HEI HEISSULIVEI!

Täällä tunturin juurella pakkanen paukkuu niin, että pikaisella koiran pissityslenkillä aamulla meinasi kasvot jähmettyä kylmyydestä hetimiten. Osa perheestä suuntaa rinteisiin, itse pidän vielä lepopäivän tänään. Vaikkei kuumetta olekaan (tai ainakaan tunnu siltä), niin pistää puuskuttamaan helposti. Pidempään mukana olleet lukijat muistavatkin, että olen kertonut tammikuisin väliraportteja siitä, mikä on fiilis valkoisen sokerin ja alkoholin poisjättämisen jälkeen. Ajattelin nyt koota aiempien vuosien kokemuksista viisastuneena jo ennusmerkkejä, että miten tämä kuukausi tulee jatkumaan.

Nämä reilut kaksi hassua päivää tipattomasti ja sokerittomasti ovat menneet hyvin. Yhtään ei tee mieli kumpaakaan ”nautintoainetta”. Liekö osansa tällä flunssalla. Joka saa aikaan sen, että ei oikeastaan vaan tee yhtään mitään ruokaakaan mieli. Syystä, että en maista tällä hetkellä juuri mitään. 

Joskus olen saanut kommentteja, että miksi turhaa kärsiä tammikuu. Kerrottakoon nyt heti alkuunsa, että valkoisen sokerin ja alkoholin poisjättäminen ei ole minulle kärsimystä. Kaukana kärsimyksestä. Terveelliset elämäntavat ruokkivat toinen toistaan ja kokemuksesta tiedän, että voin vaan niin paljon paremmin, kun pidän itsestäni huolta. Tämä ruokavalion korjausliike ei siis ole itselleni nautinnoista luopumista, vaan päinvastoin. Nautin elämästä vielä enemmän. Niin paljon, että tämä jatkuu varmastikin taas tammikuun jälkeenkin. Ainakin arjessa.

Mitä kropassani/mielialoissani tulee tapahtumaan seuraavan parin viikon sisään ruokavalion korjausliikkeen myötä?

Unesta tulee syvempää ja illalla nukahtaa paremmin
Tämä tapahtuu joka ikinen kerta. Sokeri on itselläni se, mikä saa unenkin katkeilevaksi. Lasillinen punaviiniä saattaa tuoda mukanaan hyvinkin levottoman yön. Huomaan, että mitä enemmän tulee ikää, niin sitä enemmän suustani alas laittamani ruoka-aineet vaikuttavat unen laatuun.

Vyötäröpöhö pienenee silmissä
Vaikken ruokavalion korjausliikettä teekään laihtuakseni, niin silti huomaan ilmapalloefektin joka vuosi; tuntuu että joku päästää ilmoja pihalle vararenkaiden kohdalta. Vyötärössä tapahtuu ulkoisesti ehkä suurin muutos. Ja jos mietitään terveyttä laajemmalla skaalalla, niin tuo vyötärölihavuus/pöhötyshän on vissiin kaikista pahinta sisäelimien kannalta.

Ihosta tulee tasaisemman värinen ja kuulaampi
Osaltaan tämä on lisääntyneen vedenjuonnin ansiota, mutta itselläni myös sokeri saa ihon hetkessä huonoon kuntoon. Ihon kunnon parantuminen ei tapahdu sokerin jättämisen myötä yhtä nopeasti kuin mitä sen huononeminen. Veikkaan, että jälleen tänäkin vuonna iho menee ensin huonompaan kuntoon, kuona-aineiden lähtiessä liikkeelle. Viikon jälkeen se taas jo hehkuu ja on väriltään tasaisempi. Juonteetkin tuntuvat madaltuneen.

Kroppa alkaa huutamaan kasviksia ja liikuntaa
Kuten tuossa sanoin, niin ainakin itselläni terveelliset elämäntavat ruokkivat toinen toistaan ja liikuntainnostus kukoistaa terveellisen ruokavalion ansiosta. Noidankehä, jota vastaan en ajatellut tänäkään vuonna taistella.

Mielihalut vähenevät
Siinä missä joskus kielenkantoja kutkuttikin ajatellessani kuohuviiniä, tuntuu ajatus kuoharista tällä hetkellä liian hapokkaalta. Alkoholin suhteen ei tule olemaan ongelmaa tammikuussa. Sokeri on itselläni ollut viimeisen pari viikon aikana se addiktoivampi aine. Pian kuitenkin huomaan, että jopa banaani ja hunaja maistuvat liian makeilta. Kun ei taistele himotuksia vastaan, niin ainakin itselläni mielihalut pysyvät poissa.

Energiapiikkejä luvassa
Se on jännä, miten jo ihan muutaman päivän jälkeen tuntuu, että energiaa on vaikka muille jakaa. Ollakin, että tänä vuonna flunssa ehkä hieman vähän vielä haittaa energiapiikkien esiin tulemista 🙂 Verensokerin vaihtelut tasaa muutenkin mielialaa ja jaksaminen on sellaista pitkäkestoista. Ilman niitä ylä- ja alamäkiä.

Sokerittoman ja alkoholittoman vaikutukset on ihan varmasti kaikilla eri, riippuen lähtötasosta, mutta itselläni vaikutukset ovat hurjan suuria, vaikken mikään suurkäyttäjä kummankaan aineen kohdalla ole ollut. Edellisistä vuosista tiedän, että luvassa on vielä parin kolmen päivän infernaalinen päänsärky. Sellainen jomottava, sokeria huutava päänsärky, johon ei särkylääkekään auta. Siihen auttaisi muutama salmiakkipääkallo, mutta siinä nyt ei olisi mitään järkeä sortua, kun on kerran aloitettu 😉

Onko siellä ruutujen toisella puolen muita, ketkä on laittaneet ruokavalion ruotuun jouluisten konvehtien jälkeen? Toivottelen hurjasti tsemppiä sinne teille! Vielä odotan, että pääsen liikkumaan sillä tahdilla, mihin koukutuin ennen joulua. Mutta maltti on valttia ja täytyy parannella rauhassa 🙂

TORSTAITERKKUSIN,