ja huomenta! Onko ihanampaa kuin valoisat kesäaamut? Tai kesäillat kuten tässä ja edellisessä postauksessa? Ei taida olla. Ollakin, että tämä perheyrityksen pyörittäminen vaatii välillä unettomia öitä ja vatsahaavan tuntua rintalastan alla, niin on tässä hyviäkin puolia. Onneksi rutkasti enemmän kuin niitä huonoja 🙂 Päätin, että teen tänään puolikkaan päivän ja huomenna pidän kokonaan vapaata. Kesälomarahapäiviä katsokaas! Ilmat hellivät ja kaikenlaista mukavaa on tiedossa. Tänään illalla saan ihanat blogisiskot, sielunsiskot, ystävät eli Hirsitalon Marjan ja Country Sallyn tyttärineen meille kylään. Marjan viime vierailusta onkin kulunut jo ainakin pari vuotta (jos ei lasketa pikaisia näkemisiä tuossa ovella 🙂 ja Sallynkaan kanssa ei olla törmäilty pidemmän kaavan mukaan sitten viime marraskuisen Helsingin reissun. 

Ja tiedättehän te, että kun kaksi bloggaavaa, kameran linssin läpi maailmaa katsovaa naista tulee kylään niin se asettaa hieman paineita. Jep. Toissa iltana päätin, että meidän terassi ei voi mennä itse edestään vain sen takia, että me vietämme kaiken vapaa-ajan mökillä. Mies ja lapset lähtivät iltasella pariksi tunniksi rangelle hiomaan golflyöntejään ja mä käsittelin terassin puuöljyllä. Ihan pikkuisella vaivalla terdelaudat näyttävät ihan uusilta. Viime vuoden toukokuun alussahan tuon ruskean terassin käsittelimme mustaksi ja hyvin se oli säilyttänyt värinsä. Mutta tällä käsittelyllä väri taas syveni. Ja terassilaudat saivat kaipaamaansa ravintoa.

Voi kun voisin pelastaa samalla tavalla keväällä istuttamani kukat…mutta niihin ei taida auttaa kastelut enää näin jälkikäteen. Pelakuut sentäs vielä hieman sinnittelevät olemassaolon rajamailla, mutta orvokit ja marketat olivat mennyttä. Taidan mennä lainaamaan äidiltä tien toiselta puolen amppelikukan vierailun ajaksi. Naapurin täti toi mulle tuollaisia keltaisia kukkia takapihalta ja kuinka ollakaan, nekin näyttää jo hivenen nuupahtaneita. Vai kuulukohan niiden olla tuollaisia? 😀

No nyt sinne töihin, että ehdin ajoissa kotiin valmistelemaan iltaa.

Kai sitä sisälläkin pitäisi jonkin sortin faceliftausta tehdä…tai sitten kuljetaan suoraan takapihalle silmät kiinni!

Aurinkoisin tiistaiterkuin,

PS. eikä vierailut tähän lopu! Muistattehan sen ihanan sielunsiskoni, josta kerroin täällä? Noh, hän perheineen on muuttanut nyt Suomeen, ihan parin kolmen kilometrin päähän meistä, ja he tulevat koko perhe meille huomenna kylään. Olo on kuin sokkotreffeille olisin menossa 🙂