perjantai 21. elokuun 2015

#husbandtag

HEIPSANSAA,

ja huomenta! Näköjään nämä aamupostaukset ovat nyt tulleet jäädäkseen. Huomaan olevani tehokkaimmillani heti aamusta, joten käytetään nämä hiljaiset hetket hyväksi. Työpäivinä varsinkin puhti on melko pois iltasella eikä blogille ole jäänyt aikaa. Tosin, eilen saatiin hommat sillä lailla pakettiin, että pystyn pitämään tänään vapaapäivän. Ihan luksusta! Vapaapäivä mulle tarkoittaa töissä käymistä, blogijuttuja ja lasten kanssa suhailua paikasta toiseen. Jos olette blogeja seuranneet, niin ette ole voineet välttyä näiltä husband tag -postauksilta. Postauksista, joissa mies vastaa vaimoansa koskeviin kysymyksiin. Hihii, että mä olen täällä eilisen illan aikana hymähdellyt näille vastauksille. Ihana! Alla siis eka hänen vastauksensa ja sitten mun kommentit, että menikö oikein. Tai no, eihän tässä oikeita ja vääriä vastauksia ole olemassakaan 🙂

1. Jos vaimosi katsoo televisiota, mikä siellä todennäköisesti pyörii?
Hän: Joku sisustusohjelma tai romanttinen elokuva
Minä: Got that right, tuon ekan osalta. Romanttisia elokuvia ei juurikaan tule enää katsottua 🙂

2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa?
Hän: Balsamico-öljykastike
Minä: ten points again!

3. Mikä on hänen inhokkiruokansa?
Hän: Maksalaatikko
Minä: ei suinkaan kulta, maksis on ihan lempparia. Tosin sitä ei tule syötyä kuin ehkä kerran vuoteen. Jotenkin ei einekset uppoa. Olen kaikkiruokainen, mutta epämiellyttävimmän makuista on ollut se ruskea vaahto, jota Karlalle ja mulle tarjoiltiin Budapestin reissulla…mitä lie 😀

4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa?
Hän: Pihviä tai salaattia ja punaviiniä
Minä: Jep! Aina silloin harvoin kuin käydään pihvipaikassa, niin on pakko saada hyvä pihvi, mieluiten sisäfilettä ja ehdottomasti mediumina! Muuten mennään aika usein vuohenjuustosalaatilla.

5. Mikä on hänen kengänkokonsa?
Hän:37
Minä: 37-38 riippuen kengistä 🙂

me
6. Jos hän keräilisi jotain, mitä se luultavasti olisi?
Hän: Hamsteri….kerää kaikkea ja paljon…varsinkin yksittäisiä astioita
Minä: tsot tsot tsot 😉 Juu, kaapit on täynnä astioita ja yksittäisiä kuppeja ja lautasia löytyy. Rakastan sekoittaa kattaukseenkin ihan eripariastioita.

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä?
Hän: Luonnonjogurttia, pähkinöitä ja tuoreita marjoja
Minä: voi kyllä! 🙂

8. Minkälaista musiikkia hän kuuntelee?
Hän: Countrya tai kaikkiruokainen musiikin suhteen
Minä: juups, seuraavaa Toby Keithin Helsingin keikkaa odotellessa!

9. Minkälaisista elokuvista hän pitää?
Hän: Romattisista elokuvista
Minä: hmmm, totta! Tykkään kyllä hirmuisesti dokumenttielokuvistakin sekä oikein kunnon toimintapläjäyksistä. Sekä Bondeista 🙂

10. Minkä väriset silmät hänellä on?
Hän: Siniset
Minä: juu!

11. Kuka on hänen paras ystävänsä?
Hän: Minä..;) (samoin toisinpäin) Paljon hyviä ystäviä ja kavereita
Minä: onnellinen olen, kun oma aviomies on samalla paras ystävä <3 Mulla on kyllä laaja kaveripiiri, mutta vain kourallinen tosiystäviä, sitäkin tärkeämpiä sellaisia.

12. Asia mitä usein teet, josta hän ei pidä?
Hän: Työt, joita välillä iltaisin teen…
Minä: someone’s gotta work… 😉
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
13. Missä hän on syntynyt?
Hän: Tampereella
Minä: kyllä!

