Toistanko itseäni, jos sanon että nämä sunnuntait on mun ihan lempparipäiviä? Heti perjantain jälkeen tietenkin! Sunnuntaisin on saanut jo nukuttua viikon ajalta kertyneet univelat pois ja muutenkin saanut sen pahimman ”work moodin” kadotettua. Joskus aiemmin kärsin sunnuntaiolosta, aloin stressaan jo töitä etukäteen ja mietin maanantaiaamun things to do -listaa. Mutta jotenkin se sunnuntaiolo on onneksi loistanut poissaolollaan viime vuodet. Uskon, että myös tähän on vaikutusta sillä kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla, joka tulee liikunnan ja terveellisten elämäntapojen kautta. Kestää katsokaas stressiä helpommin.

Mä olen ihan unohtanut tänä talvena nämä pakkaspäivien lemppariruoat eli pataruoat. Niin helppoa ja hyvää. Tänään pataan suljahti reilun kilon verran pilkkomaani naudan sisäpaistia (jonka ruskistin eka pannussa), lohkottuja perunoita, porkkanoita ja sipulia. Mausteeksi suolaa, rosmariinia ja laakerinlehteä. Uuniin 225 asteeseen puoleksi tunniksi ilman kantta ja sitten vielä 2,5 tuntia 125 asteessa kannen kanssa. Jopa minulle, kruntsulihaa pelkäävälle, nuo suussa sulavat lihanpalat maistuivat. Tytsyt kavereineen olivatkin sangen nälkäisiä Risto Räppääjä elokuvan jälkeen ja pistelivät poskeen pataa hyvällä ruokahalulla. Kokki kiittää ♥

Viime vuonna näihin aikoihin pääsin mukaan Snellman -kamppiikseen ja kehittelin reseptin hehkuvasta makkarapadasta. Löytyypi täältä. Ensi viikonloppuna on taas tuon vuoro. Kombo suolakurkku, punajuuri ja smetana kutkuttaa kielenkantaa 🙂

Sunnuntaisin on kiva kattaa pöytä. Ei vaadi paljoakaan vaivannäköä, kun pöydästä saa jo kivannäköisen. Epätyypilliseen tapaani ostin värikkäitä ruokaserviettejä. En vielä ole löytänyt niille käyttöä, mutta tänään ne pääsivät pöytään. Pöydän vakivaruste on tätä nykyä myös yrttisuolamylly. On muuten aikas kiva, että mies on tanskalaisen yrityksen palveluksessa; joululahjat ovat yleensä tanskalaisia ruoanlaittoon liittyviä esineitä. Kuten nämä Rosendahlin mylly tai aiemmin saamamme Menun pippuri- ja suolamylly. Peugeot on jäänyt vallan käyttämättä näiden varjossa.

Hei, nyt on pakko jalkautua hetkeksi sisäpäivän jälkeen ulos. 

Ihan hitokseen liukasta siellä, joten katsotaan kuinka pitkälle pötkitään!

Olen niin onnellinen ja innoissani teidän ihan mielettömästä runsaista kommenteistanne.

Kiitos kaunis niistä ♥ 

Illalla istahdan miehen viekkuun takkahuoneen sohvalle ja paneudun

ihan jok’ikiseen kommenttiin ajan kanssa.

toivottelee