Heipsansaa!
Koulupäivä onnellisesti takana; onkohan muuten tämä päivä kaikkialla Suomessa koulupäivä? Meillä koulupäivä koostui Unicef-kävelystä, makkarasta, mehusta, kahvista ja pullasta. Yhdessäoloa raikkaassa syyssäässä. Tämänkin pökkelön ajatukset alkoivat jälleen toimia reissuväsymyksen jäljitä. Was about time 🙂
Tuolla Budapestissa emme juuri ehtineet kauppohin sisään kiertelemään lukuunottamatta Massimo Duttia ja Zaraa. Meillä Tampereella ei ole Zaraa, mutta mikäli Helsingin tai Turun Zaroissa on samanlaiset valikoimat kuin tuolla Budapestissa, niin voi teitä onnellisia siellä päin asuvia. Syksyn valikoima oli ihan mieletön! Matkakamuni tuolta tekikin muutaman löydön. Jälleen muuten meitä yhdistävä piirre; siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun oli pari vaatekappaletta roudattu kassalle. Tehokkuus ennen kaikkea, myös shoppailussa 😉 Zarasta olisi löytynyt juuri täydellinen harmaa talvitakki ja juuri täydellisiä ponchoja, mutta koska meillä oli tasan 10 minuuttia aikaa olla tuolla (ja mun matkalaukku oli ihan täynnä jo alkujaan), niin tyydyin ihastelemaan. 
Mun ihana muotibloggarimatkakamuni vei mut ihka ekaa kertaa Massimo Duttin liikkeeseen. Dollarin kuvat silmissä astuin sisään liikkeeseen ja koin mukavan yllätyksen; hinnat eivät olleet lainkaan pahoja ja jokaisen vaatekappaleen olisin voinut ostaa. Tällä hetkellä kuitenkaan tarvetta ei ole kuin talvitakille ja huiville. Näistä jälkimmäisen löysin tuolta liikkeestä. Mulla ja villahuiveilla on viharakkaussuhde; vähänkin liian karhea villa kutittaa kurkkua välittömästi ja saa aikaan ihistyskohtauksen. Tämä ostamani villahuivi on ihanan pehmeää 100 % villaa, eikä ärsytä ollenkaan.
Syksyn tullen tykkään pitää reilunkokoisia huiveja. Tällä huivilla on pituutta yli kaksi metriä ja leveyttäkin yli 70 senttiä. Tuohon on hyvä kääriytyä ihan töissäkin. Meillä vetää aina ikkunoista ja näin vanhemmiten, heh, alkaa niskoja helposti jomottamaan. Testasin tätä eilen mustan nahkatakin ja mustien housujen kanssa. Eikä tästä edes irtoa tuota nöyhtää, niin kuin villahuiveista usein tuppaa tekemään.
Ja sitten, Koti kuntoon syksyksi -arvonnan voittajiin. Suonette anteeksi, että kesti näin kauan suorittaa arvonta, mutta viime viikko oli aika haipakkaa. Kiitos ihan hurjan paljon kaikille arvontaan osallistuneille, uutta arvontaa pukkaa vielä ennen joulua, joten pysykäähän kuulolla. Tällä kertaa onni suosi seuraavia kommentoijia:
Satu:
”Oi, olisikin ihanaa saada kotia uuteen uskoon 15 vuoden jälkeen. Asunto on samassa kunnossa kuin muuttaessa. Kaiken myrskyn keskellä ei tullut remontoitua.. Olen nyt hieman katsellutkin maaleja ja sävyjä. Arvonnassa mukana.”
Henna73:
”Ois tarpeellinen palkinto :)”
Elisa R:
”Kuulostaa hyvälle!:) Meilläkin olisi tarvetta pienelle tuunaukselle!”
Onnea voittajille 🙂 Laitan teille sähköpostia tulemaan tässä viikonlopun aikana. Viikonloppu tulee kulumaan aikas leppoisissa merkeissä; tänään käymme vähän kaupungilla ja molemmille tytsyille on tulossa ystävät yökylään. Viritellään lapsille leffailta ja voipi olla, että me miehenkin kanssa katsomme pitkästä aikaa jonkun elokuvan. Eilen illalla myöhään katsoimme boksilta eilisen Vain elämää -jakson ja nyt mulle valkeni nuo PMMP:n biisit; aiemmin olen pitänyt kappaleita hirmuisen vaikeasti ymmärrettävinä, mutta nyt aukesi. Ehkä näin kävi myös monelle muullekin. Syviä tunteita ja hurjia kokemuksia sanoitusten takana. Nostan hattua. Eilen instagramissa vilautinkin tuota Marian kokeilevan kotikeittiön gulassikeittoa. Siitä ohjetta pukkaa alkuviikosta. Tuli ihan törkeän hyvää, vaikka itse sanonkin 😀
No mutta, nyt viikkaamaan pyykkiä ja siivoamaan ennen kaupoille lähtemistä. Mun se pienilehtinen kukkakin oli kuollut reissun aikana; ei ollut yllätys. Täytyy ostaa tilalle joku uusi huonekasvi. Mutta mikä, niin se on vielä iso arvoitus. Mun hoidossa kun kaikki kukat kuolee ihan alta aikayksikön…
Leppoisin lauantaiterkuin,
PS. Olettekos muuten huomanneet kuvien laadussa mitään muutosta aiempaan? Sain testaukseen uuden kameran ja voi että, mä olen ihan rakastunut siihen. Kamera- ja kuvausjuttuja huomenna enemmän 🙂
