…täyteläisiin kuulostaa jotenkin lempeämmältä kuin kiireisiin, eikös?

MOI IHANAT!

Siinä missä eilinen meni aivosumussa on tämä päivä onneksi erilainen. En ole koskaan ennen kellottanut 100% unta, mutta viime yönä kellotin. Ja vitsit, että se tuntuu olotilassa. Hyvä niin, sillä tälle päivälle osui yksi kuun tärkeimmistä tehtävistä; aikataulun tekeminen. Seuraavat kolme-neljä viikkoa on nyt osaltaan aikataulutettu tunnin tarkkuudella. Suunnitelmallisuuden olen oppinut vasta viime aikoina. Kuten kerroin, niin kalenteriakaan en vielä pari vuotta sitten juuri käyttänyt. Nyt en tulisi toimeen ilman sitä 🙂

No mitä mun kalenterissa lukee? Lopputyötä, opintoja, verkkotapaamisia, yksi kirjareflektio ja töitätöitätöitä. Yhden tilinpäätöksen syynääminen riveittäin, maa- ja metsätalousveroilmoitusten täyttämistä sekä yhden sijoituskämpän remontoimista (lue: remppamiehien metsästystä) niin, että sen saa laittaa taas vuokralle. Lopputyön palautus on kolmen  kahden ja puolen viikon päästä ja tuon kirjallisen osuuden suhteen en näe ongelmaa, rakastan tieteellistä kirjoittamista. Muuuutta, lopputyöstä tehdään joko kirjallinen briiffi opiskelualustalle tai sitten viiden minuutin video ja arvatkaas vaan kumman olen valinnut? Sen videon tietysti. Itsensä haastaminen oli joskus mulle pakkopullaa. En kokenut mukavuusalueelta poistumista omaksi jutukseni. Toista se on kuulkaa nykyään, saan niin hyvät kiksit epämukavuusalueella käymisen jälkeen (masokisti? ;D).

Millä täyteläisistä elämänvaiheista selviää? Asiahan on täysin subjektiivinen, mutta mulla toimii parhaiten se, että sieltä kalenterista löytyy myös kohtia, jossa lukee esimerkiksi: Pilates, jooga, juoksulenkki, makaa sohvalla, lue kirjaa, katso leffaa, kummipojan synttärit, kahvittelu ystävien kanssa, nuku päikkärit, mene nukkumaan ajoissa, treffi-ilta miehen kanssa jne. Jonkun korvaan voi kuulostaa vähän hömelön touhulta, että moisia täytyy kirjoittaa kalenteriin, mutta omalla kohdallani se toimii parhaiten näin. Balanssi pysyy parhaiten eri elämän osa-alueiden välillä ja vaikkei sitä aina ehtisi tekemään näitä kalenteriin merkittyjä mukavampia juttuja, niin ainakin ne on siellä odottamassa otollista hetkeä.

Tähän ikään kun pääsee elämässä, niin oppii arvostamaan hyvinvointia ihan erilailla. Sitä, että jaksaa arjessa. Hyvien yöunien lisäksi otin käyttöön jaksamisen tueksi ashwagandha-uutteen, jonka kerrotaan vaikuttavan stressinhallintaan sekä energisyyteen. Saas nähdä, pitääkö lupaukset paikkansa. Onko teillä kokemusta ashwagandhasta?

Kaiken tämän täyteläisen elämän keskellä olo on sielun syövereissä jokseenkin haikea; kuuden kuukauden melko tiukka koulurutistus tulee päätökseen. Nuo positiivisen psykologian opinnot menevät kertaheitolla kärkeen kaikista opinnoistani. Tai sitten olen vain oppinut imemään niistä itselleni sopivat jutut tehokkaasti. Silloin parikymppisenä markkinoinnin syventävän luennolla istuessani opiskelin tutkinnon takia. Aikuisiällä opiskelu on jotain aivan erilaista. Sitä tulee opiskeltua oppiakseen jotain. Ja niinhän sen kai kaikissa opinnoissa kuuluisi mennäkin.

Mutta hei, nyt kalenterissa lukee laitepilates, joten hippulat vinkumaan. Loppupäiväksi pääsen uppoutumaan ruoanlaittoon ja valokuvaamiseen. Kirjoittamiseen ja perjantaisen postauksen viimeistelyyn. Tuuli ujeltaa sen verran talon nurkissa, että ehkä olisi pitkästä aikaa syytä lämmittää takkaa. Ei vain lämmittämisen takia, vaan myös tunnelman takia.

TUNNELMALLISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,