Ei voi olla todellista,

toissa päivänä pavlova oli kakkuna kaunis (kuvia Marjan blogissa) ja sitä koristi oikeat, tuoreet mansikat. Tänä aamuna lähetin miehen ja tytsyt asioille hakemaan manssuja iltapäivän vieraita varten. Ei, ei, ei. Ei ollut. No strawberries today. Joten pavlovasta tuli mansikkapavlova kätkettyjen mansikoiden kera. Pakasteesta sulatetut mansikat kun eivät estetiikallaan silmiä hivele 😉 Onneksi maku oli ihan hyvä. Mikään ei vedä vertoja tuoreille mansikoille, mutta eivätpä nämä piilotetutkaan mansikat kauaa ole ehtineet pakastimessa olla.

Voitte vain arvata, että kun toissa päivänä on syönyt puolikkaan pavlovan, eilen Brita-kakkua ja tänään taas pavlovaa niin odotan enemmän kuin ennen elokuun 1. päivää ja uutta elämää. Makea on se, josta mun pitää karsia. Onneksi muita hairahtumisia kuin tuo makea ei ole tullut. Viikko sitten päätettiin, että ei joka ruoan kanssa tarvitse juoda viinilasillista. Ja hyvin sitä noudatettiinkin; viikko vierähti vettä ja vissyä juoden. Toissa iltana lasi kylmää valkoviiniä kyllä maistuikin jo taivaalliselle 🙂

Heinäkuussa liikunta on ollut retuperällä; vain kolme juoksulenkkiä. Tähänkin tulee muutos kun työt alkavat. Lomalla ei olla niin tarkkoja liikunnankaan suhteen, sillä joka päivä tulee oltua liikenteessä. Ja hikoiltua auringon palvonnan ohella.

Mutta suosittelen kokeilemaan pavlovaa. Hyvä ja nopea herkku. Marenkipohjan voi valmistaa jo vaikka muutamaa päivää ennen. Tulevalla viikolla tarjoan vielä kerran vieraille pavlovaa. Sen jälkeen ajattelin kokeilla jotain uutta kesäistä herkkua.

PS. Tervetuloa uudet lukijat, kiva että olette löytäneet tienne tänne <3