MOIKKAMOI!
Hupsista, eilen tuli pidettyä jälleen tahatonta blogitaukoa. Iltapäivä kului keittiössä hääräillessä ja ilta istuttiin veljen perheen kanssa takapihalla. Espanjalaisittain. Ihanasta illasta tunnelmia blogiin ensi viikolla 🙂 Tänä aamuna aamukahvikupposen äärellä aloin pohtimaan sitä, että kuinka paljon uusia alkuja elämässä tapahtuukaan. Jokainen aamu on sellainen, jokainen kuun vaihde on sellainen, jokainen maanantai, jokainen elokuu koulujen alkaessa, jokainen vuoden ensimmäinen päivä. Kuinka monta mahdollisuutta meillä on ottaa uusi suunta elämässä. Ja toisaalta sitä, että onko tarvetta ottaa uusi suunta elämässä. Mä olen sitä mieltä, että aina on varaa pikkuisen parantaa omaa toimintaa. Varaa nauttia elämästä astetta enemmän.
Aina on varaa olla vielä ystävällisempi muille, armollisempi itselleen, hymyillä elämälle astetta leveämmin, oppia nauttimaan vieläkin askeettisimmista jutuista, olla tyytyväisempi olemassa olevaan ja osata kuunnella. Olla läsnä. Kuunnella myös omaa itseään ja tehdä asioita, jotka on hyväksi just mulle. Olla samalla epäitsekäs, mutta niin että se oma hyvinvointi ei kärsi. Opetella sanomaan ei, kun ei vaan jaksa. Sallia väsymys ja välillä ne kenkummatkin päivät. Kunhan tietää, että huomenna kaikki on taas paremmin. Aloittaa aamu puhtaalta pöydältä ja hymyillä sille peilikuvalleen samalla, kun pesee hampaita. Vaikka sieltä peilistä tuijottaa mörökölli, jolla on ilmestynyt maailmanluokan pahin finni keskelle otsaa. Ottaa juuri heränneet lapset kainaloon ja rutistaa oikein kovaa. Kertoa miehelle whatsupilla kuinka paljon rakastaa. Vastata ystävien viesteihin nyt eikä huomenna. Elää elämää täysillä ja niistä uusista aluista, uusista mahdollisuuksista, kaiken irtiottaen.
Today I choose life. Every morning when I wake up I can choose joy, happiness, negativity, pain…
To feel the freedom that comes from being able to continue to make mistakes and choices –
today I choose to feel life, not to deny my humanity but embrace it.
Kuten niin monta kertaa aiemminkin teidän kanssa puhuttu, niin kyllä se on kuulkaas se asenne joka ratkaisee. Se, että välillä osaa katsoa maailmaa ruusunpunaisten lasien läpi on vain plussaa. Se ei tee hallaa kenellekään, jos antaa haaveiden viedä. Jos osaa hölmöillä ja hassutella. Tehdä virheitä ja ottaa niistä opikseen. Tiedostaa elämän rajallisuuden ja perustaa kaiken toimintansa sen pohjalta. Elämä on tässä ja nyt!
Sellaista tajunnanvirtaa perjantaihin. Elämä on tässä ja nyt, mutta lisäksi se siirtyy tänään saareen. Miehellä alkaa vihdosta viimein loma ja pakataan auton peräkärryllinen mukaan tavaraa saareen. Sieltä tehdään sitten täsmäiskuja kaupunkiin. Tai jos siltä tuntuu, niin kärrätään se peräkärry takaisin kaupunkiin, ollaan kotona ja tehdään täsmäiskuja saareen. Fiilispohjalta mennään tämä loma. Ja aivan sama, vaikka säätiedotus näyttäisi kymmentä sadepisaraa. Sadepäivinä leivotaan pullaa, poltetaan kynttilöitä, luetaan kirjoja ja vaan ollaan. Ladataan akkuja. Kun aurinko paistaa pilvenraosta avataan kesähuoneen salusiinit ja käännetään kasvot kohti valoa.
Ei mulla muuta, kiitos kun olette olemassa ♥
LÄMPIMIN PERJANTAITERKKUSIN,
Hei Maria! Kiitos ihanasta ja inspiroivasta blogistasi. Olen seurannut blogiasi jo usean vuoden ja ottanut joitakin ihania sisustusideoitasi omaankin käyttööni. Siksi onkin melkoisen hauska sattuma että jokunen aika sitten sain tietää että olet mieheni (Ilkka) pikkuserkku. Eihän miehet blogia lue, emmekä ole koskaan tavanneet joten en tiennyt sukulaissuhteestanne.
Moikka Salla
ja hei kiitos sinulle <3
Ei voi olla totta, pieni maailma! 😀 Ehkä me vielä joskus tapaamme!
Amen!:D Susta voisi tulla sellainen tyyppi, joka käy puhumassa positiivisuudesta joukoille…vaikka tavallaanhan sä jo olet!:D Allekirjoitan niin tuon sun tekstisi. Omalla asenteella ja ajattelulla on valtava merkitys, ja muutos, sen täytyy aina lähteä liikkeelle itsestä.:)
Hieno, uusi banneri!
