HEIPPAHEI,

ja ihanaa alkanutta viikkoa! Jo vain, taitaa kuulkaas olla jo kevättä rinnassa – aamuisin alkaa päivä valkenemaan suht’ ajoissa ja illalla riittää valoa vielä työpäivän jälkeenkin. Linnut visertävät ja aurinko tuntuu jo hieman lämmittävän. Paras aika vuodesta on pian käsillä 🙂  Viikonlopun aikana kärsimme miehen kanssa suureellisesta mökki-ikävästä. Se helpotti kuitenkin, kun tajusimme, että vuoden ”mökitön” elämä on jo paremmalla puolella. Reilu pari kuukautta ja sitten siellä happy placessa vietetään taas kaikki liikenevä aika. Joten nautittakoon nyt kotinurkista täysin rinnoin siihen asti 🙂

Kotinurkista esittelyssä pitkästä aikaa mun valtakuntaa. Köökkiä. Kerrankin päivännäöllä. Yleensähän tuo nurkkaus näyttäytyy illan pimeydessä kera perjantai-illan tarjottavien. Esikoinen kysyi tuossa eilen, että mikä mun lempihuoneeni meidän kotona on. Vastasin, että keittiö. Keittiö on todellakin meillä kodin sydän. Kuvissa näkyvän lieden edessä tulee varmastikin vietettyä heti sängyn jälkeen eniten aikaa. Muu perhe istuu milloin milläkin kokoonpanolla tuossa keittiön saarekkeen ääressä. Jutellaan, tehdään ruokaa ja vain ollaan. Haaveilen sellaisesta keittiöstä, johon mahtuisi sohva. Ei siis mitään perinteistä olkkarin sohvaa vaan vanhan hirsitalon erkkeri, johon saisi ns. ikkunalautasohvan. Olis niin ihana! Ja sitten kun tuossa sohvalla kahvikupposen kanssa istuessaan katselisi ulos, näkyisi Pispalan rinteiden puutalojen katot ja Pyhäjärvi. Jep, lottoa vetämään vaan 😀

Kuvissa vilahtaa myös miehelle isänpäivälahjaksi ostamamme Pauligin Cupsolo -kahvikone. Olin vähän sitä mieltä, että ehkä tuo jää pölyttymään nurkkiin (niin kuin se maidonvaahdotin, popcorn-kone jne), mutta mitä vielä. Tuolla hurruutamme kahvia tulemaan päivittäin. Lapset tykkäävät juoda iltapalalla Tazzaa. Ehdoton suosikkini on tuo moccachino, mutta viime aikoina olen myös juonut guatemalaa maidon kera.

Siinä lyhykäisyydessään esittely paikasta, where the magic happens 😉 Täältä vanhasta postauksesta saa vähän enemmän osviittaa tuon keittiön ja ruokatilan pohjapiirustuksesta. Klikatkaahan kuvat isommiksi, ne meni blogimuuton yhteydessä tuollaisiksi mineiksi. Ajan saatossa tuo ruskea värikään alakaapeissa ja tasossa ei enää hämää. Vielä viime vuonna olin valmis laittamaan koko keittiön uusiksi. Mutta hei, meillä on toimiva keittiö ja runsaasti säilytystilaa. Mikäs tässä ollessa. Edelleen siitä bistrokeittiöstä kyllä haaveilen. Niin kauan kuin keittiö on puhdas, viihdyn siellä. Meillä vaan tuppaa kerääntymään roinaa tasoille. Nyt paluu ruokikselta tositoimiin eli töihin! Hei, mikä teidän kodin sydän on?

MUKSAA MAANANTAITA,