HEIPPAHEI

ja lauantaiaamuterkut saaresta. Jossa ollaan, ei sillä porukalla, millä oli tarkoitus olla, vaan pienemmällä kokoonpanolla. Mä mietin, että se nyt on ihan sama, missä mä sohvan/sängyn pohjaa kulutan, joten täällä ollaan. Mökkisängyssä. Enkä ihan just nyt tiedä parempaa paikkaa parannella. Vaikkakin näin mututuntumalla olo tuntuu erittäin hyvältä 🙂

Kaikille ihanille yrittäjille tulin toivottamaan Hyvää Yrittäjän Päivää näiden vuosia sitten tekemieni ja kuvailemieni brunssiherkkujen myötä! Te, jotka siellä nyökyttelette kiitoksianne, tiedätte varmasti mikä meitä yhdistää. Silkka hulluus, mutta myös järjetön motivaatio. Yrittäjyys on elämäntapa. Sellainen, jota värittää intohimo tehdä ja saavuttaa haluamiaan asioita. Mutta jota leimaa myös toisinaan pään hakkaaminen seinään ja kurssin muuttaminen nopealla aikataululla vastatuulesta myötätuuleen. Hetken hengähdys ennen uutta tuulen puuskaa.

Yrittäjyys on elämäntapa, joka pahimmillaan ja parhaimmillaan on läsnä 24/7. Joka pahimmassa tapauksessa vie perheen, terveyden, kodin ja ystävät. Mutta kuitenkin vähintään yhtä usein parhaimmillaan se on kuin palava liekki tuolla rintakehässä, joka säteilee hyvää oloa kaikkiin läheisiin ja mahdollistaa kodin rakentamisen, joka ilman yrittäjyyttä ei olisi kenties mahdollista. Se palava liekki luo uskoa siihen, että yrittäminen kannattaa aina. Ja hei, rohkenen sanoa tämän siitäkin huolimatta, että olen nähnyt kuinka yrittäjyydessä intohimo voi toimia myös terveyttä vastaan. Miltä tuntuu sivusta seurata uusiutunutta vatsahaavaa kerta toisensa jälkeen. Mutta kuinka se intohimo ei anna periksi luovuttaa.

Tässä elämäntavassa vastuu, riskit ja vapaus kulkevat käsi kädessä. Mahdollisuus onnistua houkuttelee enemmän kuin ne riskit. Mutta valehtelisin jos väittäisin, että yrittäminen on aina ruusuilla tanssimista. Ei se sitä ole. Mutta ei ole elämäkään. Elämään ylipäätään kuuluu vaikeammat vaiheet ja karikot. Yrittäjyys on kuin elämä. Mitään ei tule pitää  itsestään selvänä. Suuria suunnitelmia voi numeroiden valossa tehdä, mutta kuten elämässä yleensäkin, niin usein nuo numerot puserretaan kasaan selkärangasta ja hemmetinmoisella tahdonvoimalla. Joskus myös yöunien menettämisen voimalla. Siitäkin huolimatta mä väitän, että yrittäminen on aivan mielettömän kivaa ja suosittelen sitä lämpimästi jokaiselle, joka vähääkään tunnistaa itsessään yrittäjän piirteitä.

Millainen on yrittäjä? Voin vain puhua omasta puolestani, mutta mä haluan uskoa, että jokainen meistä yrittäjistä on motivoitunut ja toivottavasti saa yrittää puhtaasta tekemisen halusta. Realiteetit huomioonottaen ja rehellisesti. Toivon, että jokaisella meistä yrittäjistä olisi myös halu omalla yrittämisellään työllistää muita. Itselleni tämä on ainakin suuri osa yrittäjyyden palkitsevuutta. Saan työllistää tuolla maalitehtaassa, mutta työllistän välillisesti myös blogityölläni.

Health coaching -yrityksen perustaminen myötä saan toivottavasti myös joskus työllistää. Jos puhutaan haaveista tuon iltatähteni suhteen, niin tottakai haaveena on tuoda leipä pöytään, mutta yhtä isona haaveena on työllistää. Suomi tarvitsee yrittäjiä, sen takia, että talous pyörii. Että ihmisillä on töitä. Että meillä on ostovoimaa. Vähemmän työttömyydestä johtuvia mielenterveysongelmia. Työ näyttelee suurta osaa jokaisen elämässä ja jos mä saisin heilauttaa taikasauvaani, niin meillä ei olisi ainuttakaan työtöntä. Kaikilla olisi sellainen työ, josta nauttivat.

Olen ollut myös palkkatöissä monessa eri yrityksessä, joten olen nähnyt senkin puolen. Jokainen työ on yhtä arvokasta ja jokainen yrityksessä toimiva henkilö on yhtä arvokas. Ylipäätään kahtiajako yrittäjiin ja työntekijöihin ei tunnu kovin mielekkäältä, sillä kaikkihan me yrityksessä työtä tekevät ollaan työntekijöitä. Ollaan sitten yrittäjiä tai ei.

Jos mä haluaisin jotain yrittäjäskeneen tuoda, niin sen näkökulman, että kuilu työnantajien (usein siis yrittäjiä) ja työntekijöiden välillä pienenisi. Meillä töissä me kaikki ollaan ihmisyyden suhteen samalla viivalla. Ei ole ylä- tai alakerroksen väkeä. Me yrittäjinä tehdään tätä hommaa, että meidän rakkailla työkavereilla olisi töitä. Että meillä olisi töitä. Yrityksiä ei olisi ilman yrittäjiä, mutta ei myöskään ilman työtä tekeviä ihmisiä. Ja mä uskon, että ne meidän rakkaat työkaverit tekee töitä siksi, että tykkäävät työstään. Paras palaute, joka saatiin taannoin oli työterveyslääkäriltä, kuka kertoi, että harvassa yrityksessä on niin vähän sairauspoissaoloja kuin meillä. Se sai tuntemaan, että me yrittäjinä ollaan tehty jotain oikein ♥

LEPPOISAA LAUANTAITA IHANAT!

PS. hitsi vie, tää yrittäminen käy tunteisiin…jouduin oikolukemaan tekstin sen sata kertaa, kun herkistyin niin, että rivit pomppivat silmissä 😀