Huhhuh,

olipahan virkistävää olla eilen vähän viihteellä, mutta seuraavana päivänä kaikki kiva kyllä kostautuu. Yllättävän aikaisin pääsin kuitenkin sängystä ylös ja ruokakin maittoi jo puolilta päivin 😉 Onneksi Mr. Järki oli mukana niin olimme kotona jo puolenyön maissa. Alunperin miehen oli tarkoitus olla autolla ja vakaa aikomuksemme oli tulla aikaisin kotiin katsomaan leffaa. Jälkiviisaus paras viisaus. Mutta voin sanoa, ettei maistu viini vähään aikaan. Eikä omenasiideri. Vesilinjalla mennään. Ja yhtään päivää en enää suostu heittämään hukkaan punkan pohjalla maaten, sen verran on juoksujalkaa vipattanut tänään.

Eilisen illan asu löytyi onneksi omasta vaatekaapista; vanhat tutut housut ja liehulaihupaita. Täällä (klikklik) on ihan sama asu samoilla asusteilla ja kengillä, mutta eri liehulaihupaidalla. Toukokuussa nuo housut kiristivät vyötäröstä hieman; nyt olivat liian löysät. Toisaalta, reisien kohdalta tuntuivat piukeammilta kuin toukokuussa. Jotain hyötyä siis lenkkeilystä ja salilla käymisestä on ollut. Tosin enpä nyt tiedä haluanko paksumpia reisiä…

Pikkuiset kuvausassarit olivat sitä mieltä, että kamera painoi liikaa, eikä sitä pystynyt sen takia pitämään suorassa. Lisäksi noin 90% kuvista oli tärähtäneitä. Mutta tässä hieman ”vinksinvonksin” kuvasatoa:

Kuvausassarit alkoivat hyvin äkkiä lakkoilla, joten yritin saada kokonaiskuvaa peilin kautta. Ei onnistunut, mutta muuten kyllä peilin kautta saa kivoja tunnelmakuvia. Sellaisia sopivan hämyisiä (lue: ei näy kaikki rypyt ja virheet)  🙂 

Nyt sateisesta sunnuntaista nauttimaan pyykinviikkauksen ja siivouksen merkeissä (mistäköhän johtuu, että dagen efter-päivinä iskee armoton siivousvimma?)…