HEIPPA SUNNUNTAIAAMUUN!

Hetken aikaa aamulla heräillessäni mietin, että mitä hommaa. Sade ropisi ikkunaan eri suunnasta kuin aiemmin. Silmiä raottaessani myös ikkuna oli eri suunnassa kuin aiemmin. Oltiin puhuttu makkareiden vaihtamisesta päittäin esikoisen kanssa jo pitkään. Eilen aamulla menin vaihtamaan juoksuvaatteita yläkertaan ja esikoisen huoneen ohi kulkiessani toinen huikkasi, että vaihdettaiskos nyt niitä makkareita. Eka ajatukseni oli, että eiiiii – sillä tiesin tuon olevan melkoinen jumppa ja mies ei ollut kotona. Onneksi tiesin myös sen, että esikoinen on vahva kuin mikä, joten painavat sängyt sun muut kyllä saadaan kannettua.

Pari kolme tuntia siinä meni ja huoneet oli vaihtaneet paikkaa. Me saatiin huone, johon paistaa aurinkoisina päivinä aurinko koko päivän. Joka on kesällä laskevan katon alla niin älyttömän kuuma, ettei mitään rajaa. Mutta johon pilvisinä päivinä käy mukava tuulenvire ikkunan ollessa raollaan. Josta näkyy Pyhäjärvi ja sen yli Pirkkalaan. Menetimme tosin vaihdon myötä meidän walk in closetin. Saimme tilalle vaatekaapin. Tänään on edessä vielä vaatteiden siirtäminen. Osa henkarivaatteista jää kyllä tuonne vanhoille paikoilleen vaatehuoneeseen, mutta jos sellaiset viikattavat saisimme ujutettua uuteen vaatekaappiin.

Mä tykkään ihan kympillä meidän uudesta makuuhuoneesta. Kun äiskä ja iskä tämän talon 80-luvun alussa ostivat, oli huoneesta jo avattu matalassa päädyssä ollut seinä. Aika useinhan näissä vanhemmissa taloissa yläkerran matalat päädyt olivat erotettu huoneesta ns. säilytys- tai vinttitiloina. Huoneen molemmilla puolin oli kylmät ja korkeat vinttitilat, jotka nekin ajan saatossa ollaan otettu asuinkäyttöön.

Makustellaan makkaria tällaisenaan nyt hetki, mutta ensimmäisenä tuli mieleen, että seinät kaipaisivat sellaista kauniin sinistä tapettia (jep, tapetointi-innostus ei ole vieläkään jättänyt mua rauhaan), joka toisi tilaan hämyisämpää ilmettä. Tai vaihtoehtoisesti jotain lämmintä maalisävyä osiin seinistä.

Makkarihan koki lisämuutoksen jo heti eilen illalla, kun mies tuli kotiin ja huomasi, että oltiin jätetty telkkari esikoisen huoneeseen. Nyt meidän makuuhuoneen sisustus on lisääntynyt myös telkkarilla. Jep.

Jossain vaiheessa mietin tuon äiskän ja iskän vanhan piirongin myymistä/maalaamista, mutta onneksi en myynyt/maalannut sitä, sillä se on tavattoman kaunis tuollaisenaan. Klaffiovi pysyy kiinni paperinpalalla, joka siihen on taiteltu ajan saatossa. Tuo klaffiosa kätkee sisäänsä aarteita, joita pitäisi joku päivä käydä läpi. Se tuoksuukin sille samalle, mille muistan sen tuoksuneen silloin, kun oli lapsuudenkotini eteisessä. Mutta nyt vaatekaappien kimppuun. Ei lopu tekeminen tältä sunnuntailta kesken. Mutta toisaalta tuo on puuhaa, joka palkitsee. Tulee samalla käytyä vaatteet taas läpi ja laitettua kiertoon ne, mitä ei käytä ♥

SULOISTA SUNNUNTAITA TOIVOTELLEN,