lifestyle Archives - Sivu 158 224:stä - Marian Bistro & Lifestyle

lauantai 20. kesäkuun 2015

Mittumaari ♥

HEIPPAHEI IHANAT!

Voi vitsit, miten onkaan kuulkaas ollut outoa olla liki pari vuorokautta avaamatta konetta! Toisaalta se on tuntunut ihan mielettömän helpottavalta, mutta toisaalta tosi oudolta. On ollut teitä ikävä…tähän bloggaamiseen kun jää koukkuun. Instassa on välähdellyt meidän juhannuskuvia (kyllä, ruokaa ruokaa ruokaa…;), mutta vielä riitti näköjään kuvatulvaa tänne bloginkin puolelle. Olo on kuin uudelleen syntynyt; takana kahdet 11 tuntiset yöunet, parit päikkärit ja vain yhdessäoloa perheen kanssa. Juhannustaiatkin tuli vissiin ihan oikein tehtyä, sillä heräsin tuollaisen hottiksen vierestä tänä aamuna. Muuten ollaan saunottu, kalastettu, saatu tämän kesän eka hauki, käyty juhannusajelulla, etsitty ajelun varrelta pelto, kaivettu ylös matoja (saari on hiekkapohjainen, joten matoja ei ole), ongittu matarilla laiturin nokassa, käyty geokätköilemässä, ikuistettu joutsenpariskunnan lentoon lähtö, herkuteltu mansikkakakulla, poltettu kynttilöitä, naurettu, luettu, fiilistelty, ihasteltu aurinkoa, nautittu tummista pilvistä ja kuunneltu sateenropinaa. Ai niin ja rymsteerattu; mitä olisi juhannut ilman huonekalujen siirelemistä 😉

Kaiken kaikkiaan aivan älyttömän kiva juhannus alkaa pian kääntymään suloiseksi sunnuntaiksi. Positiivisin yllätys tänä juhannuksena on ollut sää. Ne sateet, joita luvattiin, tulivat mutta huomattavasti vähäisimpänä kuin oletettiin. Keli on muutenkin ollut lämmin ja tyyni. Sorsapariskuntaa on ollut myös kiva seurata, kahdeksan pikkuista menee vanhempien vanavedessä. Lokit ja tiirat ovat kulkeneet tuttuja reittejänsä mökin ohi. Täytyy kyllä sanoa jälleen kerran, että ollaan me ihan himskatin onnellisia, kun meillä on tällainen luonto. Suomi-neito on laittanut taas parastaan ♥

Vielä huominen aikaa köllötellä auringossa ja nauttia yhdessäolosta. Jaksaa kuulkaas painaa pari viikkoa töissä ennen kesälomia. Jihuu! Nyt iltapalapuuhiin; meillä tuo rakas juhannusheilani ja lapset ovat paistaneet lättyjä. Kahvipannukin porisee kotoisasti. Saas nähdä, meneekö yöunet 😀 Ens viikolla ajattelin kyllästyttää teidän ruokapostauksilla, jos ei haittaa? On tullut tehtyä pari niin hyvää ruokasettiä, että ilomielin ne teille jaan!

SULOISTA JUHANNUSPÄIVÄN ILTAA,

PS. kiitos kaunokaiset kommenteistanne, palaan niihin heti, kun mökkikupla halkeaa eli huomen illalla 🙂

torstai 18. kesäkuun 2015

Juhannuksen taikaa (& pari mansikkakakkua)

MOIKKAMOI IHANAT!

Mansikkakakku, tyyni järvi, lasi kuplivaa, hiljalleen taustalla kuuluva J.Karjalaisen Ankkurinappi, saunavihta, koivut kuistinpielissä, grilliruoka, lupiinit maljakossa, pihapelit lasten kanssa, yötön yö ja vastarannalla näkyvä juhannuskokko ♥ Mitä juhannus teille merkitsee? Mulle juhannus kiteytyy noissa juuri luettelemissani asioissa. Osahan meistä ei edes vietä yötöntä yötä, mutta näin aikuisiällä lasten saannin myötä juhla on saanut ihan uuden ulottuvuuden. Ei tarvitse pähkäillä, että mitä sitä tekisi; lähteäkö festareille vai olisiko kaupungissa. Oikeastaan tällä kokoonpanolla se on aivan sama, missä juhannusta vietän. Pääasia, että saa olla yhdessä.

Juhannus kuluu mökillä, kuten aika monena vuonna tätä ennenkin. Hyvä kirja, villasukat ja lasi viiniä. Toissailtaisen divarissa käymisen ansiosta myös miehellä ja lapsilla riittää luettavaa (lue: itselle hetki aikaa lukea rauhassa ;). Skipbo-turnauksia ja päikkäreitä. Saunomista ja uimista. Lauantaille näyttäisi tulevan muuten ihan kunnon kesäkelitkin, joten täytyykin ottaa aurinkorasvat mukaan.

