Heipsankeipsan,
suloinen sunnuntai on jo kääntymässä ehtoopuoleen ja täytyy sanoa, että sunnuntai on kulunut varsin rentoutuneissa merkeissä. Sininen on ollut päivän pääväri; sitä on uusvanhassa keittiönjakkarassa, tähtihuivissa, laskiaispullan välissä mustikkahillossa ja mikä karseinta, myös mun huulissa. Heitin omaan juoksukuntooni nähden ehkä liian nopeatempoisen liki 1,5 tunnin juoksulenkin, jonka jälkeen tuli täyshorkka. Kiireen vilkkaa menin suihkun alle haaveissani pitkä ja kuuma suihku, mutta hitsinvitsi; kuuma vesi oli loppunut ja huulet sinisenä poljin jalkaa hetken ajan. Voin sanoa, että kylmän suihkun jälkeen olin valmis punkeamaan itseni laskiaispullien kanssa kuumaan uuniin 😀
No mutta, näin jälkeenpäin asia jo hymyilyttää. Harvemmin suivaannun mistään, mutta nyt kiehahti kyllä ihan kympillä. Olen näköjään kyllä hirmuisen nopsasti leppyvää sorttia. Tosin en tiennyt, mille tai kenelle olisin ollut tuosta kuuman veden loppumisesta vihainen. Ehkä kuitenkin itselleni, sillä vietin aamullakin tuolla kuuman suihkun alla tovin jos toisenkin. Ihan vähäsen olin myös suuttunut lämminvesivaraajalle, joka kaipaa kipeästi uusimista, mutta jonka uusiminen on ajankohtaista vasta sitten, kun on likviditeettiä uusia tuo koko sauna/kylppäriosasto, sillä se varaaja on lauteiden alla.
Vaaleansininen jakkara on sellainen, jota olen meille jo havitellut pitkään. Se on kotoisin mummulasta. Enkä nyt puhu mummulasta tuossa tien toisella puolella vaan Oriveden mummulasta (klik), isäni kotitilasta. Iskä ei halunnut tuota jakkaraa antaa meille aiemmin, sillä se oli iskälle helppo jakkara istua jalkaproteesin kera. En usko, että iskä nyt pistäisi pahakseen, että tuo jakkara on meillä käytössä ♥
Mä en ole aiemmin tähtihuiveista innostunut, mutta nyt ostin ihkan ekan tähtihuivin. Mä tuun näissä muotijutskuissakin vartti kärjestä 🙂 Huivi osui silmiini samalla, kun kävin klikkaamassa ostoskoriin Marjan blogissa (♥-terkkuja) näkemäni taivaallisen ihanan Nicholas Vahén leikkuulaudan. Nuo leikkuulaudat ja tarjoilualuset on mun heikkous nro ykkönen tällä hetkellä.
Suloista sunnuntai-iltaa,
me lähdetään nyt lasten kanssa vielä vähän luistelemaan!
Lämpimän veden loppuminen saa kyllä adrenaliinin nousemaan. Joskus käynyt noin ja kyllä ottaa päähän! Meillä varaaja lämpiää yösähköllä (halvempaa) ja jos tietää että vettä kuluu enemmän niin pitäisi muistaa painaa sulaketaulusta nappi alas että varaaja lämmittää koko ajan. Mut aina ei muista… Ärsyttää jos niin käy itelle mut nolompaa on jos niin käy vieraalle…
Kiva jakkara! ♥ Ihanaa sunnuntain jatkoa!
Meillä katsos ihan sama; yösähköllä lämpiää vesi ja yleensä illalla joudutaan painamaan tuo nappi pohjaan, että saadaan lämmintä vettä…mutta joku oli näemmä lutrannut jo iltapäivään mennessä kaiken veden. Joo, vieraita en uskaltais päästää suihkuun, ennen kuin tuo namiskukkeli on ollut tarpeeksi kauan päällä 😀
Kiitos samoin ♥
Ihana ja muistorikas jakkara!
Meillä juuri vaihdettiin varaaja, mutta kylppärirempasta vasta haaveillaan…
Kiitos Vekarus ♥ Ja siinä on kaiken lisäksi hyvä istuakin! Just passelin kokoinen 🙂
Meillä kuulemma menee saunan lauteiden purkamisessa niin kauan, että ei kannata vaihtaa vasta kun rempan yhteydessä…ja olikohan se vielä niin, että varaaja ei mahtuis edes saunan ovesta ulos. Huh, kauhistuttaa jo valmiiksi, että jos se yhtäkkiä vaan tekee stopin. Säästäis kyllä varmaan sähkölaskussakin pitkän pennin, kun uusisi sen. Kaikilla muilla meidän taloyhtiössä lämminvesivaraaja on uusittu, joten me ollaan vähän mattimyöhäisiä 🙂
Minä en ole ollut koskaan pastellivärien ystävä, mutta tänään huomasin kaivavani vaaleanpunaisen kynttilän esille. Tästä se pastellikausi sitten varmaan pikku hiljaa alkaa :). Kivasti sopii jakkara teille ja ihanaa, että se sai jatkaa käytössä.
