…kesällä illalla!

HEI HUOMENTA!

Meillä olikin poikkeuksellisesti kello soittamassa jo ysiltä; laiturilta kuuluu vasaran naputusta ja tyttöjen huoneesta unituhinaa. Keittiön täyttää tietokoneen naputus. Tein tuossa parit työjutut ja ajattelinpas tehdä heti tähän perään postauksenkin. Ennen vieraiden tuloa. Jo kelpaa muuten vieraiden tulla; laiturimiehet saivat eilen laiturin fiksattua puolen yön jälkeen. Olinkin jo unohtanut, millainen kiva lisä mökkielämään tuo laituri on. Aika olennainen osa esim. uimaan menon kannalta, ellei sitten halua kahlata rannasta uimaan 😉

Mä eilen instagramin puolella totesinkin, että näin kesällä elämä alkaa vasta illalla. Sinänsä vähän hassu juttu, että ihan muun osan vuodesta olen aivan illan torkku! Mutta en kesällä – kun kello alkaa olemaan niin paljon, että aurinko paistaa alhaalta, niin meillä alkaa iltatohinat; mökki siivotaan, valot sytytellään, poltetaan kynttilöitä, pidetään ovet auki ulos asti ja annetaan mökin tuulettua. Sängyt avataan valmiiksi, lämmitetään saunaa ja pelaillaan. Ihan paras hetki koko päivässä. Vielä ennen nukkumaanmenoa kokoonnutaan ruokapöydän ääreen katsomaan auringonlaskua ja syömään kevyttä iltapalaa. Eilen illalla tosin tehtiin kaikki paria tuntia myöhemmin; auringon alkaessa laskemaan soudimme tyttöjen kanssa hakemaan miehen vastarannalta. Kello taisi olla puolen yön paremmalla puolella, kun virittelin meille iltapalat kesähuoneeseen. Kvinoasalaattia ja pestoleipiä. Perästä kuuluu 🙂 Kolmas Pancolin kirja vei niin mennessään, että kahden aikaan yöllä sammutin valot. Voi olla, että tänä iltana nukkumatti korjaa ajoissa…

Nyt aamu-uinnille ja valmistelemaan tarjottavia vieraita varten. Huomenna onkin edessä roadtrip. Taas. Yritän suostutella tuon shoföörin kurvaamaan Loviisan Aitan kautta!

AURINKOISIN TIISTAITERKUIN,