Oikein mukavaa ja rentouttavaa lomaa Maria!<3
Hihii, kiitsa Taina <3
Joo, Bumtsbum Markon jalan jäljille ;D
Juurikin näin, kaikki muutos lähtee omasta itsestä liikkeelle!
Kiitos ja samoin sinne <3
Kyllä on aivan ihana käydä lukemassa blogiasi. Ja niin, se asenne! Olen kanssasi samaa mieltä. Se ratkaisee niin paljon. Sinusta inspiroituneena olen itsekin ruennut miettimään omaa asennetta asioita ja elämää kohtaan. Kiitos aivan ihanasta blogista! P.s tein ohjeellasi pavlovaa ja maistui kaikille! 🙂
Moikka Jenna
ja kiitos ihanasta kommentistasi!! <3 Niin kiva kuulla, että nämä mun höpötykset inspiroi teitä 🙂
Kiva, että pavlova onnistui! 🙂
Aurinkoista heinäkuuta -ja väliin vaikka niitä sateisia päiviä omine iloineen, kasvavathan sienet ja marjat sitten vain paremmin!
Kiitos kaunis ja samaa sinne (ja ihanaa lomaa!) <3
Sanos muuta, ei haittaa vaikka välillä vähän sataa 🙂
Oikein hyvää, rentouttavaa ja toivottavasti kuitenkin aurinkoista lomaa teille!
Täällä vielä odotellaan lomaa ja voi että alkaa päivät tuntua pitkiltä!!!
Mutta nyt kuitenkin ihana viikonloppu, näyttäisi tulevan lämmin sellainen ☀
Moikkuli Jonna
ja kiitos, kiitos, kiitos <3
Hei oikein paljon sinne tsemppiä loppurutistukseen, kyllä se loma sieltä tulee 🙂
Olipa taas ihana kirjoitus, tuli oikein hykerryttävän suloinen olo 🙂 Pakko tunnustaa, että vaikka optimisti olenkin, en kyllä yllä tuolle sinun tasollesi vielä – mutta matkalla ollaan ja blogisi on oiva sparraaja siinä! 🙂
Hei, tuli mieleeni tätä lukiessa asia, jota olen itsekin pohtinut. En ole varma, oletko jossain kohtaa sellaista jo käsitellytkin täällä, mutta pieni ajatushaaste… jos oikein kovasti eläydyt ja oikein rehellisesti kirjaat ajatuksesi ylös, niin… kuinka suurta osaa onnellisuudestasi ja positiivisuudestasi näyttelee raha? Heh, kysymys kuulostaa lähes tylyltä, mutta se ei ole tarkoitukseni. Vanhin lapseni tekee kovasti työtä löytääkseen itselleen sopivan alan, jota alkaa opiskelemaan, ja meillä on paljon keskusteltu eri ammateista ja sen myötä myös palkasta – rahasta.
Periaatteessa asiahan on äkkiseltään ihan selvä: raha ei todellakaan tee onnelliseksi, vaan perhe, läheiset, ystävät, terveys jne. Mutta jos tästä mennään syvemmälle, niin olisitko yhtä onnellinen, mikäli perheinesi asuisit esim. pienehkössä vuokrakerrostalossa, eikä olisi varaa koskaan matkustella, jos pitäisi aina tinkiä ruokakaupassa ja ostaa vaatteensa aina alennuksesta? Ei olisi mökkiä, ei kahta autoa, ei mahdollisuutta ulkona syömiseen…
Tällaisia mietteitä täällä, suloista saarilomaa! <3 Mökkipostauksia odotellen! 🙂
Moikkelis Hertta
ja kiiiitos kaunis <3 Ihana kuulla!!! 🙂
Voih, ei kuulosta tylyltä lainkaan <3 Tuossa taannoin erään postauksen kommenttiboksin puolella valotin tätä raha-asiaa:
https://atmarias.indiedays.com/2016/05/24/happiness-is-a-state-of-mind/
Tottakai raha tuo perusturvaa ja kodin, mökin, autojen yms. eteen on tehty ihan hirmuisesti töitä; molemmat meistä on opiskellut korkeakoulututkinnot (tosin eihän sekään takaa töitä tänä päivänä…) ja paiskinut (välillä valitettavasti terveydensä uhalla) töitä 24/7. Itse aloitin vastavalmistuneena kauppatieteiden maisterina H&M:n kassalta, kun ei muita töitä ollut tarjolla 😀 Siitä sitten yrittäjyyden kautta kohti näitä kahta ihanaa työpaikkaa. Itse itseni työllistäen tiedän, että mitä enemmän teen töitä, sitä enemmän on mahdollisuus vaikuttaa toimentulooni. Rakastamme matkustelua, joten juu, kyllä se raha tuo osaltaan onnen sen suhteen. Vaikkei se terveyttä tuokaan. Valitettavasti <3 Mutta kädestä suuhunkin on tullut elettyä, opintolainan turvin ja kaurapuuroa syöden 🙂
Juu kuule, mökkipostauksia piisaa 😀 Suloista sunnuntaita <3
Ja hei tsemppiä sinne hurjasti lapsellesi alan valintaan ja opiskelupaikkojen miettimiseen. Meillä tytöt ovat ilmoittaneet perustavansa kauneussalongin, mutta tuo haave vaihtuu päivittäin 😉
Sen mitä olen blogiasi seurannut, olen välillä melkeinpä ihmetellyt, että noinko helppoa se yrittäjyys onkaan 🙂 Olet kyllä onnekas kun pystyt pitämään monen viikon kesälomat, muut pitkät lomat päälle sekä paljon vapaapäiviä viikolla. Ainakin sen kuvan olen blogistasi saanut. Kun toisaalla yrittäjät eivät paljon lomia pitele, ainakin ne mitä tiedän ja se mitä julkisuudessa yrittäjät puhuvat, siltikin leipä välillä tiukalla. Siinä mielessä olet kyllä hyvin onnekas yrittäjä 🙂
Moikka Sanni,
niin, täytyy selventää, että yksityisyrittäjänä vs yrittäjänä toimiminen on eri asia. Monella yksityisyrittäjällä asian laita on juuri noin, ettei lomia pysty pitämään.
