Miten nyt jotenkin tuntuu, että vauhti alkaa hiipumaan viikonloppua kohden? Niin itselläni kuin tuolla himskatin oliivipuullakin. Se meinaa ihan delata. Minä en sentään, vaikka yhtä nuupahtaneelta taidan jo ulkoisesti näyttääkin 🙂 Mä annoin hortonomi-minälleni kolmannen (ja viimeisen) mahdollisuuden kevättalvella. Kaksi aiempaa oliivipuuta kestivät juurikin kesän ja kuolivat syksyn mittaan. Valitettavasti tämän kolmannen kohdalla taitaa käydä samoin. Eilen tuskaillessani tuossa sohvannojalla istuessani erittäin empaattinen ja huolestunut kuopus tuli takaani ja kysyi oliivipuuta säälivästi katsellen, että ”Äiti, kuoleeks se?”. Mitä tuohon nyt sanoisi. Toivottavasti ei, sillä ei nämä oliivipuut ihan sieltä halvimmasta päästä ole.

Joten kaikki kukka-asiantuntijat: mitä mun kuuluu nyt tehdä auttaakseni tuota parkaa? Puskee uutta ohutta kasvustoa ja vastaavasti alhaalta päin lehdet tippuvat ihan kuolleina ruukun juurelle. Valoa saa enemmän kuin hyvin tuossa ikkunan edessä. Kastelen aina, kun tuntuu liian kuivalta. Apuuuuva 🙂

Silloin kun tilasin itselleni sen TineK:n tarjottimen synttärilahjaksi, niin tilasin itselleni jo joululahjankin. Hups. No mutta siis tuon kauan havittelemani TineK:n vaasin ostin itse itselleni joululahjaksi. Merry Xmas to me ja nyt alkoi säästökuuri! 

Tänä iltana onkin vuorossa sitten bataattisosekeiton valmistusta, 

rapurallaiden keittämistä ja snapsilasien etsimistä 

(niin, meillä ei ihan hirveän usein niistä naukkailla :D).