14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?
Hän: Triplasuklaakakku
Minä: no nam! Ihan siinä määrin alkoi nyt kiinnostamaan herran leipomistaidot, että saiskohan tuollaisen kakun takautuvasti? ;D

15. Minkä parissa hän viettää mielellään monia tunteja?
Hän: Blogin ja sisutuslehtien
Minä: totta, tämä rakas blogini ahmaisee ison osan ajastani päivittäin ja suuri kiitos muulle perheelle kärsivällisyydestä 🙂 Sisustuslehtiä selailen myös mielelläni; kesäaikaan vähän vähemmän, mutta syys- ja talvisunnuntaiaamut olen pyhittänyt aamiaisen jälkeen sohvalla pötköttelylle ja sisustuslehtien lukemiselle.

16. Mitä hän osaa erityisen hyvin?
Hän: Laittaa superhyvää ruokaa
Minä: ….ihan jopa niin hyvää kuulemma, ettei muiden kannata ottaa ohjia käsiin tässä puuhassa. #manulleillallinen ja sitä rataa 😀

17. Mikä on oudointa ruokaa, mistä hän pitää?
Hän: Raakajutut…;)
Minä: hei, ei ne ole outoja!!! Vaan niin ihanan terveellisiä ja hyviä 🙂

18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa mukanaan?
Hän: Vihkisormus, puhelin,lompakko…paitsi jos olen mukana…;)
Minä: totta, lompakko jää harmittavan usein kotiin, kun lähdetään yhdessä kauppaan/syömään/ihan minne tahansa! Avaimetkin on usein kotona (onneks mummulla naapurissa on vara-avain) 🙂

19. Mikä saa hänet ärsyyntymään?
Hän: Jos lapset eivät laita kouluvaatteita valmiiksi edellisenä iltana, vaan säätävät niiden kanssa aamulla
Minä: no just niin! Nytkin alkoi pulssi nousemaan pelkästä ajatuksesta. Ei mut hei…ne vaatteet jäi totta vie eilen illalla katsomatta!

20. Entä piristymään?
Hän: Liikunta ja mökille pääsy työviikon jälkeen
Minä: kunnon soijaa pukkaa -juoksulenkki ja elämä hymyilee. Kuten se hymyilee myös mökilläkin 🙂
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee?
Hän: Jotain hyvinvoinnin ammattilaista…ja AP82…;)
Minä: tirsk 😀 En oikeasti tiedä, ketä julkisuuden henkilöä ihailen. Ehkä kuitenkin sellaisia ihmisiä, jotka ovat kovalla työllään saavuttaneet jotain ja kuitenkaan ei ole pissi noussut hattuun. Jotka ovat hyvä esimerkki muille, että unelmia kannattaa tavoitella.

22. Millainen hän on vaimona?
Hän: Kiltti, kannustava, ymmärtäväinen, rakastettava, iloinen, huomioiva ja pitkäpinnainen
Minä: awwwww <3 (toim.huom. pitkää pinnaa vaaditaankin neljän viikottaisen golfkiepin jälkeen :D)

23. Mikä on hänen uusin villityksensä?
Hän: Raakaruoat
Minä: juu, tämä uusin villitys on kestänyt jo reilun vuoden eikä loppua näy!

24. Millainen on hänen kotilookinsa?
Hän: Rento, mutta aina siisti
Minä: ikänäkö taitaa tehneen tepposensa…se harakanpelätin joka täällä välillä homssuisena vaeltaa on kyllä kaukana siististä 😉

Kiitos rakas vastauksista, tää oli huippu juttu! Nyt vielä hetki omaa aikaa ja sitten herättelemään kullannuppuset…ja katsomaan ne kouluvaatteet. Miten ne unohtuikin eilen katsoa? Huh, tilannetta lievittää tänä aamuna se, että on ns. vapaapäivä ja menen töissä käymään vasta ysin jälkeen. Ehtii katsoa ensin lapset koulukuntoon ja sitten vasta itsensä. Se olis kuulkaas sit taas viikonloppu käsillä. Möksällä on pari projektia tehtävänä, muuten ajattelin kyllä ihan vain lukea auringossa ja ottaa ehkä parit päikkäritkin. Tehdä hyvää ruokaa (jos onnistuu niin perästä kuuluu) ja nauttia oman perheen seurasta. Toivottavasti teilläkin on kiva viikonloppu edessä!

