Monta monituista kertaa olemme mieheni kanssa päättäneet, että viikonloppuisin panostetaan ruoanlaittoon. Tätä kestää aina hetken ja sitten ote lipsuu 😉 Nyt päätimme, että kerran kuussa lauantai-iltana teemme koko perheen voimin alkuruoan, pääruoan ja jälkiruoan. Ja haasteena se, että pääruoalla tulee käyttää aina eri lihaa. No, neljän kerran sykleissä (nauta, kana, porsas, lammas). Ja ehkä näiden jälkeen aina yksi kasvispääruoka. Sitten alkaa sykli taas alusta.
Tänä lauantaina toteutettiin tämä ensimmäisen kerran ja listalta ei kyllä löydy mitään erikoisuuksia, mutta tekemistä silti riitti. Menu näytti tältä:
Itsetehty sipulikeitto kuorrutettuna
Naudan sisäfilepihvi pippurivalkosipuli kastikkeella, uuniperuna, hunajatimjami porkkanat
Uuniomenat vaniljakastikkeella
Ja tässä välissä olisi hyvä kuvitella tilanne, että koko perhe kokkailee sopusoinnussa keittiössä, lapset auttavat hyvillä mielin, kukaan ei kinua eikä kiusaa toista ja sitten istutaan koko perhe yhdessä ruokailemaan. In my dreams…lapset olivat kyllä tosi avuliaita, kunnes alkoivat väsymään. Alkuruokaa meillä nautti kaikki (tosin kaksi nuokkuvaa pikkuista puolinukuksissa), pääruokaa kaksi ja jälkkäriä ei kukaan. Siitä syystä, että olimme miehen kanssa niin täynnä, että ei olisi tullut mieleenikään syödä enää yhtään mitään. No, aikataulua aikaisemmaksi ensi kerralla ja pienemmät annoskoot käyttöön!
Sipulikeitto (4:lle)
4 isoa sipulia silputaan ja ruskistetaan miedolla lämmöllä (n.40 mins)
lisätään 2 rkl vehnäjauhoja ja 1 litra vettä
sekä 2 kasvisliemikuutiota, pari laakerinlehtä, timjamia ja suolaa
annetaan porista miedolla lämmöllä 20 mins
lisätään 1,5 dl kuivaa valkoviiniä
kaadetaan uuninkestäviin kulhoihin
laitetaan valkoista paahtoleipää ”kanneksi” keitolle
ripotellaan juustoraastetta päälle
uuni 250 astetta noin 10 mins.
Aikas työläs, mutta on sen arvoinen. Meillä oli liian suuret uunikulhot, joten olin jo alkupalan jälkeen valmis päättämään illallisemme 🙂
Pippuripihvi
800 gr naudan sisäfilettä (teimme neljä pihviä)
otetaan hyvissä ajoin huoneenlämpöön
ruskistetaan molemmat puolet öljy-voi seoksessa
itse viillän viillot jossain vaiheessa todetakseni, että ovat medium-kypsiä
pihvit hetkeksi pois pannulta
pikku-sisko ja musta-pekka (valkosipuli- ja pippurijuusto) pannulle sulamaan
sekä yksi purkki kunnon oranssia kuohukermaa
pihvit takaisin pannulle hetkeksi ottamaan lämpöä
Uuniperuna
Rosamunda peruna pestään ja laitetaan uuniin 250 astetta noin pari tuntia…
riippuen perunan koosta. Simple as that :)!
En tehnyt nyt erillistä uuniperunan kastiketta vaan käytimme
pihvien kastiketta.
Usein ostamme esim valmis chili creme fraichen yms.
Hunajatimjamiporkkanat
Porkkanat kuoritaan ja pestään sekä suikaloidaan noin neljään osaan
keitetään al dente
kaadetaan vesi pois kattilasta
lisätään hiukkasen voita, suolaa, tuoretta timjamia sekä hunajaa
Yllä minun annokseni; arvatkaas kuinka monta grammaa pihviä mieheni söi… 🙂 Correct, noin 600 grammaa!!
Mutta meillä on siis tarkoitus jatkaa tätä perinnettä. Joka kuukausi yksi lauantai. Sen verran pitää työ-ja harrastuskiireitä liietä yhteistä aikaa. Tarkoituksena on myös haastaa itsemme ruoanlaittajina. Aloitimme ruohonjuuritasolta, mutta seuraavaksi olisi vuorossa kana. Ja se ei toivon mukaan tarkoita valmiiksi marinoituja ohuen ohut broilerleikkeitä 😉 Hyviä vinkkejä kinkkisiin alku- ja pääruokiin otetaan vastaan!
