sunnuntai 29. tammikuun 2017

Helpotusta arkiruokailuihin & alekoodi

HEI HUOMENTA

ja suloista sunnuntaiaamua! Kuinka ihanaa olisi, että joku suunnittelisi puolestasi viikon ruokalistan? Monipuolisen ja terveellisen ruokalistan? Toisi vielä raaka-aineet ja reseptivihkosen kotiovellesi ja hymyilisi lähteissään? Yhteistyössä Sannan ruokakassin kanssa meidän perhettä hemmoteltiin viikon ajan. Eräänä maanantai-iltana ovikello soi sovitusti ja kohtelias nuori mies toimitti meille kaksi kassillista ruokaa sekä reseptivihkosen. Toivotti hyvät illanjatkot ja hymyili mennessään. Tehän tiedätte nämä jokaviikkoiset pähkäilyni ruokien kanssa. Helpostikin saan kulumaan sunnuntaisin pari tuntia suunnitellessani tulevan viikon ruokalistaa ja tehdessäni ostoslistaa sen mukaan. Silti siellä pyörivät valitettavan usein ne samat ruoat. Viikosta toiseen. Aina päätän kokeilla jotain muuta kalaa kuin sitä iänikuista lohta. Päätän, että broilerin ohuen ohuet leikkeet korvaan jollain muulla broitsun osalla. Ja vielä tähän päivään mennessä en ole oppinut valmistamaan juurikaan muuta kuin tuota lohta ja niitä broitsun fileleikkeitä. Paitsi nyt. Nyt osaan valmistaa niinkin hienoa kalaa kuin punakampela eivätkä kananpojan koivetkaan ole enää ylitsepääsemätön näky meidän keittiössä.Sannan ruokakassi (31 of 33) Sannan ruokakassi (24 of 33)Siitä lähtien, kun kuulin ensimmäisen kerran Sannan ruokakassista, olen salaa toivonut, että se laajentaisi toimintaansa myös Helsingin ulkopuolelle. Ja hei, nyt niin ihanasti on päässyt käymään, että Sannan ruokakassi toimii pääkaupunkiseudun ja lähialueiden (esim. Tuusula ja Nurmijärvi) lisäksi myös Tampereella, Turkussa ja Lahdessa. Eli myös minun kotikaupunkini kuuluu nykyään toimitusalueisiin. Aivan mahtavaa! Vaasa ja Jyväskylä, pysykäähän kuulolla, sillä Sannan ruokakassi laajenee piakkoin myös sinne. Sannan ruokakassin -sivuilta voit tarkistaa toimitetaanko palvelua myös sinun postinumeroalueelle. Ruokakassien toimitus tapahtuu aina maanantai-iltaisin klo 16.30-21.30. Jos toimituksen aikaan ei ole kotona, ruokakassit jätetään ovelle ja asiasta ilmoitetaan tekstiviestillä tai puhelinsoitolla. Sannan ruokakassin tuotteet ovat huolella valittuja. Kassissa käytetään aina kotimaista lihaa ja kananpoikaa, paljon kotimaisia kasviksia sesongin mukaan ja usein luomutuotteita. Tuontikasviksia tosin käytetään etenkin talvisin, monipuolisuuden takaamiseksi. Sannan ruokakassi seuraa WWF:n kalaopasta, ja kasseissa ei koskaan käytetä punaisella merkittyjä kalalajeja. Sannan ruokakassi (27 of 33)Sannan ruokakassi (25 of 33)Sannan ruokakassi (29 of 33) Sannan ruokakassi (28 of 33)Sannan ruokakassi (30 of 33)
Mitä meidän viikon 2 perhekassi sisälsi ainekset neljään runsaaseen arkiruokaan. Yksi ruoka oli mitoitettu kahdelle päivälle eli viiden päivän iltaruoat. Tarjolla oli hunaja-valkosipulikanaa paahdetuilla perunoilla, hampurilaiset maissintähkien kera, kalkkunaleikkeet appelsiinikastikkeella ja chili-lime -punakampelaa riisin kera. Meidän perheen suosikiksi nousi hunaja-valkosipulikana paahdetuilla perunoilla sekä hampparit. Itse tosin olin sitä mieltä, että tuo punakampela maistui taivaalliselle. Ehkä osin jo sen takia, että olin niin ylpeä siitä, että Marian keittiössä se ainainen lohi sai kilpailijakalan rinnalleen 😉 Sain resepteistä myös paljon vinkkiä tulevien ruokalistojen suunnitteluun ja veikkaanpa, että ainakin tuo kanan kanssa tekemäni sitruunakastike ja hampurilaisten hampurilaiskastike on tullut jäädäkseen.Sannan ruokakassi (22 of 33) Sannan ruokakassi (19 of 33) Sannan ruokakassi (18 of 33) Sannan ruokakassi (20 of 33) Sannan ruokakassi (21 of 33) Sannan ruokakassi (17 of 33) Sannan ruokakassi (16 of 33) Sannan ruokakassi (14 of 33) Sannan ruokakassi (12 of 33) Sannan ruokakassi (11 of 33) Sannan ruokakassi (13 of 33)Sannan ruokakassi (26 of 33)Reseptivihkonen on todella helppolukuinen ja informatiivinen. Heti ensimmäisellä aukeamalla kerrotaan viikon ruokalista sekä ruokakassin sisältö. Lisäksi kerrotaan, mitä peruselintarvikkeita tarvitaan lisäksi. Niitä sellaisia, jotka kyllä yleensä jokaisen kotoa löytyy. Viimeisellä sivulla on esitelty kahden seuraavan viikon ruokalistat ja meinasin kyllä jo tilata palvelun uudelleen, sillä annokset näyttivät herkullisilta. Lisäksi arjen askareiden helpotuksesta olisin valmis vähän maksamaankin Neljän hengen perhekassin hinta on 74,00 euroa ja se sisältää raaka-aineet ja reseptit kolmeen illalliseen. Valittavana on myös viisi illallista sisältävä kassi (tuo, mikä meille tuli), gluteeniton perhekassi, pikakassi ja hedelmäkassi. Lisää infoa vaihtoehdoista ja niiden hinnoista löydätte Sannan ruokakassin -sivuilta.Sannan ruokakassi (10 of 33) Sannan ruokakassi (9 of 33) Sannan ruokakassi (8 of 33) Sannan ruokakassi (7 of 33) Sannan ruokakassi (6 of 33) Sannan ruokakassi (5 of 33) Sannan ruokakassi (4 of 33) Sannan ruokakassi (3 of 33) Sannan ruokakassi (2 of 33) Sannan ruokakassi (1 of 33)