MITÄ MAINIOINTA PERJANTAITA &
VIIKONLOPPUA IHANAT ♥

alle


keskiviikko 19. elokuun 2015

Mökkijuttu lehdessä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
RISE & SHINE!

Hei huomenta 🙂 Kyllähän nämä aamuvarhaiset herätykset näin vielä toimivat, kun on valoisaa, mutta mites tuossa kuukauden päästä, kun on pilkkopimeää…huh. No, siihen on vielä aikaa. Ei muuta kuin kahvia lisää koneistoon, sisters! Tulin pikaisesti huikkaamaan teille ennen kuin menen herättelemään pikkuisia kouluun, että nyt se kauan odotettu Meidän mökki -lehti on ilmestynyt, jossa on monta moninaista aukeamaa kuvia ja juttuja meidän happy placesta eli tuosta niin rakkaasta mökistämme.

Huhheijakkaa, miten ammattilaiset osaavat. Kiitos Ilona ja Hanne ♥ Tästä jäi ihan mielettömän ihanat muistot meidän perheelle. Juttuhan tehtiin viime syyskuun puolessa välissä; maaruska loisti kauniina ja aurinko paistoi. Hämähäkin seitit loistivat puiden välissä ja ilma oli suhteellisen lämmin. Lapset tokaisivat lehden nähdessään, että äiti, sulle sopii kyllä paljon paremmin tummat pitkät hiukset. Hmph, saako olla eri mieltä? Terkuin yksi blondien hiusten kanssa hyvin yksiin synkkaava 😉

Nyt aamutoimet loppuun ja sitten kohti kivaa keskiviikkoa! Viikon puolivälissä muuten mennään jo. Eilen kävimme äiskän mökillä vähän auttelemassa ja tänä iltana olisikin sitten tarkoitus suunnata tuonne meidän mökille saunomaan. Ei sitä tarvitse kuin pari tuntia saaressa ja olo on kuin uudesti syntynyt!

KESKIVIIKKOTERKUIN,

alle


maanantai 17. elokuun 2015

Kiireeseen koukuttunut

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
MOIKKAMOI

ja ihanaa alkanutta viikkoa! Kiitos osanotoistanne rakkaat lukijat, niin tuolla fb:n puolella kuin täällä blogissakin. Isomummun on nyt hyvä olla ja kyllä me täällä pärjätään. Elämä jatkuu. Ja hei, mikäs sen mukavampaa kuin kiire tähän väliin 🙂 Töissä on positiivista kiirettä ja saadaan loppuviikosta vieraita ulkomailta asti. Meillä on vientiä, mutta haetaan laajennusta uusilta markkinoilta. Ja jos toiset varta vasten ottavat meihin yhteyttä ja ovat valmiita matkustamaan tänne (perähikiälle 😉 asti, niin mikäs siinä. Kaikkemme teemme, jotta saadaan yhteistyö käyntiin. Vientihommat on mun mielestä ehkä tässä laajassa toimenkuvassani kaikista mukavimpia. Mukavia on myös sävyneuvonnat ja sävyvalinnat. Ihana ystäväni K pyysi mua mukaansa heidän uuteen kotiinsa konsultoimaan.

Niinpä mä tänään otin pitkästä aikaa tuon ”sistustajan salkkuni” eli Harrodsin kassin värikarttoineen mukaan ja matkasin töiden jälkeen tapaamaan ihanaa ystävääni. Sekä heidän aivan tajuttoman kaunista ja valoisaa uutta kotiansa. Nyt olen ihan fiiliksissä, sillä niin mustaharmaavalkoiselta kuin meillä näyttääkin, niin rakastan värejä. Marjapuuronpunaisen eri vivahteita ja ah niin trendikästä harmaaseen hieman taittavaa vaaleaa oliivinvihreää. Niitä suunnittelin tänään töissä. Illalla mentiin vähän maanläheisempien sävyjen mukaan 🙂