Sain tänään veljeni vaimon töihin kanssani. Olemme olleet viimeksi yhtä aikaa töissä tammikuussa 2005 ennen äitiyslomaani. Sitten olemme olleet töissä vuoron perään äitiyslomiemme välillä. Niin, mainittakoon, että lapsemme ovat syntyneet 2005, 2006, 2007 ja 2008 🙂 Joista minun siis 2005 ja 2007. Olisimme varmaan pieni painajainen työnantajalle, ellei työnantajamme olisi joku muu kuin me itse ;)! Työkaverini töihin tulo mahdollistaa myös sen, että voin ottaa joka viikko yhden palkattoman päivän ja viettää laatuaikaa lasten kanssa. Toki tämäkin työtilanteen niin salliessa. Silloin taotaan, kun rauta on kuumaa!
Ajattelimme ottaa pehmeän laskun tähän yhteiseen työtaipaleeseemme. Joten ensimmäinen yhteinen projektimme on tehtaamme toimistopuolen (yht. noin 250 m2) tila- ja kalustesuunnittelu. Pinnat kaipaavat myös maalia ! Toki niitä tärkeimpiä töitä unohtamatta…
Tehokasta maanantaita ja viikonalkua toivottaen,
Oi nam mikä menu!! <3
Hyvältä näytti viikonlopun menu. Tällainen käytäntö pitäisi ottaa varmasti monissa perheissä käyttöön, että tehtäisiin yhdessä asioita ja vietettäisiin laatuaikaa perheen kesken. Ainakin meillä, arki on hyvin kiireistä aikaa, jolloin v-loppuisin olisi mukava touhuta enemmänkin yhdessä.
Sluprs, sipulikeittoa teemme viikonloppuna 🙂 Mä oin muutenkin asua pari seuraavaa viikonlopua ensin ruokakaupassa ja sitten omassa keittiössä.
Ja toi kierto on hyvä idea!
Ruoka näyttää tosi ihanalta! Ja kiva on tuollainen tapa että tekee yhdessä ruokaa. Itsekin jotain vastaavaa aina välillä mietin, mutta sille asteelle se sitten aina jää.. Olen miettinyt sitäkin (jostain luin) että laittaisi vaikka kerran viikossa lapset ruokahommiin. Meilläkin isot on jo köksää koulussa opiskelleet niin varmasti jotain osaisivatkin. Mutta ei ole sekään ajatus siitä sitten edennyt….
Toinen kiva juttu tässä oli tuo työjuttusi. Olen joskus yhden kaverini kanssa miettinyt että laitettaisiin yhdessä joku puoti.. oi, olis ihanaa olla itse itsensä työllistäjä ja kaikkein paras jos olis mahdollista olla tuollein kaksin. Mekin sillon aikanaan mietittiin, että toinen hoitaa koko lapsikatraan sillon kun toinen on töissä, sillein voitaisi sekä hoitaa lapset ite että tehdä työtä. No, en sitten tiedä olisko se oikeesti onistunut..
Kysymys: miksi kuukauden juhla-aterianne pääruoka on aina lihaa (tai kasvista)? Kysyn tätä siksi, että meillä syödään aina kalaa, kun halutaan nimenomaisesti herkutella 🙂
Maija: kiitos, aika basic-meininkiä, mutta tsempataan jatkossa 😉
Johanna: kiitos, meilläkin aina yritetään syödä yhdessä, mutta työ- ja harrastuskiireet viikolla tekee sen, että aina ei ole tähän mahdollisuutta. Sen takia asiaan panostetaan viikonloppuna 🙂
Anni: helpommalla sitten pääsis, jos ostais valmiin sipulikeittopussin ja kuorruttais sen valmiina. Toi alusta asti tekeminen vei ihan törkeesti aikaa. Mutta jos ei ole kiire, niin aion tehdä toistekin 🙂
Heli: teillähän isommista olisi jo suuri apu, kun ovat olleet köksässä. Meillä saa vielä vähän varoa varsinkin Julian veitsen käyttöä (Lilialle en edes uskalla veistä antaa), kun haluaa pilkkoa kurkut yms. 🙂
Yrittäjyys on ihanaa, vapauttavaa ja samaan aikaan erittäin stressaavaa. Meillä on perheyritys, jossa isäni, veljeni ja minä omistetaan 70%. Loput 30% on muiden työntekijöiden omistuksessa. Olen kasvanut yrittäjäperheessä (no, äiti on aina ollut muualla töissä perhesovun säilymiseksi ;). Miehenikin on toisen leivissä lähinnä sen takia, että yritystä perustettaessa oli varma toimeentulo.
Sanna: kiitos, olin unohtanut koko kalan!!!! 🙂 Tosin kesällä tuli savustettua niin paljon,että ko.kalakiintiö on täynnä. Lisään siis kiertoon kalan (tai vaihtoehtoisesti äyriäiset) ja haasteena kalan suhteen, että ei saa olla lohta eikä nieriää.
Kivaa tiistaita!
[…] kanssa. Toki tämäkin työtilanteen niin salliessa. Silloin taotaan, kun rauta on kuumaa!” (täältä) ”Alkuviikon aikana olen käynyt kotona vain nukkumassa ja lapset (miehestä […]