Yrittäjyys, näin 13 vuoden jälkeen, palkitsee. Toki alkuun ensimmäiset pari vuotta oli unettomia öitä liki miljoonan euron alkulainojen takia, mutta kovalla työllä niistäkin selvittiin ja saatiin tulos positiiviseksi ja toiminta kannattamaan 🙂
Eli ei se yrittäjyys pelkkää juhlaa ole (tai edes lähellä siitä), varsinkaan alussa. Mutta meitä yrittäjiä on moneen junaan. Jotkut eivät näe sitä mahdollisuutta ja vapautta riskien ja kovan työnteon takana. Vaan niin kuin sanoit, aika paljon julkisuudessa yrittäjät purnaavat. Olen myös nähnyt toisen puolen, sen kun yrittäjä tekee niin paljon töitä, että vatsahaava puhkeaa. Siinä tapauksessa on toki mietittävä, että missä menee raja. Kuinka vähällä tulee toimeen ja mitkä ne elämän prioriteetit ovat.
Blogin suhteenhan olen yksityisyrittäjä – tästä en malta pitää lomaa 🙂
Mutta kyllä, erittäin onnellinen ja kiitollinen yrittäjä saan olla <3
PS. ne vapaapäivät viikolla ovat minun palkattomia päiviä - silloin ei palkka juokse, tietystikään.
Olen niin onnellinen, että löysin muutama kuukausi takaperin blogisi, siitä tuli yksi lemppareistani samoin tein. Ihailen sinun positiivisuuttasi ja optimistisuuttasi! Vaikka itsekin olen peruspositiivinen ja näin aina asioissa ja ihmisissä enemmän hyvää kuin pahaa, niin vielä on matkaa tuohon sinun tapaasi katsoa elämää. Kiitos siis, että kirjoitat ajatuksiasi meille ja tsemppaat meitä monia 🙂 Oikein ihanaa lomaa koko teidän perheelle!
Heipsan Kay
ja lämmin kiitos ihanasta kommentistasi <3 Nämä teidän kommentit antaa vahvistuksen sille, että kyllä mun kannattaa sittenkin kirjoittaa niitä asioita, joita tekee mieli. Eikä väen vängällä keksiä mitään muuta 😀
Kiitos ja ihanaa kesää sinne <3
Leppoisaa lomaa koko perheelle!
Kiitos kaunis Pirjo ja oikein ihania kesäpäiviä sinnekin <3
Teidän lomasuunnitelmat kuulostaa niin hyvältä! Mulle jotenkin koko kesä on lomaa. Ei tule tehtyä kun 5 päivää viikossa noin 8 tunnin päiviä, valoa riittää iltamyöhään ja ihanat auringonlaskut tuoijotellaan aina kun vaan pilvet sen mahdollistaan (meillä on talo korkealla kohdalla, joten puitteet löytyy). Niin ja sitten vielä ne oikeat kesälomaviikot.❤ Aina on jotain projekteja, mut ei ne meille ole mitenkään pakkopullaa. Tänä kesänä rakennetaan (mies rakentaa ;)) kesähuonetta/kasvihuonetta/lasitaloa ja ollaan muutenkin paljon pihalla. Ja jos jokupäivä ei huvita tehdä niin sitten ei. Tehdään jotain muuta tai ollaan tekemättä mitään.
Kuinka olet voinut? Toivottavasti hyvin. Ainakin kirjoitusten perusteella. 🙂 ihana teksti taas.
Palataan❤
Kiitsa Niina,
totta – koko kesä on lomaa, tavallaan. Hienosti sanottu <3
Kivalta kuulostaa tuo teidän kesähuoneenne! Hei, just näin, fiiliksen mukaan kantsii hommia tehdäkin 🙂
Kiitos kysymästä, olen voinut yllättävän hyvin. Ikinä en olisi uskonut suhtautuvani tilanteeseen näin kypsästi. Toki, suru on ihan valtava, mutta se ei ota valtaa. Elämä jatkuu ja jotenkin sitä elämän halua löytyy vielä enemmän...jos mahdollista! 🙂
<3 <3 <3