Jotenkin näen tässä sen jokaisen kiireisen äiti-ihmisen pelastuksen. Eikä muuten olisi lainkaan hassumpi lahjavinkki! Terkkuja vaan sinne veljen vaimolle, että ensi joulun joululahja on jo keksitty. Ja se on viikon verran vapaa-aikaa jokapäiväisestä ruokakaupparuljanssista ja ruokien pähkäilemisestä 🙂 Uskon, että ruokakassi olisi oiva apu myös itsenäistymisen kynnyksellä, omaan kotiin muuttavien lasten kohdalla. Selkeät ohjeet ja kotiin valmiiksi kannetut raaka-aineet varmasti kannustavat myös nuoria aikuisia kokkailemaan.

 Alennuskoodilla ATMARIAS17 saatte kahdeksan euron alennuksen tilauksen teon yhteydessä valitsemastanne ruokakassista. Tilauksen pääsette tekemään kätevimmin täällä. Joten jos olette miettineet palvelun kokeilemista, niin nyt se kannattaa tehdä hieman alennetulla hinnalla! 🙂 Koodi on voimassa toistaiseksi.

Hei, nyt suloisiin sunnuntaipuuhiin. Iltapäivästä yhden prinsessan synttäreitä ja niinhän se oli sovittu, että herkuton tammikuu ei päde juhlatilanteissa 😉

SULOISTA SUNNUNTAITA,

alle

YHTEISTYÖSSÄ: SANNAN RUOKAKASSI

lifie-logo-rgb-1


lauantai 28. tammikuun 2017

Uunilohi: Uhka vai mahdollisuus?