Eilen lupailin tälle päivälle paria mansikkakakkuohjetta. Mansikkakakku vaan kuuluu juhannukseen. Ylläolevissa kuvissa vilahtaa niin perinteinen Brita-kakku kuin yltiöhyvä ”terveellinen” mansikkakakkukin. Molempi parempi. Tuo kaurahiutalepohjainen mansikkakku paranee ajan saatossa, kun taas britakakku on omiaan heti koristelun jälkeen.

SUPERHYVÄ MANSIKKAKAKKU

1 dl ruokaöljyä
6 dl isoherkku-kaurahiutaleita
– sekoitetaan keskenään
3 rkl vehnäjauhoja
2 1/2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
– sekoitetaan keskenään
3 munaa
2 1/2 dl sokeria
– vatkataan keskenään
-yhdistä aineet keskenään ja paista uunipellillä leivinpaperin päällä 225 asteessa kauniin ruskeaksi.
– vaahdota väliin kermaa ja viipaloi väliin ja päälle reilusti mansikoita
– kakusta voi tehdä kaksi tai kolmikerroksisen

BRITAKAKKU
pohja
125 gr voita
1 dl sokeria
2 keltuaista
1,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
marenki
3 valkuaista
1,5 dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria
täyte
2 dl kuohukermaa
raparperihilloa
3 rkl sokeria
mansikoita viipaloituna
1. Laita uuni kuumenemaan175 asteeseen.
2. Vaahdota voi ja sokeri
3. Lisää keltuaiset voimakkaasti sekoittaen ja viimeiseksi vuorotellen
jauhot, joihin leivinjauhe on sekoitettu, ja maito. Taikina jää hyvin löysäksi.
4. Valmista marenki.Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri ja vanilliinisokeri vähitellen.
5. Levitä taikina lastan avulla uuninpellille leivinpaperin päälle hieman pitkän malliseksi pohjaksi. Levitä marenki raa’an pohjataikinan päälle kokonaiseksi levyksi.
6. Paista uunin keskiosassa noin 20-25 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja marenkinkauniin ruskea. Pohjataikina jää hieman kostean tuntuiseksi. Jäähdytä hyvin.
7. Vatkaa kerma ja sokeri paksuksi vaahdoksi.
8. Leikkaa kakkupohja kahtia ja irrota veitsellä leivinpaperista.
9. Nosta toinen puolisko kakkuvadille pohjaksi ja levitä hillo, kermavaahto ja mansikat päälle.
10. Nosta toinen pohjapuolisko täytteen päälle.
11. Koristele mansikoilla (ja orvokeilla).
*******************************************************

Tämä viikko on ollut sen verran haipakkaa menoa, että meillä otetaan tänä vuonna juhannus löysin rantein. Se tarkoittaa mm. sitä, että oikaistaan juhannusleipomuksissa; kaupasta lähti mukaan valmis kakkupohja ja marenkilevy. Väliin kermavaahtoa ja mansikoita. Väsymyksen ja kiireen tilasta kertoo jotain se, että onnittelimme eilen väärää henkilöä synttäreiden johdosta; mummu ja taata tulivat syömään ja taata sai onnittelukortit toivotuksineen. Vasta myöhemmin tajusimme, että olikin mummun synttärit. Oli mummu vähän ihmetellyt, että miksi taataa onnittelemme, mutta luulivat sen menevät viimeviikkoisten nimppareiden piikkiin 😀 Illalla juoksulenkin jälkeen olimme menossa saunaan koko porukka, kun kuopus kiljaisi saunasta, että ”täällä on ihan kylmää”. Jep, olin käynyt saunassa jotain säätämässä ennen lenkille menoa, mutta saunaa en ollut sitten laittanut lämpiämään. Huh, juhannuksena rauhoitutaan ja ladataan akkuja. Parasta näissä ruuhkavuosissa on ehkä se, että osaa vielä jotenkuten säädellä kiirettä ja vetää henkeä tarpeen niin vaatiessa. Se on kyllä tärkeää! Blogi päivittyy jossain vaiheessa kera juhannustunnelmin, mutta Instagramin puolella varmaan tapahtuu sitäkin ennemmin 🙂

Millaisia juhannussuunnitelmia teillä on?

