HEIPSULI!

Ah, eilisen infotilaisuuden jälkeen ei voinut muuta kuin jälleen todeta, että se on usein epätietoisuus, joka saa aikaan niitä ristiriitaisia tunteita. Nyt kun saatiin selvät sävelet, miten toimia, niin valo kirkastui tunnelin päässä. Valoa on ollut tunnelin päässä koko ajan, mutta sen pienen hetken, kun tunsin että tavallaan ajelemme ulapalla ilman kompassia, tuo valo oli kieltämättä himmeämpi. Ja se on täysin luonnollista. Nyt mennään annetuilla ohjeilla pääsiäisen yli, ei tarvitse enää jossitella miten toimia.

Siinä missä aiemmin kotona on ruokapöydän äärellä ollut maksimissaan kaksi kotitoimistopäiväläistä on seuraavan kuukauden ajan lounaspöydässä kolmesta neljään ihmistä. Tämä toki tuo kuluja niihin normaali arkiruokailuihin ja itselläni on tässä viimeisen viikon aikana herännyt ajatus, että nyt pitää laittaa nyörejä tiukemmalle. Vaikka tämä on ristiriidassa täysin sen ajatuksen kanssa, että näinä vaikeina aikoina haluan tukea pienyrittäjiä. Silti sisäinen ääni sanoo, että koska talous tulee olemaan tiukilla seuraavien kuukausien aikana (yrittäjänä en saa mahdollisen lomauttamisen aikana tukia), niin on aika turvautua niihin tuttuihin ja turvallisiin, edullisiin raaka-aineisiin.

Ideaalitilannehan olisi, jos lounaalle jäisi edellisen illan iltaruoasta. Mutta niille päiville, kun ei riitä, olen suunnitellut tarjoavani lounaita, joiden pääosaa esittävät perusraaka-aineet. Sellaiset, joita meillä (vielä tällä hetkellä ainakin) löytyy kaapista.

♥ fetakasvispannari
♥ banaanikaurapuuro raejuustolla
♥ savulohivohvelit
♥ pinaattilätyt
♥ riisipuuro mansikkakiisselillä
♥ neljän viljan puuro voisilmällä
♥ juustoinen munakas ja raikas salaatti
♥ kasvissosekeitto jääkaapin aarteista
♥ lempeä kookos-omenapuuro
♥ pestopasta
♥ helmipuuro mansikkahillolla
♥ parmesan kuorrutetut ranskalaiset & kirpsakka kurkkutomaattisalsa
♥ puolukkaruispuuro
♥ mäiskyperunat maustetulla kermaviilillä
♥ uuniohrapuuro
♥ kasvis-nuudeliwok
♥ linssitomaattikeitto
♥ erilaiset kvinoakulhot
♥ yrttiset perunaveneet ja purkkimajoneesi

Hyvä ruoka parempi mieli -sanonta toimii ainakin omalla kohdallani. Silloin kun elämässä kaipaa lohtua, toimivat erilaiset lapsuudenajan puurot loistavasti. Puuro on mun mielestä aivan aliarvostettua ruokaa. Siitä saa helposti lisukkeilla täyttävän aterian.

Ja hei, mikäli lounaspuurosta jää yli, niin siitä paistaa kätsysti rieskat iltapalaksi. Siis sellaisesta puurosta joka moiseen soveltuu 🙂 Postauksen kuviin liittyen, mulle lohturuoan lisäksi myös luonto näyttelee merkittävää osaa. Sen merkitys korostuu vielä näinä aikoina. Onneksi lupaa luonnossa liikkumiseen ei ole viety ♥ Mutta hitsi, kun tuo mökkijärvi nyt sulaisi nopsaa!

Mitä siellä syödään lounaaksi tulevina kotipäivinä?

TIISTAITERKUIN,