MOIKKAMOI

ja vastaukseni on; mahdollisuus. Suuren suuri mahdollisuus 😀 Vaikka eilen päivällä vähän tuskailinkin perjantaimyyssiruokien kanssa, sillä en voinut olla sivuuttamatta tosiasiaa, että lohi oli pakko käyttää eilisen aikana. Siinä missä meillä yleensä syödään uunilohta riisin kanssa, kehittelin eilen illalle siitä maukkaan täytteen tortilloihin. Hunaja, lime, valkosipuli ja korianteri nostivat uunilohen ihan uusiin ulottuvuuksiin. Viereen täysjyvätortilloja uunipannulla lämmitettynä, taivaallisen hyvää lime chili -jugurttia, salaattia ja avokadoa. Englanniksi tämä taitaisi olla nimeltään Honey lime salmon tortilla. Miten se taas kuulostaakin niin paljon hienommalta vieraalla kielellä?
Salmon tortilla (11 of 11)Salmon tortilla (2 of 11) Salmon tortilla (3 of 11) Salmon tortilla (4 of 11) Salmon tortilla (7 of 11) Salmon tortilla (9 of 11)

HUNAJALIME -UUNILOHI

600 g lohifilee
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl hunajaa
1/2 limen mehu
1 rkl pilkottua korianteria
2 valkosipulin kynttä pilkottuna
ripaus suolaa

-sekoita marinadin ainekset keskenään
-valele lohen päälle
-paista 200 asteisessa uunissa 25 minuuttia
-nosta grillivastuksen alle 5 minuutiksi

Sillä aikaa, kun lohi on uunissa valmista lime chili -jugurtti:

LIME CHILI -JUGURTTI

2 dl turkkilaista jugurttia
1/2 limen mehu
2 tl lime chili kuivamaustetta (maustehyllystä)
(vähän pilkottua korianteria)

-sekoita aineet keskenään ja anna tekeytyä ennen tarjoiluaSalmon tortilla (6 of 11)Salmon tortilla (8 of 11)Salmon tortilla (10 of 11)Salmon tortilla (1 of 11)

Piti laittamani tämä resepeti kera fredagsmysien jo eilen illalla, mutta tietokoneettomuusaika (klo 20.00) tuli vastaan 😉 Tässä vinkkiä siis esimerkiksi tälle illalle, mikäli iltaruoka on vielä hakusessa. Mikäli teilläkin siellä jääkaapissa köllöttelee lohi vailla tarkoitusta. Tälle illalle yritän valmistaa perusarkiruoasta eli broilerin fileistä jotain hieman erilaisempaa. Sen tavanomaisen keltaisen kanakastikkeen sijaan. Tuosta eilen lataamastani liitteestä löytyy kanayakitorien resepti ja jääkaapista löytyisi sakepullon jämät. Ehkä mennään sillä tämä ilta. Mutta ennen iltaa on luvassa vielä vaikka mitä; synttäreitä, kaupunkikahvitteluja, siivoamista ja erään karvaisen kaverin harjaustalkoita. Pintamateriaalisuunnittelua ja venyttelyä. Aamusta otin jo puolet olohuoneen taljoista säilöön ja heti tuli keväisempää ilmettä kotiin. Ehkä kaivan vielä muutaman puuteriliilan tyynyn esille ja käyn ostamassa värikkäitä tulppaaneja. Järvien ladut ovat kaputt, joten hiihtäminen on ainakin hetken aikaa tauolla. Tuonne alamäkiladulle, kun en vieläkään suostu menemään 😀

Hei, kiitos hurjan paljon viesteistänne ja kommenteistanne eiliseen pdf-tiedostoon noista fredagsmys -reseptien helmistä. Toden totta, että sieltä puuttuu vielä monta helmeä. Jatko-osaa seuraa varmasti. Itse ainakin huomasin, että se kotitekoinen kebab ei päässyt listalle eikä ne tacopitsarullat. Tajusin, että monena lauantainakin on tullut tehtyä ruokia, jotka sopisivat perjantaimyysseilyihin. Joten stay tuned!

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,

alle


perjantai 27. tammikuun 2017

Fredagsmys -reseptit ”kansien väliin”

HEIPPAHEI!

