HEIPPAHEI & HELLUREI!

Miettikää, jos tuo kaikki katolle ropiseva vesi tulisi lumena ;D Huh, taitaa olla toiveajattelua! Ajattelin antaa vinkin tulevaa fredagsmys-ruokaa varten jo nyt, sillä huomenna allekirjoittaneen myyssit kuluu työkavereiden kanssa. Mennään syömään ja sitten olisi tarkoitus mennä kuuntelemaan the one and only Michael Monroeta. Muu porukka siis ainakin menee, itse arvon vielä tuon korvani kanssa, että menenkö vai enkö. Lääkäri kyllä sanoi, että on ok, jos laitan korvatulpat. Joten tekisi ihan hyvää päästä tuulettumaan.

Pitsaperjantaihan on vakiintunut käsite, mutta ei sitä pitsaa aina jaksa. Piirakkaperjantai pelastaa tilanteen 🙂 Kuvat ovat itse asiassa maanantailta, mutta tulin tulokseen että ihan yhtä hyvin tämä olisi toiminut fredagsmysruokana. Hyvää ja helppoa iltaruokaa arkeen ja viikonloppuun. Piirakkamaanantain piirakkana ei toiminut ihan tavallinen suolainen piirakka vaan tuollainen kermainen kanapiirakka. Kööpenhaminassa söimme alkupalaksi pitkästä, pitkästä aikaa filled patty with chickeniä ja ai vitsit! Ihan oman pään ohjeella teimme maanantai-illan vastaavan version täällä kotona. Lohturuokaa parhaimmillaan!

KERMAINEN KANAPIIRAKKA

1 pkt torttutaikinalevyjä
250 g broilerin filettä pienisteltynä
1 pkt tuoreita herkkusieniä pestynä ja pienisteltynä
1 punasipuli pienisteltynä
2 dl ruokakermaa
1/2 Koskenlaskija-juusto (paprikanmakuinen)
kurkumaa
meiramia
suolaa

-sulata torttutaikinalevyt ja vuoraa niillä voidellun uunivuoan pohja ja reunat
-paista pannulla kanat, sienet ja sipuli ja lisää juusto + kerma
-lisää mausteet ja anna porista hieman
-mausta lopuksi suolalla
-kaada taikinan päälle vuokaan ja paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 30-35 minuuttia.

**************************************

Kiitos ihanat tsempeistänne eiliseen postaukseen, palaan niihin vielä ajan kanssa. Kyllä mä nyt niin ajattelin, että kun tästä lääkekuurista pääsen eroon niin mitään ylimääräistä en heppoisin perustein ala kroppaani änkeämään. Tänä aamuna sairaalalle ajaessani oma kehoni oli taas sitä mieltä, että tuo pienempi kortisonimäärä ei riitä. Veti psyykkeen hetkeksi sinne, missä sen ei kuulu olla (kuuluu kuulemma asiaan tämän lääkkeen kanssa ja mua ihan kauhistuttaa, sillä mitkään mielialanvaihtelut eivät ole todellakaan tuttuja). Mutta en piru vie anna periksi. Se helpottaa, kun tietää, mistä nuo kamalat sivu/vierotusoireet johtuvat. Pikkuhiljaa lääkemäärää pienentäen ja samalla toki muistaen sen, että tämä vierottamisprosessi on aika kova esimerkiksi sydämelle. Eli lepoa. Mut sitä ennen vähän siivousta ja harrastuskuskailuja 😉

TOSI IHANAA TORSTAI-ILTAA,