Hei mulla on vähän sama juttu pastellivärien kanssa, mutta nyt ne on alkanut kiinnostaa. Kevät ja pastellikausi sopii hyvin yhteen 🙂
Kiitos, mäkin olen niin onnellinen tuosta jakkarasta, vaikka kyllä se vielä hakee vähän paikkaansa meillä 🙂
Jälleen kerran niin kauniita kuvia, ja kaunis sinä <3. Hih, olenkohan mie värisokea vai mistä johtuu, mutta miun mielestä tuo huivi on harmaa :D. Ihana se on joka tapauksessa, ja mieluusti kelpuuttaisin sen itsellenikin. Ja tuo jakkara on todella symppiksen näköinen :).
Bongasin muuten kuvan juurikin tästä teidän ruokailuhuoneesta uusimmasta Oma Koti -lehdestä :). Aluksi katsoin, että onpas kyllä hirmuisen tutun näköinen kuva, ennen kuin hoksasin, että teiltähän se on :).
Moikka Tiia ja kiitos ♥
Siis et ole lainkaan värisokea, se on kuvissa harmaa, mutta luonnossa sinertävän harmaa (just sellainen väri, jota ei kandee pitää ollenkaan niinä päivinä, kun kasvot punottavat :)! Kiitos, jos en väärin muista niin isäni pappa tai sitten mun pappa on tehnyt tuon jakkaran…
Juups, siellä se oli, kun lehti teki uutisjutun meidän uudesta tuotteesta ja tarvitsi siihen myös kuvan 🙂
Mistäs löysit tuon kivan huivin (ja leikkuulaudan)?
Moiks! Vitsi, hyvä kun huomasit, oli näet tarkoitus sekin tuohon kirjoittaa. Eli LivingDeauvillen nettiputiikista ne löytyi (ja olis löytynyt paaaljon muutakin ihanaa :)!
Kivat kuosit! Tähtiä ja huiveja ei vaan voi koskaan olla liikaa!
”olin valmis punkeamaan itseni laskiaispullien kanssa kuumaan uuniin :D” *reps* Sellaista sattuu.
Ihanaa iltaa!
Kiitsa ihanainen <3
Ja I hear you, sultahan mä tämän tähtifetissin olen saanut 😀
Juujuu, meinasin punketa uuniin…sen verran oli kylymä!!! 😉
Ihkua viikkoa, puss!
Ihana ja tunnearvoltaan varmasti tosi tärkeä jakkara. Sopii teille kivasti!
Itsekin olen monissa jutuissa tosi ”myöhäisherännäinen”, esim. kupari on vasta ihan hetki sitten hiipinyt pienessä erin sisustukseen:)
Kiitos Liina 🙂
Mulla sama juttu, tosin kupariin en ole ihan vielä heltynyt omassa kodissa. Muiden kodeissa ja sisutuksissa se kyllä näyttää ihanalta 🙂
Kivaa viikkoa!
Oi tuo jakkara on ihana – ja kun siihen lisää vielä tunnearvon niin ♥
Me ollaan siis leikkuulautasamiksia 🙂 Tykkään siitä ihan älyttömästi – toisin kuin tilaamastani valkosuklaalevitteestä (Vahe niinikään)… Olisi pitänyt vaihtaa valkosuklaa tuollaiseen huiviin vaikka 🙂
Moikka ihana ja kiitos, mäkin olen ihan in love tuohon jakkaraan <3
Aluksi mietin, että josko maalaisin sen mustaksi, mutta olkoon nyt toistaiseksi vaaleansininen ja katsotaan maalausta sitten vaikka syksymmällä.
No hei, tuo leikkuulauta on niin ihana. Tosin en raaski käyttää sitä leikkuulautana 🙂 Mä meinasin kans klikata tuollaisen levitteen koriin, mutta koska nyt säästetään/timmiytetään niin jätin klikkaamatta. Ja hyvä niin, jos ei ole maukasta 😀
Tiistaiterkkuja sinne 🙂
ihania kuvia sulla taas näissä viimeisimmissä jutuissa:)
tuo jakkara on söpö ja on kivan erinlainen muuhun sisustukseen verrattuna.vähän väriä täytyy kesää kohti mentäessä laittaa varmaan itellekki.
Oon saanu totaalisen astiapureman täältä sun blogista ja suunnittelenki kirpparipöydän ottamista taas vaihteeksi,että sais vähän kiertoon noita ylimääräisiä(että saa ostaa lisää..)
kiva paita sulla,onko se mistä?
Moikka Anu ja kiitsa 🙂
Mä tykkään kanssa, että tuo vähän särmää sisustukseen – ei kaiken täydy olla just samanlaista!
Hih, ihanaa että jollain muullakin astiakaapit tursuilee 😀 Mulla oli aikeissa myös kirpparipöydän ottaminen ennen reissua, mutta nyt ei jotenkin ehdi katsoa kirpparitavaroita läpi.
Kiitos, tuo taitaa olla H&M:n ja parisen vuotta vanha. Löysin sen sattumalta vaatehuoneen kätköistä. Hmph, pitäis varmaan siivota se useammin 😀
Kivaa viikkoa!
Tosi kiva jakkara 🙂 Niin väri kuin muoto, ja tietenkin myös historia :). Hyvää viikkoa! Juuri löysin blogisi, kivalta vaikuttaa!
Kiitos Katja ja ihanaa, että löysit blogiini 🙂
Täytyykin tulla heti vastavierailulle!
Kiitos samoin, muksaa viikon jatkoa!
Sinä ihanainen kaunokainen. <3
No moikka sinä ihanainen kaunokainen ja ihkua tiistaita <3