Ja ehei, ihan vielä materiaalia kokonaiseen keittokirjaan ei ole. Tosin sellainen haave on elänyt pitkään ja eilen viimeksi siitä miehen kanssa juttelimme. Haaveena keittokirja, joka toisi hyvää mieltä ja hymyn huulille. Seikkailisi Marian keittiössä perjantai-iltaisin ja tarjoilisi hyvän mielen lisäksi helppoja ja herkullisia perjantai-iltaan sopivia ruokia. Tarinoita ja reseptejä kansien välissä. Tässä vaiheessa tein teidän pyynnöistänne niin, että kokosin parin viime vuoden suosituimmat perjantai-illan reseptit pdf-tiedostoon. Sen kummemmin layoutiin panostamatta. Copy-paste -meiningillä. Mutta nyt sen pystyy ainakin tulostamaan täältä 🙂 Lisäksi lisäsin tuohon sivupalkkiin kuvan, jota klikkaamalla tuon reseptivihkosen saa auki. Ainut ongelma on nyt vain se, että tuota vihkosta pitäisi muistaa päivittää uusien reseptien ilmestymisen myötä.Fredagsmys (7 of 11)

Tänään vietellään perjantaimyyssejä, mutta en ole vielä varma pääsevätkö ne blogiin asti. Tämä perjantai kuluu osin töissätöissä ja palaverissa, joten perjantai-illan ihanuus on astetta ihanampi. Illan ruoasta ei ole vielä minkäänlaista aavistustakaan, mutta aamulla huomasin, että lohifilee täytyisi valmistaa tänään. Perjantaimyyssiruokana uunilohi ei kuitenkaan houkuttele, joten saas nähdä 😀 Nuo kuvissa olevat valkosipulileivät vetävät magneetin lailla puoleensa. Samoin tuo punaviinilasillinen. Tipatonta ja herkutonta (sokeritonta) tammikuuta on jäljellä enää neljä kokonaista päivää. Aika hienosti on selkäranka pitänyt. Karkkien ja sokerillisten leipomusten suhteen 100%, mutta kuplivan osalta vain 80%. Jotenkin tuo jälkimmäinen ei edes harmita. Kuplajuomaa on tullut nautittua hyvässä seurassa ja antaumuksella se lasillinen pari. Elämän pieniä suuria iloja!

Nyt takaisin töiden pariin, palataan iltapäivällä eilisiin kommentteihin. Toby the Tobymaisteri ja minä kiitetään ja kumarretaan ♥

PIRTSAKKAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,

alle


torstai 26. tammikuun 2017

10+2 syytä hankkia koira 🐾

HEISSULIVEI!

Kuten olen monta kertaa aiemmin kertonutkin, niin emme ole aiemmin olleet juurikaan koiraihmisiä. Kissaihmisiä (tai ihminen, minä) henkeen ja vereen. Kunnes iski koirakuume. Hetken tuumailtiin ja pohdiskeltiin. Vieri kuukausia ja koirakuume kasvoi. Näinköhän on, että koira mahtuisi meidän elämäämme. Olimme kuitenkin tottuneet olemaan aika liikkuvaista sorttia ja suhailemaan sinne sun tänne. Rajoittaisiko koira liikaa tätä elämänrytmiämme? Näin jälkikäteen voin koko perheen puolesta sanoa, että koira on ollut paras investointimme ikinä. Kesämökin lisäksi. Toby on tuonut niin paljon rakkautta ja eloa meidän pikkuperheeseen, etten olisi ikinä uskonut sen olevan mahdollista.

Rotuvalintamme osui nappiin; Cotton on koiramaailman klovni. Iso koira pienessä paketissa. Macho sille päälle sattuessaan, sylikoira vertaansa vailla. Söpöysvaroitus on päällä 24/7 ja kouluttaminen on sen takia välillä vähän haasteellista. Oppii ihan älyttömän nopeasti ja tykkää päivittäisistä temppuharjoituksista. On tarkka perheestään ja pientä paimenkoiramaisuuttakin on havaittavissa. Tällä hetkellä kitketään pois mustasukkaisuutta siitä, jos jompikumpi lapsista haluaa olla sylissäni (harvinaista herkkua). Tulee kuonollaan punkeamaan sylissäistujaa pois ja jos ei häntä noteerata, niin saattaa haukahtaa. Muuten ei räksytä lainkaan. Vielä. Joillain Coton de Tuleareilla tuo haukkuherkkyys on kuulemma tullut vasta aikuisiällä. Alla olevat 10 +2 syytä hankkia koira pätevät ainakin tähän meidän puuvillapalleroon. Roduissa on eroa ja toki rodun sisälläkin on eroja. Jokainen koira on onneksi erilainen 🐾Lauantai (4 of 15) Lauantai (2 of 15)

