mieheni puki mun kauan ajattelemani aatoksen sanoiksi pari iltaa sitten: ”Pitäisköhän meidän maalata tuo arkkupöytä mustaksi?” Viime kesänä puhuttiin, että josko valkaistaisiin tuo pöytä. Mutta onneksi ei maalattu, olisi ollut jokseenkin liian valkoista meidän olkkarissa. 

Nyt aloin vaan miettimään, että jos maalattuna tulee liian mustaksi niin pitäisköhän sittenkin käsitellä pöytä öljyllä, vahalla tai petsillä mattapintaiseksi? Ja joskus sen haluaa kiiltäväksi niin petsin päällehän voisi sitten vetää värittömän lakan…vaikeaa vaikeaa… Sitten taas jos joskus halutaankin siihen maalipinta niin petsi/öljy/vaha pitää hioa pois.

Mutta toisaalta, jos nyt maalataan niin sitten siihen vois maalata päälle esim. valkoisella, jos kyllästyy mustaan. Ja toivoa sopii, että en enää koskaan halua tuota puunväristä takaisin, sillä sitten se tarkoittaa isoa isoa hiomisprojektia. Tai uuden pöydän ostoa…hmm…ei tuokaan hassumpi vaihtoehto olisi 😉

Tässä pari demonstraatiota vaihtoehdoista, pahoitteluni tökeröstä kuvankäsittelystä….

Nykyinen on kyllä ihan kiva ja lämminhenkinen, mutta pöydän punaisuus riitelee aikalailla tuon harmahtavan lattian kanssa. Kuvissa sitä ei ehkä huomaa niin paljon kuin livenä…. Mustaksi maalattuna rimmaisi niin hyvin tuon meidän liitutauluseinän kanssa. Kuultomusta on ehkä vaikea saada tasaiseksi itse ja mitään kirjavan kukertavaa pöytää en huoli. Joten vaihtoehdot tällä hetkellä taitavat olla maalattu musta tai puunvärinen. 

Toisaalta, löysin kyllä  Stylizmo Blogista täydellisyyttä hipovan pöydän, joka sopis meidän olkkariin kuin nakutettu. Näen tuon sieluni silmillä meidän valkoisten sohvien välissä. Pics below are borrowed from Stylizmo Blog:

Eiks ollut ihana pöytä…jos joku tietää, mistä tuollaisia saa niin vinkkiä tulemaan, kiitos kaunis 🙂 Muutenkin kannattaa käydä tsekkaamassa tuo blogi. Aivan uskomattoman ihania kuvia ja juttuja.

Meillä tuiskuttaa ja tuivertaa taas lunta siihen malliin, että päässee töiden jälkeen lumitöihin. Kyllähän tämä lumi toi taas ulkoilemiseen lastenkin kanssa uuden ulottuvuuden. Välissä oli kamalaa, kun keinut oli pois puistoista, hiekkalaatikon hiekka yhtä liejua, takapihalla ei ollut tekemistä ja oikeastaan vain sisällä oli kiva olla. Nyt saa kantaa uniaikaan rusoposkiset lapset sänkyyn ja sammuvat sinne saman tien. I heart that! Kaikkea mukavaa tiedossa viikonloppuna; saamme vieraaksi huomenna ystäväpariskunnan, joten voipi olla, että bloggaaminen jää parin päivän tauolle. Mutta katsotaan 🙂