HEI HYVÄÄ LAUANTAIHUOMENTA IHANAT!
Täällä ollaan herätty jo kukonlaulun aikaan. Mikä siinä onkaan, että viikolla joka aamu herätyskellon soidessa sitä päättää, että viikonloppuna nukutaan pitkään. Ja aika usein näin viikonloppuna se sisäinen kello herättää kuudelta. Tänään nyt onneksi ei ihan niin aikaisin herätty, mutta sillain, että herättiin hyvissä ajoin ennen formulan aika-ajoja 🙂 Eilen kotitoimistopäivää aloitellessani oli pakko siivota. En pysty toimimaan sotkuisessa kodissa. Siinä siivouksen lomassa laittelin pääsiäistä. Niin vain kuin meillä on yleensä tapana pääsiäistä laitella.
Eli ei mitään tipunkeltaisen ja rairuohon vihreän ilotulitusta. Tätä ihanaa juhlaa juhlitaan tänäkin vuonna toisaalla, joten turhia en panosta kodin koristelemiseen. Maanläheisillä sävyillä mennään ja oikeastaan ainoa väripilkku on tuo rairuoho. Ellei tulppaanien vihreyttä oteta huomioon. Olin ostanut hyvissä ajoin ohransiemeniä, mutta en saanut aikaiseksi ostaa multaa. Joten se projekti tyssäsi heti alkuunsa. Onneksi eilen maitokaupassa huomasin, että siellä myytiin tuollaisia söpöjä valmisrairuohoja ja ihan muutamalla eurolla. Heh, kiireisen ruuhkavuosiäidin pelastus, etten sanoisi!
Meillä olohuone sai jälleen tämän tutun vanhan järjestyksen, kun harmaa nojatuoli tuotiin tänne ruokailuryhmän tieltä pois. Alunperin oli tarkoituksemme kääntää tuo toinen sohva vitriiniseinälle, jotta näky olisi olohuoneeseen harmonisempi (vaikka sieltä sitten ehkä tuijottaisi tuo Kate heti ensikättelyssä ;)), mutta vielä emme ole saaneet aikaiseksi rymsteerata. Ehkä sekin auttaisi asiaa, että siivoisin tuon vitriinin. Muutama kaunis asia per hylly ja näky olisi ihan erilainen. Ongelmaksi vain muodostuisi se, että mihin nuo loput kyntteliköt sun muut sitten säilöisi!
Pääsiäiskotimme näyttää siis jälleen tänäkin vuonna aika värittömältä. Mutta sitten aloin miettimään, että pitääkö pääsiäiskodin olla värikäs? Ei kai… Pääsiäinen on muuten joulun ohella yksi suosikkijuhlani. Rakastan sitä orastavan kevään tuntua ja sitä, että on monta päivää vapaata. Uunissa paistettua lammasta, täyteläistä punaviiniä ja ulkoilua auringonpaisteessa. Pekka Pouta oli jossain haastattelussa sanonut, että tänä vuonna pääsiäisloma on uusi hiihtoloma. Niinhän se taitaa olla, mutta kyllä täällä meillä Tampereella ainakin on selvästi kevättä havaittavissa; aamulenkillä koiran kanssa linnut visersivät ja lumipenkat valuivat vettä tielle.
Mutta nyt hiihtämään. Pitkästä pitkästä aikaa. Näinköhän on, että meikäläisen kunnolla jaksaa vielä hiihtää. Liki kuukauden tauko hikitreenistä ja tuntuu, että paluu ruotuun on kahta kauheampi 😀
LEPPOISAA LAUANTAITA,
PS. ruokailutilaa vilautinkin eilen Instastoriesissa ja ne on vielä siellä katsottavana parin tunnin ajan nuo videot. Toivottavasti saan huomiselle jo blogiinkin materiaalia tuosta tilasta, josta on tullut yllättäen koko perheen suosikkitila!
