehkä se viime viikonlopun flunssakin on pienesti verottanut. On ollut blogitöitä, töitä ja eilen vielä tiukan myyntikokouspäivän jälkeen koulua. Mutta en valita, silloin taotaan, kun rauta on kuumaa. Kroppa yleensä kertoo, milloin on aika hidastaa. Ja se oli tänä aamuna.

Tänä aamuna heräsin nimittäin migreeniin, pitkästä aikaa. Tällä kertaa migreeni ei juurikaan ilmene pääkipuna, ellei ota huomioon tuota pientä jomotusta. Mutta enemmänkin sellaisena aivosumuna ja näkösumuna. Valonarkuutena. Vähän myös tuntuu, että olisi peruna suussa, kun puhuu 😀 Veikkaan, että viime yönä on tullut narskutettua oikein olan takaa hampaita yhteen. Leuat eivät oikein aukea.

No mutta hei, onneksi on viikonloppu edessä ja akkujen latausta tiedossa. Ehkä vimppa mökkiyö tälle vuodelle odottaa. Ensi viikonloppuna mennäänkin jo laittamaan mökki talviteloille. Nyt kun alkaa olemaan pikkupakkasia aamuyöstä, niin on syytä laittaa pumput talvikuntoon. Meillä on pari kertaa rikkoutunut pumppu ihan pienestä pakkasestakin; pieni vesipisara on saanut jäätyessään suurta vahinkoa aikaan ja ollaan jouduttu pumppuostoksille. Nyt ei oteta riskejä sen suhteen.

Mökkikauden lopettaminen tietää sitä, että kotoilu lisääntyy. Tässä vaiheessa mökkikautta odotan kyllä kieltämättä jo niitä kaupunkiviikonloppujakin. Lauantaikahvitteluja kaupungilla ja pikkuhiljaa kodin laittamista kohti tulevaa talvea. Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja kokeilin vihdosta viimein olohuoneessa ollutta peiliä ruokatilaan. Jonkin aikaa olen siirrosta haaveillut, mutta aina se on jäänyt. Ja voi vitsit, että tuo sopii tuohon ruokatilaan kivasti!

Avartaa tilan ja mikä parasta; toistaa siivotun keittiön näkymää. Juju piileekin siinä, että tykkään peileistä ja tykkään, että peilien kautta näkyy siisti maisema. Gulps, on pidettävä keittiö siistinä jatkossakin 🙂 Pieni muutos toi aikaan lisäavaruutta ja ilmettä. Jokohan sitä viitisi viritellä kausivalot tuon peilin ympärille? 😉

Toivottavasti sielläkin on kaikkea kivaa ja rentouttavaa tekemistä tiedossa viikonlopulle ♥ Tälle päivälle on enää yhden kirjareflektion tekeminen ja sitten kone säppiin!

PERJANTAITERKUIN,


keskiviikko 25. syyskuun 2019

Nopea herkkuruoka perunasta

2

HEIPPAHEI!

Nonni, nyt kävi näin, että kun ruokapostauksia toivottiin, niin niitä piisaakin sitten vähän reilummalla kädellä. Huomisellekin on vielä tulossa ruokapostausta ja näillä näkymin myös perjantaille perinteisten perjantaimyyssien merkeissä 🙂 Ensi viikolla jatketaan taas sitten jollain ihan muilla aiheilla. Ainakin osa päivistä.

Sen sata kertaa olen kertonut teille perunarakkaudestani. Perunaa tulee tehtyä kaikissa muodoissaan ja aina ruoasta saa maukkaan. Peruna on vähän niin kuin sellainen luottoraaka-aine; tietää tiedätkös saavansa rahallensa (edukkaitahan nuo) vastinetta.

Mäiskyperunoita ei olla pariin kuukauteen tehty, mutta nyt kun näin viimeisimmässä Glorian Ruoka & Viini -lehdessä mäiskyperunat, niin pakkohan niitä oli tehdä. Parhaiten ja nopeiten nämä valmistuvat edellisen päivän potuista, mutta nyt keitin mäiskyperunoita varten  perunat h-hetkellä. Lehden reseptin mukainen kastike kuulosti kaikessa yksinkertaisuudessaan niin hyvältä, että pakkohan sitäkin oli kokeilla. Tosin määriä en laittanut ylös, vaan sovelsin. Taas.

