Meinaa kuulkaas ulkohommelit ja sisähommelit ihan viedä mukanaan. Sisustussuunnittelusta puhumattakaan. Yhtenä kauniina päivänä Thaimaan auringon alla makoillessani mulle tuli yhtäkkinen tarve päästä piirtämään skissipaperille. Juuri sille, johon kouluaikoina loin viharakkaussuhteen. Silloin skissille piirettiin miljoona tuntia pohjapiirrustuksia ja projektioita. Mutta mulla sen antipatian skissipaperia vastaan aiheutti vasta perspektiivipiirrokset. Kun ei vaan luonnistunut. Taivas aukesi tietokoneavusteisen suunnittelun myötä. Mutta tänään tuli kiireetön ja hyvä sauma, joten kaivoin skissirullani, suhdeviivaimeni ja etäisyysmitan esiin. Ja aloin hommiin. Mutta mihin hommiin, niin siitä myöhemmin.

Sen piirtelyn lisäksi tänään ollaan kyllä saatu ihan konkreettistakin aikaan:

– nautittu 11 tunnin yöunien jälkeen rauhallinen aamianen pitkän kaavan mukaan

– iloittu munkkitaikinan loistavasta sitkosta

– paistettu ensimmäinen erä vappumunkkeja

– nautittu munkki jos toinenkin iltapäiväkahvin kera

– herätelty henkiin viharakkaussuhde skissipaperiin

– mittailtu ja mallailtu

– piirretty 3D-piirroksia tietokoneella 

– muisteltu renderöintikikkoja

– uppouduttu täysin makuuhuonesuunnitteluun

– pesty viisi koneellista pyykkiä

-ihmetelty oliivipuun vauvaoliiveja 🙂

– vaihdettu toiseen autoon talvirenkaat kesärenkaat (kiitos Sally :))

– haravoitu takapiha ja huomattu, että kuolleen ruohon alta pilkistää vihreää ruohoa

– löydetty muutama lehtikasa, joka syksyllä oli jäänyt lumien alle. Hups.

– piikitelty karviaispensaan kanssa toisiamme. Auts.

– ihasteltu pian jäistä vapaata järveä

– hytisty jääkylmässä tuulessa ja nautittu aina välillä auringon lämmöstä

– siivoskeltu leikkimökkiä ja pohdittu yhdessä lasten kanssa, että tarvitaanko me sitä enää

pyykkikasa kaipaa tainnuttajaansa 🙂

PS. kiitos ihanat jälleen kivoista kommenteistanne ed.postauksiin,

käyn ne läpi iltapuhteina 🙂