  1. Sinun ei tarvitse olla koskaan yksin kotona. Sinua seurataan joka paikkaan ja vaikkei takaa kuuluisikaan kynsien rapinaa, niin vähintään tunnet silmät selässäsi. Välillä ehkä toivoisit, että saisit viettää hetken yksin. Varsinkin siellä wc-pöntöllä istuessasi. Mikäli olet nopea liikkeissäsi, saat vedettyä oven toisen kuonon edestä kiinni 😉

2. Koira ei välitä, vaikka sinulla olisi huono päivä. Se rakastaa sinua silti pyyteettömästi ja ehdoitta. Huiskuttaa häntäänsä ja antaa märän pusun.

3. Kun käyt postilaatikolla ja tulet kotiin, niin joku tervehtii sinua innolla, jolla läheinen ihminen tervehtisi sinua oltuasi vähintään vuoden poissa. Heittää selälleen eteisen lattialle rapsutettavaksi ja kertoo sanattomasti kuinka paljon sinua kaipasi. Tuon 37 sekunnin aikana, jonka olit poissa.

4. Tutustut uusiin ihmisiin ja sosiaalinen verkostosi kasvaa. Koen olevani erittäin sosiaalinen, mutta viimeisen 5 kuukauden aikana olen tutustunut lähikatujen ihmisiin ihan uudella tavalla. Ollaan jo joidenkin kanssa ystävyyden sillä tasolla, että jutellaan jopa kakkojen koostumuksesta ja juoksuajoista 😀

5. Ne aamulenkit, joita aiemmin vihasit, näyttäytyvät aivan uudessa valossa. Sinun ei tarvitse lenkkeillä yksin. Mikä ilo ja onni on lähteä nilkkoihin asti yltävään loskaan lauantaiaamuna muun maailman vielä nukkuessa. Vetää hissun kissun toppavaatteet päälle ja toivoa, että koiruli ei ehdi sillä aikaa tekemään tarpeita eteisen lattialle. Käydä puolen tunnin kävelyllä ja tuntea itsensä superonnelliseksi.

6. Lämmityskulusi todennäköisesti pienenevät, sillä sinulla on lämpöpatteri omasta takaa. Karvainen kaveri, joka makaa jaloissasi istuessasi ruokapöydässä. Joka nyhjää iltaisin sohvalla kyljessäsi kiinni tai nukahtaa puoliksi syliisi niin, että et tohdi liikahtaakaan. Kunnes joka paikkaa pistelee ja joka paikka puutuu.

7. Voit heittää rikkasihvelin ja harjan varastoon. Kyllä, enää sinun ei tarvitse lakaista keittiön lattiaa tai muruja ruokapöydän alta. Sinulla on oma karvainen apulainen, joka pitää huolen, että jos jotain tippuu maahan syödessäsi, niin sinun ei tarvitse vaivautua nostamaan. Se äänetön karvainen kaveri joka on sekunti sitten nukkunut ruokapöydän alla sikeästi herää heti, kun tulee mahdollisuus saada pieninkin ruoanmuru.

8. Taannut jälleen lapseksi ja saat endorfiinipiikkejä leikkimisestä. Kuinka usein sitä ilman koiraa tulisi kierrettyä kontaten olohuoneen sohvapöytää ja vaihdettua suuntaa aina välillä? Kuinka usein sitä ilman koiraa tulisi istuttua olkkarin lattialla lelujen keskellä, nyt kun lasten takia ei sellaista enää tarvitse (tai saa) tehdä.

9. Kun lapset ovat jo siinä iässä, että osaavat harjata hiuksensa, niin onneksi on koira. Jota saa harjata tuntitolkulla päivittäin näin vauvaturkin vaihtumisen aikaan.