Mäiskyperunat
4:lle

8 perunaa
suolaa
pippuria
oliiviöljyä

Kastike
turkkilaista jugurttia
fetaa

-pese perunat ja keitä kypsiksi
-laita kypsät perunat uunivuokaan/pellille ja litistä ne esimerkiksi lasin pohjalla
-ripsota päälle oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria
-paista 200 asteessa uunin ylätasolla, kunnes perunat ovat ottaneet kaunista ruskeaa väriä itseensä
-valmista sillä aikaa kastike sekoittamalla turkkilaista jugurttia ja murustettua fetaa keskenään
-tarjoile perunat kastikkeen kanssa

Me tykättiin heittää jääkaapista löytyneet rucolan jämät myös pottujen päälle. Lisäksi tarjolla oli salaattia. Kaikki saivat vatsansa täyteen ja viimeinen peruna katosi kylmänä keittiön tasolta parempiin suihin illan aikana. Ei sen ruoanlaiton aina tarvitse olla hifistelyä. Parasta ruoanlaitossa on soveltaminen. Ei aina tarvitse löytyä kaikkia aineksia jääkaapista. Hyvin olisin fetan uupuessa voinut korvata sen vuohenjuustolla. Tai jos sitäkään ei olisi ollut olisin kenties päätynyt tsatsiki-tyyppiseen kastikkeeseen. Pääasia, että saa kaappeja tyhjäksi!

Kuten lupailin, niin huomennakin on luvassa ruokajuttuja. Ruoka- ja rakkausjuttuja ♥

IHANAA KESKIVIIKKOA TOIVOTELLEN,

 


torstai 19. syyskuun 2019

Olohuoneen vaaleampi ilme

6

HEIPPAHEI

torstaiaamuun ihanat! Miten sitä joka ikinen syksy havahtuu siihen, ettei ole taaskaan kaivanut hanskoja tarpeeksi ajoissa esille? Ei voisi sanoa tässä kohtaa oppia ikä kaikki, sillä tuo ei todellakaan pidä paikkaansa. Onneksi ulkotakissa on pitkät hihat, joihin ujuttaa kädet koiran aamulenkillä. Ei ole näpit ihan tunnottomina kun kotiin palaa 🙂 Jos ei tuota pientä nipistelyä sormen päissä oteta huomioon, niin muuten kyllä tykkään näistä pirtsakoista syysaamuista. Posket punaisena on hyvä ottaa uusi päivä vastaan.

Muistatteko, kun tilasin uudet päällyset sohviin toukokuussa? No ei siinä mennyt kuin  kolme kuukautta, kun sain nuo vaihdettua. Mikä siinä onkaan, että sohvien laittaminen palasiksi on aina työn ja tuskan takana. Miten te muut ikealaisten omistajat, kuinka usein vaihdatte/pesette päälliset? Meillä oli ne ekat päälliset varmaan seitsemän vuotta ilman pesuja. Ainakin runkojen päälliset. Eivät likastuneet. Mutta sen jälkeen ollaan kerran puoleen vuoteen pesty päälliset. Ensimmäiset valkoiset päälliset joutivat roskiin, kun olivat niin pinttyneessä liassa, ettei niitä saanut edes valkaisuaineella puhtaaksi. 

Tässä välissä oli ne vaaleanharmaat päälliset, jotka bongasin mega-alesta. Ne toivatkin olkkariin hetkellisesti tosi kivaa raikkautta. Kunnes aloin haikailmaan taas valkoisia päällisiä. Onneksi haikailin ääneen, sillä sain teiltä vinkin Bemzistä. Tilasin päälliset vähän tuollaisena ”loose fit” mallisena, joten ilme on rennompi.

Ja hei onhan noi nyt kivat! Ollakin, että tuota kuratassua varten sohvat ovat arkena visusti peitoilla peitelty. Sillä vaikka kuinka käydään tassupesulla ulkoilun jälkeen, niin aina sinne jonnekin anturoiden väliin jää harmillisesti mutapaakku. Olohuoneen ilme vaaleni uusien päällisten myötä ja nyt sohvat erottuvat seinien harmaasta. Harmaat sohvat, kun eivät oikein erottuneet seinistä. Olivat niin samanväriset.

Yksi kysytyin kysymys blogin kautta on se, mitkä nuo meidän sohvat ovat. Ne ovat Ikean Kivikit. Kuka olisi arvannut, että yhteensä vajaalla viidellä sadalla saataisiin sohvat, jotka ovat meillä edelleen näin kymmenenkin vuoden jälkeen käytössä. Eivätkä ole menneet miksikään. Toki parit ostetut päälliset ovat tuoneet hieman lisähintaa, mutta nyt on reservissä ne harmaat taas pestynä, kun haluaa tummentaa ilmettä. Eli ei aina tarvitse ostaa kallista saadakseen laatua. Kuten ei korkea hintalappukaan ole aina tae laadusta.  ID

Vaikka sitä syksyä varten yleensä tummentaa ilmettä ja tekee sellaista pesämäistä fiilistä tummemmilla tekstiileillä, niin olohuoneessa meillä tämä ei päde. Olkkari saa olla vaalea. Makkariin taas olen vaihtanut jo tummansiniset helmalakanat sänkyyn ja tumman itämaishenkisen maton lattialle.

Mutta nyt suoristusrauta tulille ja silmäpussit piiloon. Tämän päivän olen omistanut excelille ja tulevalle myyntikokoukselle. Jonkun mielestä ehkä tylsää, mutta tällaiselle excelin rakastajalle on kuulkaa onnen päivä 🙂

IHANAA TORSTAITA,


« Vanhemmat
Uudemmat »