OIKEIN IHANAA JUHANNUSTA,
muistakaa tehdä paljon juhannustaikoja ♥

tiistai 16. kesäkuun 2015

Epätäydellisen täydellinen kesä

HELLUREI,

näin kesälomanodotusfiiliksissä on hyvä taas palauttaa mieliin se elämän pienistä jutuista nauttiminen. Kärsimättömänä sitä laskee päiviä lomaan. Niitä kun on vielä sen verran, että ei ihan kannattaisi kuluttaa aikaa odottamiseen. Kuten eilen totesin, niin ainakin mä olen ollut odottavalla kannalla. Odottanut sitä kesää. Ja lomaa. Kunnes tajusin, että ihan pian päivä alkaa lyhenemään. Uh. Tuota ei olis ehkä kannattanut kirjoittaa tuohon… 😀 Ei tarvitse oikeasti olla +35 astetta ja pilvetön taivas nauttiakseen ”pitkästä kuumasta kesästä”. Tästä hetkestä alkaen aion nauttia niistä pienistä kultakimpaleista…

♥ myöhään illalla lasten kanssa tehdyistä juoksulenkeistä
♥ lokkien kirkumisesta
♥ kännykällä tallennetuista hetkistä (insta moments)
♥ aamukahveista Tammelantorilla
♥ aamu-uinneista (ollakin, että vesi on tällä hetkellä +12 asteista…hrr)
♥ jokaisesta päivästä, kun aurinko edes pilkahtaa
♥ lämpimästä kesäsateesta
♥ ulkona kuivatun pyykin tuoksusta
♥ yöttömästä yöstä ja aamunkajosta taivaanrannassa
♥ rauhallisista aamun hetkistä, kun muu perhe vielä nukkuu
♥ aikatauluttomuudesta
♥ ex tempore -reissuista koti-Suomessa
♥ paljain jaloin nurmikolla tallustelemisesta
♥ pitkään yöhön käydyistä keskusteluista maailmanmenosta
♥ tuoreista kotimaisista vihanneksista ja marjoista
♥ epätäydellisyydestä

Epätäydellisyydestä? Niin just siitä, että kaiken ei pidä olla ihan tiptop. Ruoka-ajat ja päivärytmit heittävät häränpyllyä. Koti ei ole tiptop ja samat vaatteetkin viihtyvät päällä päivästä toiseen. Myöskään täällä blogissa ei olla kesän aikana ihan täydellisiä, josko sitä tähän asti ollaan edes oltukaan 🙂 Kuvat voivat välillä olla kännykkäräpsyjä, postauksiin voi kesällä tulla pieniä taukoja ja jututkin saattaa lentää taivaanrannan tuolla puolen. Kesä on vuodenaika, luonnonilmiö kun aurinko paistaa ja kaikilla on hyvä olla. Silloin kun ulkoiset puitteet eivät kovinkaan paljon muistuta kesästä, niin kesäiseen fiilikseen pääseminen voi kestää. Kuten moni muukin, niin myös tämä on asennekysymys. Ei voi vaatia kuuta taivaalta. Varsinkaan näissä asioissa, joihin meillä ei ole vaikutusvaltaa. Nauttikaamme siis siitä, että kesä on yllätyksiä täynnä. Koskaan ei voi tietää sataako vai paistaako. Sehän on rikkaus, kun oikein ajattelee. Tästä kesästä taitaa tulla epätäydellisen täydellinen kesä. Kuitenkin sellainen, että kun loppukesästä summaa kesän yhteen, niin vain ne aurinkoiset pilkahdukset ovat jääneet muistoihin. Ilman sitä sadetta näin ei olisi ♥

Muistetaanhan siis nauttia myös näistä sadepäivistä!

TIISTAITERKUIN,

sunnuntai 14. kesäkuun 2015

Happily ever after ♥

HEIPPAHEI,

ja ihanan sateista sunnuntaita 🙂 Juhlista on selvitty – myöhään meni, mutta it was all worth it. Hymy nousee näiden juhlien jälkeen pitkän aikaa huulille. Kaikki oli niin kovin ihanaa; kirkko vanha maalaiskirkko, papin puhe loistoluokkaa (=kyyneleet virtasivat), morsian kaunis, sulhanen komea, juhlapaikka ihanasti koristeltu, ruoka enemmän kuin maittavaa, musiikista vastasi huippubändi, nähtiin monta vanhaa ystävää ja saatiin monta uutta tuttavuutta ja mikä parasta; vierellä se maailman paras aviomies, joka vielä näiden kaikkien vuosienkin jälkeen noudattaa tuota ”tahdon” -sanaa. Pieni sana, jolla on ihan hirmuisen suuri merkitys.