Olen ollut maalien ja sävyjen kanssa tekemisissä aina vuodesta 1989, kun ekaa kertaa pääsin isän maalitehtaaseen töihin. Maalaamaan mallilautoja. Niitä tuntui olevan kilometrikaupalla. Silloin ei tajunnut, että nuo sävyt ovat tulleet elämääni pidemmäksi aikaa. Jäädäkseen. Tämän päivän jälkeen pieni kipinä iski jälleen suunnitteluhommiin…jotkut teistä taitavat muistaakin mun aikoinaan perustamani sisustussuunnitteluyrityksen? Jonka sitten lopetin, kun aika ei yksinkertaisesti riittänyt päivätyön ohella sisustuskonsultointiin. Mutta tänä päivänä, kun mulla on mahdollisuus olla osa-aikaisena tuolla päätyössäni, niin näkisin taas tietynlaisen sauman sisustusjutuille…

Tiedättekö, kun mä olen viime aikoina haaveillut sen mun tällä hetkellä pöytälaatikkoyrityksenä toimivan sivutyöni herättämisestä henkiin. Saisi auttaa taas ihmisiä sisustusjutuissa ja mikä ihaninta, piirtää 3D-mallinnuksia. Taidan olla vähän vinksahtanut, kiireeseen koukuttunut 😀 Ihan jo realistisesti ajateltuna, missä välissä mä sen työn tekisin? Menisikö se helposti taas siihen, että kun muu perhe nukkuu, niin mä valvon silmät ristissä yön tunteina hioen juuri oikeaa kalustesuunnitelmaa tai väripalettia? Ja pahimmassa tapauksessa olisin taas liian kiltti laskuttamaan tehdyistä tunneista :p Kai sitä silti haaveilla saa. Sisustuskonsultointi yhdistettynä kotien stailaukseen juhlia varten ja koko paletti aina juhlakoristeluista kukkineen päivineen tarjoiluihin asti. Mietintämyssyyn menee tämä idea!

Mutta sitä lähinnä tulin teille huikkasemaan, että tämä elokuun loppu on poikkeuksellisen kiireinen töiden suhteen. Hih, ihan ilman mitään uusia sivubisneksiäkin! Jollain kierolla tavalla olen kiireeseen koukuttunut. Paha tapani, josta pitäisi päästä pois. Täällä silti ollaan vaikkei ihan joka päivä postausta tulisikaan 🙂

MAANANTAITERKKUSIN,

alle


sunnuntai 16. elokuun 2015

Viikonloppu, iloineen ja suruineen

P8153195 (2)OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEIPPAHEI VAAN IHANAISET!

Ihan ekaksi täytyy sanoa, että ei vitsit, mitkä kesäkelit meillä on! Enpä muista toista tällaista elokuuta – aivan mahtavaa 🙂 Instan puolella seuraavat tietävätkin, että niin ihana kuin meidän viikonloppu olikin, niin siihen mahtui paljon suruakin. Eilen saatoimme isomummun (mun mummuni) viimeiselle matkalle. Silloin taannoin, hieman epäonnisen lentomatkan jälkeen, saimme suru-uutisen Helsinki-Vantaalle. Olihan sitä jo osannut odottaa, mutta silti läheisen kuolema pysäyttää. Saa ajattelemaan sitä, kuinka onnekas sitä onkaan ympärillä olevista ihmisistä. Kuinka onnekas on omien lapsiensakin puolesta, että he saivat isomummuun tutustua. Perinteiseen isomummuun, jonka luona herkuteltiin jätskillä. Toisaalta, he näkivät myös sen, mitä käy joskus kun ihminen vanhenee. Kun toinen ei enää tunne ja lipuu hiljalleen pois. Arvokkaita hetkiä kuitenkin kaikki, iloineen ja suruineen. Vaikka meillä kaikilla on kova ikävä, niin silti muistot elää. 90-vuotta on kunnioitettava ikä. Siihen tähdätään!

Viikonloppu aloitettiin ja lopetettiin mökillä. Paljon tuli miehen kanssa puhuttua maailmanmenosta, syvällisiäkin. Siitä, kuinka oikeasti olisi tärkeää, että kuljettu tie ei olisi vain pitkä, mutta myös leveä. Ja jos jostain syystä tie olisi lyhyt, niin voisi olla ainakin onnellinen siitä, että tuli tehtyä ja nähtyä paljon. Hyvänä esimerkkinä tästä on edesmennyt isäni. Vaikka elämä yllättäen loppui 65-vuotiaana (klik), niin jaksoi usein mainita siitä, että onneksi on tullut reissattua, nähtyä maailmaa ja tutustuttua ihmisiin. Mitään hetkeä pois jättämättä, mitään katumatta. Nämä tällaiset tapahtumat muistuttavat aina siitä, kuinka tärkeää se hetkessä eläminen on. Jokaisesta hetkestä nauttiminen. Se, ettei anna vastoinkäymisten katkeroittaa tai jäädä suruun rypemään. Päästä yli vaikeuksista ja elää astetta vahvempana.

