HEISSULIVEI!

Toivottavasti siellä vietellään maanantaita hymyssä suin Täällä joo…vähän nihkeän aamuherätyksen jälkeen. En voi ymmärtää, miksi en pääse ajoissa nukkumaan. Mutta hei, turha siitä valittaa, sillä sehän on ihan vain minusta itsestäni kiinni. Oma moka, niin sanotusti! Pari kuppia kahvia ja työkavereiden seura aamukahvilla piristivät sen verran pajon, että nyt on suurin osa niistä kuun ekana päivänä tehtävistä jutuista tehtynä. Maanantai-illalle yleensä tulee varattua sellainen rauhallinen koti-ilta, mutta tänään pääsen töiden jälkeen treffaamaan rakasta ystävää. Hyvää ruokaa ja parasta seuraa – ei ole sen voittanutta. Myöhemmin ilta jatkuu edelleen parhaassa seurassa kera maailman parhaimman aviomiehen. Trimmeri surraamaan ja mummun marjapuskien alustat kuriin. Ei sinne kuulkaas tohdi mennä edes viinimarjoja poimimaan, muuta kuin hanskat kädessä. Sen verran on nuo nokkoskaverit villiintyneet. Nokkoslättyihin törmäsin jossain blogissa. Sellaisethan menisivät iltapalasta!

Maailman täydellisin kakku. Se voisi kuvata kuvissa näkyvää mustikkamascarponekakkua. Reseptin bongasin Anun Kääpölinnan köökissä -blogista. Maku oli just eikä melkein. Samettinen, makea olematta liian makea, raikas. Tein ehkä pienen valmistusvirheen (voi olla, että yksi ranskankermapurkki ei ole sama kuin yksi desi ranskankermaa ;), sillä itselläni täyte ei mahtunut 20 cm irtopohjavuokaan. Hätähän ei ollut suuri, sillä lopun täytteen laitoimme bastogne-keksien kanssa kerroksittain laseihin. Lisäksi tuo mustikkatäyte valui irtopohjavuoan läpi leivinpaperille ja ehkä siitä hitusen jääkaapin hyllyillekin, mutta tulipa jääkaappi siivottua siinä samalla. Joten laittakaahan kakku varmuuden varalta vaikka isolle ruokalautaselle tekeytymään jääkaappiin, ettei tule sotkua. Keksireunat ja -pohja hieman kostuivat mustikasta, mutta ei niiden rapsakoita tarvitse ollakaan.

Mutta se maku, tämä kakku kiilasi maullaan Marian kakkulistan kärkeen. Mennen tullen! Menee kuplivan kanssa ja menee kahvin kanssa. Menee kauniisti katetussa kahvipöydässä ja menee lusikalla syötynä seuraavana päivänä suoraan jääkaapista. Itselläni ei ole mitään sen kummempaa viharakkaussuhdetta liivatelehtiin, mutta onhan se fakta, että niiden liotteleminen on vähän työlästä. Tähän kakkuun liivatetta ei käytetty lainkaan. Muutenkin resepti noudattelee sitä rakastamaani linjaa; ei kilometrin pituisia ainesosaluetteloita aineilla, jotka ovat osaltaan ihan hepreaa. Tuttua ja turvallista. Helposti hyvää. Vähän muokkasin taas reseptiä, sillä saaressa oli joitain aineita naftisti. Lisäksi mm. siivilä ja monitoimikone puuttuivat

MUSTIKKAMASCARPONEKAKKU

Pinnalle
6 dl mustikoita
 sitruunan vastapuristettu mehu
1 dl sokeria

Murupohja
200 g digestivekeksejä
100 g voita sulatettuna

Täyte
500 g mascarponejuustoa
5 purkkia (a 150 g) ranskankermaa
4 rkl tomusokeria
 sitruunan raastettu kuori

-kiehuta mustikoita, sitruunamehua ja sokeria noin 5-10 minuuttia. Anna jäähtyä.
-murskaa keksit esimerkiksi metallivuoassa lasin pohjalla painellen (jos ei ole monitoimikonetta).
-kaada keksimurskaan voisula ja painele voidellun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille (huom. muista laittaa leivinpaperi pohjalle!)
-vatkaa täytteen ainekset sekaisin ja lisää tarpeen mukaan tomusokeria
-kaada täyte pohjan päälle ja laita jääkaappiin puoleksi tunniksi
-levitä pinnalle keitetty mustikkakastike
-anna tekeytyä jääkaapissa seuraavaan päivään

**********************************

Oih ja voih, nyt kun tuota saisi palasen!

PIRTSAKKAA ALKANUTTA ELOKUUN EKAA VIIKKOA,

PS. tasan kahden viikon päästä maanantaina haetaan meidän uusi pikkuinen supersuloinen karvainen koirapuppeliperheenjäsenemme kotiin. En malta odottaa! Sen kunniaksi huomenna vähän koirajuttuja

EDIT: Arja kommenttiboksin puolella ehdotti hyytelösokeria tuohon mustikkapäällyseen – sitä taidan kokeilla ensi kerran!