10. Ruoka-ajan lähestyessä hiivit keittiöön ja avaat jääkaapin oven hipihiljaa, ettei koiruus vain herää. Viimeistään siinä vaiheessa, kun aukaiset jauhelihapakkauksen on vierelläsi karvainen apukokki. Joka haluaa palkkionsa ruoan muodossa ja mieluiten jo etukäteen 🙂

11. Joskus tuntuu, että pesupalloja kertyy ihan hirmuisen paljon ja niitä täytyisi hävittää. Ei huolta, karvainen kaveri tykkää leikkiä pesupalloilla enemmän kuin niillä leluilla, joita olet Mustista ja Mirristä selkä väärällään kantanut toiselle aktiviteetiksi. Pesupallot katoavat näköpiiristä yllättävän nopeasti, mutta kun vaihdat olohuoneen järjestystä, niin huomaat, että kirjahyllyn alla on pesupallojen hautausmaa.

12. Et tarvitse minkään sortin vartiointi- tai hälytysjärjestelmää kotiisi. Sinulla on vahtikoira omasta takaa. Koira, joka murisee jokaiselle epäilyttävälle liikkeelle ja hahmolle. Buddhan päälle ja televisiossa näkyville vihollisille. Kuten Henkka Hyppöselle 😀Toby (1 of 3)Lauantai (9 of 15)

Kyllä, koira on paras hankinta ikinä. Haittapuoliakin on, nimittäin kerran koiran hankittuasi kärsit todennäköisesti kroonisesta hauvavauvakuumeesta. Itse en muista kuumeilleeni tässä mittakaavassa ihmisvauvoista, mutta huoh – hauvavauvakuume on katala tauti. Meille ei todellakaan tule toista koiraa, mutta kai tuollaisesta pienestä pötkylästä saa edes salaa haaveilla? Mikäli teillä on haaveissa Coton de Tulear, niin vinkkaisin tuosta facebookissa toimivasta ryhmästä. Sieltä voi meiltä ryhmäläisiltä kysellä kaikkea maan ja taivaan välillä ko. rodusta. Itsekin olen sieltä paljon vinkkejä saanut ja lisäksi olen löytänyt ryhmän kautta Tobyn siskon ja veljen ♥ 

ILOISTA TORSTAITA YSTÄVÄT,

alle

PS. mä en kestä näitä Tobyn vauvakuvia….miten toinen voi olla niin jäätävän suloinen? On se kyllä sitä vieläkin. Ei vaan ollut tänään kuvauskunnossa rapaisine tassuineen, joten turvauduin viime elokuun kuviin 🙂


sunnuntai 22. tammikuun 2017

Girl, you’ll be a woman soon

…no onneksi ei nyt vielä moneen vuoteen ♥

HEI HEI,

ja vielä kerran hei! Huomaatte varmasti myös postauksen otsikosta, että se Pulp Fictionin levy on jäänyt junnamaan koko viikonlopuksi 😀 Kuinka iso synti on olla tietokoneella, kun ulkona paistaa aurinko? Iso, tiedän mutta tuntuu että päivän raitis ilma -kiintiö on tullut täyteen. Jos talvi tarkoittaa tällaista keliä kuin eilen ja tänään niin mä rakastan talvea. Kesän lapsena olen tähän mennessä ollut rakastunut kesään, mutta taidan olla vähän pihkassa myös talveenkin. new-york-12-of-20

Puhutaanko pitkästä aikaa lapsista? Siitä, kuinka ne kasvavat ihan liian nopeasti ja kuinka paljon huolta ja murhetta tuo kasvaminen tuo mukanaan? Ei heille vaan meille äideille. Siitä, kun minun äitinä pitäisi osata luottaa ja löysätä napanuoraa? Koin pienimuotoisen slaagin viime viikolla, kun yritin puhelimitse tavoittaa esikoista. Joka oli lähtenyt koulun jälkeen kaupungille ystävänsä kanssa, niin kuin jo pari kertaa aiemminkin on tehnyt. Kello läheni neljää ja toinen ei vastannut puhelimeen. Tarkastin, niin oli viimeksi ollut whatsupissakin kahden maissa. Yritin soittaa uudelleen ja laitoin viestiä. Meillä kun tuo isompi kultakimpale raportoi yleensä tekemisistään vähintään vartin välein. Joskus taisin vähän tuhahtaakin, että ei sun täydy koko ajan raportoida. Tästä lähtien kannatan tuota tiheää raportointia. Olimme sopineet, millä bussilla tulee kotiin ja kun aika läheni tuota bussin lähtöä eikä toinen vieläkään vastannut puhelimeen, nousi sykkeeni varmastikin vähän liian korkealle.