Vaikka viikonloppu oli haikea, niin se oli omalla tavallaan ilon pilkahduksia täynnä. Mökillä pysähdyttiin tuijottelemaan muurinpohjalettujen paiston aikana nousevaa savua. Maistelemaan savulta maistuvia lettuja. Vähän irvistellen 😉 Kuuntelemaan lokkien kirkunaa. Lasten kikatusta. Välillä oli ihan hyvä olla hiljaa. Tuijotella järven pintaa ja miettiä, kuinka onnellinen sitä on. Onni voi piillä esimerkiksi siinä, kun näkee raskaan päivän jälkeen lapsen nukahtavan nojatuoliin pieni hymyn kare huulillaan. Unilelu kainalossa. Tai siinä, että ehkä ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen päästiin miehen kanssa kaksin iltasaunaan. Sai heittää löylyä juuri niin paljon kuin sielu sieti. Ei ollut kiire minnekään.

Taas jaksaa uuden viikon! Ja vielä paremmin kuulkaas sen jaksaisi jos saisi alkuunlaitetun vaatehuoneen siivouksen päätökseen…miten se voikaan olla niin vaikeaa? Helppohan ne vaatteet on sieltä pois levitellä, mutta että niiden takaisin laitto. Huh 😀 Hautajaisvaatteita etsiessäni totesin omistavani vaatteita, joita en edes muistanut. Totesin myös sen, että mulla on totaalinen vaatteiden ostokielto. Pitäisi varmaan viedä taas kirpparille kuorma. Kunhan saa siivottua nuo takaisin tuonne vaatehuoneeseen siististi, niin aamuisin töihin lähteminenkin on astetta helpompaa. Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen!

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,
NAUTITAAN ♥

alle


tiistai 11. elokuun 2015

Turvallista matkaa ♥

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA…serkukset ♥

MOIKKAMOI

ja tervetuloa armas arki! Vaikka viime viikko oli jo tavallaan arkea, kun työt alkoivat, niin kyllä se nyt vasta alkoi se todellinen arki. En tosin lainkaan väitä, että olisi huono juttu. Tästä eteenpäin alkaa aikataulutus ja rytmi. Voitteko kuvitella, että meillä oli eilen illalla molemmat lapset kahdeksalta sängyssä? Jep, en olisi itsekään uskonut. Siinähän kertyy hyvinkin pari kolme tuntia omaa aikaa aikuisten kesken illalla ennen nukkumaanmenoa. Taidan tykätä tästä uudesta rytmistä 😉

Miten teillä menee ala-asteikäiset nukkumaan viikolla? Meillä on sovittu, että jos klo 20.00-20.30 oltaisiin sängyssä ja sitten viimeistään klo 21.00 unessa. Iltatouhut pitäisi aloittaa siinä klo 19.00 maissa, mutta tuskaahan se on näillä keleillä. Pian alkaa illat pimenemään, niin varmasti helpottaa iltojen aikaistamista. Tosin eipä eilenkään asian kanssa ollut ongelmaa. Luulen, että meni vähän liian helposti. Saas nähdä, miten tänä iltana käy!

Molemmat koululaiset pomppasivat aamulla virkeinä sängystä ylös. Ekan päivän uutuudenviehätystä 😉 Käytiin moikkaamassa mummua (halusi ottaa kuvia pikkuisista) ja hakemassa serkut mukaan. Nyt tytöt ovat ekalla, tokalla, kolmannella ja neljännellä luokalla. Pikkumies vielä odottelee ”muutaman” vuoden kouluun pääsyä.

Mutta, seuraavaksi sitten välipalat tarjolle. Tytsythän pääsevät näillä näppäimillä koulusta!

ILOISTA TIISTAITA &
TURVALLISIA KOULUTEITÄ!

alle