Mekoksi valikoitui sininen vyötäröltä rypytetty mekko ja jalkaan ne sukkahousut. Olo oli huoliteltu. Ja juhlava, vaikka pönöttävästä poseerauksesta se ei ehkä ihan käy ilmi 😀 Olikin muuten niin kivaa, että yhtään yhteistä otosta miehen kanssa ei ehditty ottaa! Mutta voin kuulkaas sanoa, että nykyään myös musta on sallittu väri häissä, myös kevyitä sandaaleja näkyi yhtä monet kuin sukkahousuttomia jalkojakin. Joten te, jotka siellä pähkäilette juhlapukeutumista, niin no stress. Hiusten kanssa pähkäilin viime tippaan asti, mutta päädyin lopulta laittamaan ne kiinni. Hiukset saivat päällensä purkillisen lakkaa ja pysyivät kuin pysyivätkin tuossa asennossa loppuun asti.

Hääjuhla pidettiin Kuusvooninkisessa, Finalysonin tehdasrakennuksessa. Viimeksi tuolla on tullut juhlittua yhdeksän vuotta sitten omissa häissä. Paljon kivoja häämuistoja tuli muisteltua siinä sivussa kun tehtiin uusia sellaisia. Aivan ihana ilta siis takana. Lapset tulivat tänään kotiin puolen päivän jälkeen, haettiin pizzat ja muu perhe katsoi leffan. Allekirjoittanut nukkui rouheat 2,5 tunnin päikkärit siinä sivussa. Taas jaksaa 🙂

Kovasti onnea ja kiitoksia vielä hääparille ♥
“Marriage: Love is the reason. Lifelong friendship is the gift. Kindness is the cause. Til’ death do us part is the length.”
-Fawn Weaver

SULOISIN SUNNUNTAITERKKUSIN,

PS. älkää ihmetelkö sitä, jos kommentti ei heti näy; mulla on kommenttien tarkistus päällä huomista postausta varten. Joten käyn käsin hyväksymässä kommentit 🙂 Otetaan se kommenttien tarkistus sitten pois loppuviikosta!

lauantai 13. kesäkuun 2015

Elämän pieniä ihmeitä

MOIKKAMOI!

Paplarit päässä ja ihana kutkuttava onnentunne vatsassa. Tänään pääsemme juhlimaan häitä. Elämän pieni ihme on se, että löytää rinnalleen ihmisen, jonka kanssa haluaa viettää loppuelämänsä. Ihan yleisestikin, mutta tänä päivänä näiden kahden ihanan ihmisen kohdalla on ilo ja kunnia päästä todistamaan tuota hetkeä, kun he sanovat tahdon…

…palataan kesäisiin häihin vuonna 2010. Tasan viisi vuotta sitten eilen. Istuimme tulevan komean sulhasen kanssa ystäviemme häissä ja juttelimme elämästä. Naisista lähinnä 🙂 Siitä, että naisia tulee ja menee. Kerroin, että ei se tarvitse kuin vain sen yhden oiken ihmisen tulla vastaan. Kokemuksen syvällä rintaäänellä. Se riittää. Pohdittuamme aikamme asiaa, molemmat taisimme nostaa samaan aikaan päämme ja veikkaanpa, että molempien katse osui tismalleen samaan aikaan kauniiseen vaaleaan neitokaiseen, joka pyyhälsi ohitsemme. Tuleva sulhanen kohotti kulmiaan ja nyökkäsi tuota kaunistusta kohtaan ja kysyi minulta ”Niin kuin esimerkiksi hän?” Hymyilin silmilläni ja sanoin, että juuri hän. Tuleva sulhanen lähti tulevan morsiamensa perään. Kenelläkkään ei juhlissa jäänyt epäselväksi, että näiden kahden välillä oli vahva side jo heti alkumetreistä lähtien.

Tuosta hetkestä lähtien nuo kaksi, toisilleen silloin entuudestaan tuntemattomat, ovat olleet erottamattomat. Tänään pääsemme heidän häihinsä. Aivan uskomaton tunne. Teille kaikille siellä ruudun toisella puolella, jotka tuskailette sen oikean löytymisen kanssa haluan sanoa, että kyllä se löytyy. Pitäkää silmät auki ja mieli avoinna. Tämä päivä on jälleen todistus elämän pienistä ihmeistä ♥

Jeps, nyt kuulkaas pitää muistaa pakata vielä nessut laukkuun mukaan. Herkkä tilaisuus tulossa. Mekoksi valikoitui tuo tummansininen. Menee kivasti komean kavaljeerini asun kanssa. Ai niin, kerroinkos muuten jo, että hääjuhlaa vietetään samassa paikassa kuin silloin aikoinaan meidän hääjuhlaamme? Ihana päästä tuonnekin fiilistelemään 🙂

RAKKAUDEN TÄYTTÄMÄÄ LAUANTAITA
toivottaa nyt jo tippa linssissä