Samaan aikaan soittoa odotellessani menin lukemaan päivän lehteä, jossa kerrottiin miehen napanneen koululaisen kyytiinsä. Tässä vaiheessa huomasin huoleni kumuloituvan potenssiin miljoona. Vaikka tuo rakas esikoinen on maailman kiltein ja oikealla tavalla arka, niin koskaan ei tiedä muista ihmisistä. Vaikka kuinka varovainen olisi, niin maailma on muuttunut. Toista se oli silloin, kun itse olin nuori. Hengailimme kaikki viikonloppuillat Keskustorin Mäkkärin kulmalla ja kotiin tultiin joko 23.15 bussilla tai sitten viimeistään kahden bussilla. Ei toki vielä noin nuorena kuin tuo esikoinen on. Vasta parin kolmen vuoden päästä. Mutta jo ajatus siitä, että joku päivä se olen minä, joka valvoo iltaisin, että koska ovi käy, alkaa hiukkasen ihistämään 🙂 Äiskä sanoi odotelleensa aina tuota 23.15 bussia. Sen ääntä kun bussi pysähtyi tuohon parinsadan metrin päähän kotoa. Laski minuutteja, koska tulen. Jos kesti kauemmin tiesi minun jääneen suustani naapurin kanssa kiinni.new-york-10-of-20

Tuohon aikaan kun ei ollut edes kännyköitä. Nyt kännykät helpottavat elämää huomattavasti. Tuovat tukea ja turvaa. Mikäli niihin vastataan. Onneksi esikoinen soitti takaisin minuuttia ennen kuin tuon bussin piti lähteä. Puhelin oli jäänyt äänettömälle koulun jälkeen. Tiesin, että joku rationaalinen syy siihen on, miksei vastaa. Mutta miksi mieli silti alkaa maalailemaan piruja seinille? Huomaan, että näiden parin suuren menetyksen jälkeen sitä on tullut itsekin ihan ylivarovaiseksi ja ylisuojelevaksi. Tuntuu, että pikkuinen perheemme ei kestäisi uutta kolausta. Sitä haluaa kynsin hampain pitää kiinni näistä rakkaista ja heidän hyvinvoinnistaan. Vaikka toisaalta tiedän, että itsenäistyminen ja reviirin laajentaminen on osa kasvua. Harmillisesti se tuntuu olevan minä äitinä, kuka kokee niitä kasvukipuja. Lapsillahan tämä kasvaminen menee suht’ kivuttomasti 🙂 Päätin kyllä, että turhaa sitä alkaa liikaa panikoimaan. Järki kädessä ja rauhallisin mielin. Jälleen kerran tosin täytyy todeta, että niin paljon kuin vanhemmuus antaakin, niin onhan tuo vastuu ja huoli ihan järjettömän suuri. Ilman sitä suunnatonta rakkautta näin ei olisi ♥new-york-8-of-20

Mutta josko nyt sinne ulos vielä hetkeksi! Taidan samalla ohikulkiessani tarkistaa, että lapset pysyvät pinnalla naapurin ulkoporeammeessa – sillain vaivihkaa etten vaan tule nähdyksi. En kyllä itsekään enää ihmettele, miksi nuo mukelot sanovat useamman kerran päivässä, että ”relaa äiti!”  🙂

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle

PS. meillä oli Toby aamulla järven jäällä vapaana ja voi vitsit, että toinen nautti! Tulikohan tehtyä suuri rikos, sillä eikös koira pidä taajama-alueilla pitää kiinni? No, onneksi emme olleet ainoita. Rikoskumppaneita tuolla järvellä riitti vaikka kuinka 😀